Vapailla markkinoilla ihmisen tulotasoon vaikuttaa se, kuinka paljon hänen työpanokselleen on kysyntää. On turha rakentaa NMT-puhelimia - vaikka kuinka hyviä - jos niille ei löydy ostajia. Taksin kuljettaja ei saa palkkaa, jos hänellä ei ole asiakkaita. Parturin tulot ovat nollassa, jos kukaan ei halua leikkuuttaa hänellä kuontaloaan.
Tilanne muuttuu tyystin, kun siirrytään julkiselle sektorille. Auramiehen palkka juoksee, vaikka työn jälki olisi luokatonta. Opettaja saa lyhennettyä opintolainaansa, vaikka opetuksen taso olisi alle kaiken kysynnän. Kansliapäällikön perhe matkustaa hiihtolomalla Kanarialle, vaikka ministeriön virkamiehet olisivat räkineet kattoon koko vuoden.
Mistä johtuu, että ne, jotka palvelevat kansalaisia, ovat kaikkein vähiten riippuvaisia omien toimiensa tuloksista? Miten valtio voi velkaantua miljardeilla vuodessa, kansantalous jopa supistua ja kansalaisten käytettävissä olevat tulot vähentyä ilman, että kukaan kantaa siitä henkilökohtaisesti ja omalla varallisuudellaan vastuuta? Ovatko julkisen sektorin toimet todella sellaisia, että heidän töidensä tuloksia ei voi mitenkään mitata? Vai onko niin, että sitä ei haluta mitata, koska se voisi paljastaa liian ikäviä asioita?
Liberaalissa fascismissa eli pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on yleisesti hyväksytty ajatus, että ihmiset muuttavat toimintaansa taloudellisen kannusteen tukemana. Energian hinnannousu saa ihmiset kuluttamaan vähemmän energiaa. Sosiaalitukien ehtojen höllentäminen saa ihmiset hakemaan sosiaalitukia. Maahanmuuton ehtojen kiristäminen vähentää maahanmuuttoa. On vaikea ymmärtää, miksi yhteiskunnallisen päätöksenteon taloudellisten seurausten tulokset eivät vaikuttaisi poliittista valtaa käyttäviin virkamiehiin ja ennen kaikkea - heidän henkilökohtaiseen palkkaukseensa. Jos kansantalous supistuu tai yhteiskunta velkaantuu, on yhteiskunnallinen päätöksenteko suosinut niitä tekijöitä, jotka ovat kyseisten tapahtumien taustalla. Ne tekijät ovat moninaisia, mutta tulokset yhtä kaikki helposti mitattavia.
Tunnettu elämänohje "sitä saa mitä tilaa" ei jostain syystä päde niihin, jotka päättävät verotuksesta ja keräämiensä varojen käytöstä. On kuitenkin yhtä tunnettu viisaus, että maksajat lopettavat vähitellen maksamasta, jos he eivät koe saavansa etua maksustaan. Tämä on pohjimmiltaan läntisten demokratioiden ongelma. Sitä ongelmaa ei näemmä voida ratkoa parin vuoden välein käytävillä vaaleilla, koska enemmistö äänestäjistä on edunsaajia. Muuta keinoa tehokkaalle hallinnolle ei ehkä ole kuin saattaa virkakunnan palkat seuraamaan yleistä talouskehitystä. Mittari on epätarkka, mutta parempi kuin nykyinen täysin joustamaton toimintatapa.
Markkinat oikaisevat itse itsensä - virkakunta käpertyy vain tiukempaan kerään.
Randy Hillier
Virkakunnan kytköksiä ei tutki kukaan
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
18 kommenttia:
Milläs mittaat virkamiehen tulosta? Liikevoitto eikä edes liikevaihto ole yleensä riippuvainen millään tavoin siitä mitä tekee. Asiakastyytyväisyyskään ei ole hyvä mittari, koska asiakkaita ei aina ole ja jos on, niin jotenkin kävisi mielessä että pakolaisasioista päättävän virkamiehen kohdalla asiakastyytyväisyys on kääntäen verrannollinen hänen hyödyllisyyteensä.
Palkkausjärjestelmä ja tuloksesta palkitseminen/rankaiseminen ovat virkamieskunnassa pirun vaikeita asioita. Nykysysteemi ei ole hyvä, mutta lienee aika kyseenalaista saako sitä hyväksi tai edes tyydyttäväksi millään konstilla.
Toisaalta järjen käyttö pitäisi olla sallittua. Otan esimerkin mainitsemaltasi opetusalalta. Läheinen tienasi leipäänsä eräässä oppilaitoksessa (ei ole enää ko. puljussa) ja toinen läheinen oli siellä aiemmin oppilaana, tiedän pari hyvää esimerkkiä paikasta. Laitoksessa oli töissä muutamia sellaisia muodollisesti päteviä opettajia, joiden opetustaito oli käytännössä nolla. Opiskelijat eivät oppineet tunnilla yhtään mitään, kaikki oppiminen tapahtui itse opiskelemalla jos sattui kiinnostamaan. Mutta kun kerran oli virkaan päässyt, niin eipä tuloksilla ollut väliä. Rehtori kyllä tuskaili ja koetti kierrättää opetusryhmiä siten, että yksikään ryhmä ei kyseisistä opettajista joutunut kärsimään koko lukioaikaansa eikä päästänyt heitä luokanvalvojiksi. Eroon ei päästy ennen kuin eläke kutsui ja pari on siellä yhä. Vastapainoksi koulussa oli parikin opettajaa, joista oppilaat pitivät kovasti ja joiden jäljiltä kyseisissä aineissa tulokset ylioppilaskirjoituksissa ylittivät roimasti valtakunnan keskiarvon. Valitettavasti ainakin parilla heistä oli myös aika räväkkä tyyli, josta muutama nirpemmalla nokalla varustettu aina vuosittain närkästyi. Ko. opettajat olivatkin vakiovieraita rehtorin haukuttavina ja taisipa tulla virallista varoitustakin. Tarinan opetus? Jos virkamies hoitaa minimivaatimukset ja on harmaa hiirulainen, ei tule tulosta mutta ei ongelmiakaan. Jos taas virkamies hoitaa hommansa jämptisti ja tehokkaasti siten, että 90 % tehtävistä on reilusti keskitasoa paremmin hoidettu, sillä ei ole merkitystä mikäli 10 % asioista aiheuttaa närää.
Virkamieskunnan palkkojen sitominen yleiseen talouden kehitystasoon on oikeansuuntainen esitys. Vielä parempi olisi esitys, että turhien virkamiesten lukumäärä sidottaisiin talouden kehitystasoon. Laman iskiessä potkaistaisiin löysät ulos ja nousukaudella voitaisiin palkata näitä turhakkeita pois kortistosta notkumasta. Esimerkkinä edelleen em. alalta. Mitä helvettiä lukiossa tekee erityisopettajilla? Jos ei normaaliopetuksella ja tukiopetuksella pärjää, tässä maassa tarvitaan kyllä ammattikoulun käyneitäkin. Tosin erityisopettajat työskentelevätkin pääasiassa mamujen kanssa, mihin tietysti pitää aina rahaa löytyäkin. Jos virkakunnan palkat sidotaan talouden kehitystasoon, hyödylliset virkamiehet kärsivät tasan yhtä paljon lamasta kuin hyödyttömät paperinpyörittäjät.
Kiitos Jaakko kommentistasi. Tänäänhän sinut nähdäänkin Putouksen juontajana, vai? Oletko muuten ajatellut käydä pokkaamassa Suomen Selviytyjät? Veikkaan että menestyisit hyvin.
Milläs mittaat virkamiehen tulosta?
Kansantuotteen ja veroasteen nousu voisivat olla sangen hyviä. Myös - kuten itse esität - ihan virkakunnan pääluku voisi olla lähtökohtana.
Pari vuotta sitten näin jossain lehdessä artikkelin, jonka mukaan joka kolmas opettaja itse arvioi olevansa huono opettamaan. Aika järkyn korkea luku.
Maahanmuutossa - siis siinä "oikeassa" maahanmuutossa - ihmetyttää, että mitä helvetin hyötyä siitä on, jos muuttajat tarvitsevat virkakunnan apua? Olipa apu tulkkausta, poliisia taikka koulutusta. Eipä se silloin kauheasti kannata, jos kannattaminen ymmärretään taloudellisen lisäarvon tuottamiseksi.
Se, että talous ei toimi johtuu siitä, ettei demokratia toimi. Myös meillä.
Se, että demokratia ei toimi johtuu siitä, että emme ole siitä itse huolehtineet. Edes meillä.
Nyt entinen demokratiamme on muuttunut puolueiden demokratiaksi, politbyrokratiaksi. Ja syy siihen on vain meidän, kun olemme sen antaneet siksi muuttua.
http://eaglesflysingly.blogspot.com/2012/01/kansat-kaantyvat-toisiaan-vastaan.html
Aamupäivää Hakki. Hyvä huomio - harvoin tulee ajatelleeksi, että talouden suorituskyky on oikeastaan demokratian mittari. Aiheesta olisi jonkun syytä blogata, koska siitä saisi varmasti erittäin hyviä pohdintoja aikaiseksi.
Ehkä suurin syy politiikan toimimattomuuteen on se, että poliitikosta on tehty ammatti. Poliitikolle ei pitäisi maksaa lainkaan palkkaa. Muistaakseni Lincoln maksoi jopa postimerkitkin omista rahoistaan. Siinäpä se...
Julkisen sektorin koon on arvioitu olevan Suomessa yli puolet, n. 50-60 % BKT:sta.
Olenkin aikaisemmin blogannut, että n. 900 000 yksityisellä sektorilla työskentelevää suomalaista elättää loput 2 100 000 vahvuisesta työvoimasta, ja 5 400 000 vahvuisesta koko väestöstä.
Toisin sanoen 42 % koko työvoimasta ja 17 % koko väestöstä elättää loput.
Eli 2/5 koko Suomen työvoimasta elättää loppuja, ja alle 1/5 väestöstä elättää koko väestön.
No, eihän se tuottava työ ole niin kovin mukavaa, kun voi laittaa jonkun muun tekemään sen. (!sarkasmia!)
Muutenkin on huomattava, että kansa itse haluaa nykyisenkaltaista mallia.
Siis mallia, jossa:
a) on paljon julkista työtä, joka on jopa yksityistä sektoria paremmin palkattua
b) ay-liikkeellä on irtisanomissuoja ja yleissitovat palkat
ja
c) on paljon sosiaalisubventioita, päivähoitotukia, työttömyystukia, vuorotteluvapaita jne.
---
Vielä 90-luvulla kauppataseen ollessa positiivinen Suomen talous porskutti. Firmoja voitiin verottaa surutta, ja kustantaa noista veroista a)-c) -kohdissa mainitut lahjat äänestäjille.
Suomi ei ole niin kaukana Kreikasta moraalisesti, vaikka toisin väitetään.
Monetkin kritisoivat Kreikkaa pelkästään sen takia, että se vie heiltä mahdollisuuden loisia valtiossa.
Kyllä mainitsemasi syy hyvinkin yhdestä käy. Keskeisin on kuitenkin vuonna 1966 säädetty laki julkisesta puoluetuesta. Kun itse, ja vain itse, saa päättää kuinka paljon rahaa kulloinkin tarvitsee on jokaisen taipumuksena pitää huolta siitä, että sitä on riittävästi. Tämän lain hyväksyminen mahdollisti lopullisesti siirtymisemme puoluevaltaan. Eikä mikään sen jälkeen ole muuttunut.
Kieltämättä tarvitaan myös mahdollisuus aina säätää lakeja oman porukan pyrintöjen edistämiseksi. Siksi meillä on yhdistyksiä, säätiöitä, yhtiöitä pilvin pimein. On Nuorisosäätiötä, Veikkausta, RAYtä, Maaseudun sivistysliittoa, Settlementtiyhdistystä, Kunnon paikkoja, Pimeän työn arkistoja ja UKK yhdistyksiä jokaiseen tarpeeseen.
Lopullinen niitti tulee siitä, että korppi ei korpin silmään kiinni käy. Kun oikeuskansleri tulkitsee, ettei puolueiden Eduskunnassa jatkuvasti käyttämä sitova ryhmäpäätös riko perustuslain 29 §, on soppa valmis.
Puolueet voivat täysin kansalaisia vaivaamatta tehdä ihan mitä tahansa, olipa se heidän opetuslapsilleen ura tai harraste.
Meille on jätetty maksajan osa.
Ja mehän maksamme. Kiltisti. Ja jatkuvasti. Vuosittain noin 15 mrd. euroa.
http://eaglesflysingly.blogspot.com/2009/09/puoluetuen-todellinen-suuruus-alkaa.html
http://eaglesflysingly.blogspot.com/2012/01/kansat-kaantyvat-toisiaan-vastaan.html
Tilastokeskuksen mukaan yksityisellä puolella työskentelee noin 1,6 miljoonaa ja julkisella noin 600.000 henkilöä. En tiedä kuinka paljon on erilaisissa NGO-yhteisöissä, mutta varmaan sadantuhannen paikkeilla. Ne kaikki tärähtäneet Huussit Afrikkaan ry:t ja vastaavat ovat kaikkein vastenmielisimpiä. Olen aika paljon tekemisissä monen nimeltä mainitsemattoman ngo:n kanssa, ja touhu etoo. Yksi parhaista oli Islannin tulivuorenpurkauksen aikaan pari vuotta sitten. Järjestön johtaja oli Keski-Euroopassa työasioilla, josta hän palasi taksilla Suomeen. Veronmaksajien piikkiin. Hattu että hatutti.
Tilastokeskuksen mukaan yksityisellä puolella työskentelee noin 1,6 miljoonaa ja julkisella noin 600.000 henkilöä.
Perustin laskelmani seuraavasti:
2 100 000 = suomalaisia palkansaajia
55 % = Keskiarvo 50-60 % BKT osuudesta, jonka julkinen sektori täyttää -> yksityisen sektorin käänteinen luku on (100-0,55)
Saadaan
2 100 000 x (100-0,55) = 945 000
eli 945 000 ihmistä työskentelee yksityisellä sektorilla.
Tämän luvun valossa tuo Tilastokeskuksen laskelma on kuin päänlaelle käännetty laskelma, jonka tarkoituksena on vain osoittaa, ettei siellä julkisella sektorilla ole todellisuudessa niin paljon porukkaa "töissä".
---
En tiedä kuinka paljon on erilaisissa NGO-yhteisöissä, mutta varmaan sadantuhannen paikkeilla.
NGO-järjestöt voi laskea myös julkisen sektorin piiriin. Usein suurin osa rahoituksesta tulee kuitenkin julkiselta puolelta.
---
Järjestön johtaja oli Keski-Euroopassa työasioilla, josta hän palasi taksilla Suomeen. Veronmaksajien piikkiin. Hattu että hatutti.
Jos annetaan carte blanche eli tyhjä shekki kulutuksen suhteen, niin moraaliton ihminen vetää tilin tappiin.
Esittämäsi laskutapa voi hyvinkin pitää kutinsa. Onhan yksityisellä puolella paljon yrityksiä, joiden suurin asiakas on julkinen sektori.
NGO:t saavat käytännössä kaiken rahoituksensa valtion budjetista. Mutta silti niiden työntekijöitä ei virallisesti tilastoida julkisen sektorin työntekijöiksi - sitä yritin juuri sanoa.
moraaliton ihminen vetää tilin tappiin
Ei tämä henkilö mitenkään moraaliton ole. Hänhän vain ajoi omaa henkilökohtaista etuaan, kuten jokainen normaali ihminen tekee.
Ei tämä henkilö mitenkään moraaliton ole. Hänhän vain ajoi omaa henkilökohtaista etuaan, kuten jokainen normaali ihminen tekee.
Jos ei sarkasmia, niin sitten meillä on eri käsitys moraalista. Olisiko lento tullut halvemmaksi?
Toisaalta eipä tässä kukaan ole syytön. Jokainen on ollut valtion kanssa sängyssä vähintäänkin kerran elämässään. Jos ei muualla, niin sitten peruskoulussa.
Olenhan itsekin nostanut opintorahaa ja asumistukea opiskeluaikoinani.
Oikeistolainen/liberaali minusta tuli jossain 2010 syksyn ja 2011 kevään aikana.
Olisiko lento tullut halvemmaksi?
Koko Euroopan lentoliikenne oli suljettu sen tulivuoren takia.
"NGO:t saavat käytännössä kaiken rahoituksensa valtion budjetista. Mutta silti niiden työntekijöitä ei virallisesti tilastoida julkisen sektorin työntekijöiksi - sitä yritin juuri sanoa."
Britanniassa tällaisista organisaatioista käytetään nimitystä quango eli quasi-autonomous non-governmental organisation.
Muistaakseni ainakin 60.000 quangolaista on saamassa kenkää kun valtion rahoitus hiipuu. Mihinköhän ne ajattelivat mennä töihin? Nokialle osastopäälliköiksi? Finskille liike-elämän etiikkaa pohtivaan työryhmään?
Muistaakseni ainakin 60.000 quangolaista on saamassa kenkää kun valtion rahoitus hiipuu. Mihinköhän ne ajattelivat mennä töihin? Nokialle osastopäälliköiksi? Finskille liike-elämän etiikkaa pohtivaan työryhmään?
Onko tieto mistä peräisin? Tarkoitatko tässä brittiläisiä ngo-työntekijöitä, vai suomalaisia?
Tähän hätään en ehdi etsiä lähdettä, mutta vuosi sitten tähän aikaan muistaakseni Guardian kirjoitti aiheesta. Eli siis englantilaisista oli puhe.
Melkein meinasi tulla paskat housuun, kun luulin että kyse on Suomen runsaasta 100 000:sta NGO-työntekijästä.
Vaikka en nyt NGO-sektorilla olekaan töissä, enkä nyt niin hirveästi välitä NGO-sektorin työpaikkojen pysyvyydestä.
Lähetä kommentti