Norjalaissyntyinen Nobel-voittaja Ivar Giaever on eronnut Yhdysvaltain fyysikoiden järjestöstä (APS) vastalauseena järjestön antamalle julkilausumalle ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämepenemisestä (Foxnews).
Giaeverin mielestä järjestön toteamus, että "ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on kiistattomasti toteen näytetty", sotii tieteentekemisen perusoletuksia vastaan. Tieteen luonteeseen kun kuuluu, että totuuksia ei ole.
Giaever kirjoittaa eroilmoituksessaan, että "teorian mukaan (miten on edes mahdollista mitata maapallon keskilämpötilaa vuoden ajan?) maapallon keskilämpötila on noussut 288,0 kelvinistä 288,8 asteeseen noin 150 vuoden aikana, mikä (jos totta) tarkoittaa, että lämpötila on pysynyt hämmästyttävän vakaana, ja sekä ihmisten terveys että onnellisuus on parantuntut tämän 'lämpimän' jakson aikana."
Moinen rintamakarkuruus on kiusallista sikäli, että Giaeverin nimi oli Obaman valintaa kannattaneiden tiedemiesten joukossa, joten kyse ei ole mistään öljy-yhtiöiden rahoissa kylpevästä salaliittoteoriaan uskovasta äärioikeistolaisesta kahjosta, vaan niin sanotusti etulinjan vartiomiehestä. Mutta kysehän on pohjimmiltaan uskosta, kuten Totuuskin hyvin tietää.
MIelenkiintoinen tutkimus on selvittänyt yksilön suhtautumista teoriaan ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä. Tutkimuksen mukaan yksilönvapautta kunnioittavien mielestä ilmastonmuutosta käytetään keppihevosena ihmisten ja teollisuuden ohjailuun. Tasa-arvon ja yhteisöllisyyden nimiin vannovien mielestä teollisuus ja kapitalismi edustavat vääryyttä kaikessa epätasa-arvoisuudessaan, joten he tervehtivät ilolla perusteluita lämpenemisen nimissä puuttua toisten tekemisiin.
Toisen tutkimuksen mukaan 400 ilmastontutkijan nimikkeellä työskentelevästä henkilöstä 67% ilmaisi omaavansa vasemmistolaisen maailmankuvan, 20% jotakuinkin neutraalin ja 13% oikeistolaisen (suomal. kielenkäytössä). Tutkijoista melkein 90% (eli 67+20) oli sitä mieltä, että ihminen on aiheuttanut ilmaston lämpenemisen.
Pew Research Centerin tutkimuksen mukaan 64% amerikkalaisista kuvittelee, että tiedemiesten oma poliittinen näkemys on neutraali, 20% pitää heitä (siis tiedemiehiä yleensä - ei vain ilmastontutkijoita) vasemmistolaisina ja 9% oikeistolaisina. Tutkijoista itsestään 52% pitää itseään vasemmistolaisina (joista 14% luonnehtii itseään äärivasemmistolaisiksi) ja vain 5% oikeistolaisiksi. Tutkijoista 48% pitää itseään ateisteina, mutta täsmälleen saman verran katsoo kuuluvansa johonkin uskontokuntaan. Siinä missä rahvaasta 82% uskoo Jumalaan, tiedemiehistä 33% uskoo. Tutkimuksessa on käsitelty myös suhtautumista ydinvoimaan, kantasolututkimuksiin ja vaikka mihin. Kannattaa lukea jos aihe kiinnostaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
10 kommenttia:
Ehkä vasemmistolaisuus ja keskimääräistä korkeammat kognitiiviset kyvyt todella korreloivat. Myös Albert Einstein oli sosialisti :)
Vasemmistolaisuus ja korkeammat kognitiiviset kyvyt kyllä jossain määrin korreloivat, mutta siinä on pitkälti syynä USA:n poliittinen kulttuuri, joka kääntyi "nurinpäin" joskus 1960-luvulla, kun Lyndon B. Johnson ajoi väkipakolla kansalaisoikeuslait läpi. Silloin syntyi myös ns. aivovammakonservatismi.
Kumis ont äysin oikeassa sinä, että tieteen luonteeseen kuuluu ettei ns. totuuksia ole, sanan yleensä käytetyssä tiukassa merkityksessä. Kiistaton toteen näyttäminen on jossain määrin poliittinen väittämä, ei niinkään tieteen piiriin kuuluva.
Sensijaan maapallon keskilämpötila on aivan yhtä mielekäs käsite kuin lämpötila yleensäkin. Lämpötila on itsessään luonteeltaan tilastollinen suure, jonka havaitseminen perustuu viimekädessä tilastollisiin ilmiöihin. Se, mitä havaitsemme lämpötilana, on tilastollinen ilmiö, joka nousee esiin siksi, että molekyylit ovat pieniä, ja emme näe niitä; niiden keskimääräinen liike-energia ilmenee karkealla tasolla "lämpötilana". Tämä on täysin triviaali yleistää laajemmille, epähomogeenisemmille kappaleille, joissa perinteiset lämpötilamittaukset tuottavat eri paikoissa eri tuloksia. Sen termodynaaminen tulkinta on täysin mielekäs ja hyvin määritelty.
Tämä siis ihan riippumatta siitä, mitä haluamme sen olevan tai mitä poliittisia johtopäätöksiä sen muutoksista tehdään. Juuri tällaiset maallikkojen naureskelut johtavat siihen, etten vain yksinkertaisesti osaa yleensä ottaa vakavasti muutakaan skeptisyyttä. En esitä tätä perusteena sille, että AGW on "totta" tai että Kumis on "väärässä", totean vain, että tässä puhetavassa on piirteitä, jotka eivät ole rakentavia skeptisyyden leviämisen tai uskottavuuden kannalta.
Keskilämpötila on huono mittari. Jos esimerkiksi keskilämpötila nousee, mutta sen seurauksena asumisedellytykset paranevat, on järjetöntä ja jopa vaarallista seurata keskilämpötilaa. Erilaisilla asuinalueilla keskilämpötila muuttuu eri tavalla ja jopa eri suuntiin.
Toisekseen, keskilämpötilan mittaamisessa on sovittu, että sata, tuhat tai satatuhatta mittaustulosta kuvastaa keskilämpötilaa. Sopimus on vain sopimus, eikä se - kuten Giaever arvostelee - kuvaa todellisuutta. Kulunut esimerkki on, että huoneen keskilämpötila on 22 astetta, jos lattialla on 11 ja katossa 33. On puhtaasti määrittelykysymys todeta, että keskilämpötila on 22. Keskilämpötila on lattialla 11 ja katossa 33. Yhteen absoluuttiseen tunnuslukuun typistetty mittausaineisto ei anna mitään merkittävää (tai edes järjenmukaista) lisäarvoa päätöksen tueksi.
Kulunutta esimerkkiä käyttääkseni tyydyn vain muistuttamaan, että yrityksen taloudellista suorituskykyä yritettiin vuosikymmeniä kuvata yhdellä tunnusluvulla. Nyttemmin tunnuslukuja on useita, ja jokaisella on oma roolinsa suorituskykyä arvioitaessa. On silkkaa lapsellisuutta väittää, että Maan keskilämpötila olisi kiistaton, tarkka tai yksinkertainen tunnusluku.
Toinen kulunut esimerkki on merten keskilämpötila. Mistä kohtaa meren lämpötila mitataan: pinnasta, kymmenen vai sadan metrin syvyydestä? Mitä tietoa merten keskilämpötila antaa, jos Jäämeren ja Tyynen valtameren mittausaineistot typistetään yhdeksi luvuksi?
Ei se keskilämmön mittaus noin mene. Huoneen keskilämpötila on hyvinmääritelty käsite, kun tarkastellaan (lämpö)energian jakaumaa. Siinä ei ole mitään sopimuksenvaraista, kun se määritellään keskimääräisen liike-energian avulla niinkuin lämpötila noin yleensäkin.
Merten keskilämpötila on myös ihan hyvin käyttäytyvä käsite. Merissä on vettä, ja vedessä on tietty määrä lämpöenergiaa. Tämä voidaan mitata; vesi on sikäli kiitollinen, että sillä on sellainen mukava ominaisuus, että se kerrostuu ennustettavalla tavalla lämpötilan ja suolan määrän mukaan.
Se, että näissä ilmoitetaan julkisuuteen ns. ekvivalenttilämpötila, eli kelvineinä, on toki maallikolle (jollainen ilmastotieteen osalta olen toki itsekin) hämmentävää.
Erittäin rankasti yksinkertaistaen se lämpötila menee osapuilleen näin: Jokainen kappale säteilee, ja lämpötila määrää sen säteilyn jakauman muodon. Maapallon keskilämpötila on ihan hyvin määritelty käsite, kun se ymmärretään maapallon ulospäin säteilevän energian jakaumana. Tasapainotilassa kappale säteilee energiaa ulospäin yhtä paljon kuin sinne tulee sitä sisään, mutta lämpötila määrää, mitä aallonpituuksia säteillään.
Kasvihuoneilmiö, siis ihan AGW:n ulkopuolinen ilmiö, se että ilmakehä pitää lämpöä sisällä, on vastuussa siitä, että jakauma vastaa lämpimämpää kuin mitä olisi jos ei olisi ilmakehää.
Koska energia ei häviä, lämpötilaero ilmakehällisen ja ilmakehättömän välillä johtuu siitä, että maapallo nykymuodossaan pidättelee enemmän energiaa kuin se tekisi ilman ilmakehää. Se energiaero on ilmakehän ja maan pinnan lämpöenergiana, ja se aiheuttaa sen, että maapallosta heijastuva säteily näyttää erilaiselta, lämpimämmältä. Keskilämpötila antaa tietoa olennaisesti siitä, kuinka paljon energiaa ilmakehässä on erilaisten sääilmiöiden jne muodossa.
En puolusta teoriaa AGW:stä tässä yhteydessä. Huomautan vain, että käsitteet, joita kritisoit, ovat ihan kunnolla määriteltyjä, toimivia, operationaalisia, tieteellisiä, relevantteja jne. Se, onko niillä tekemistä ilmaston muutoksen kanssa ja onko se ihmisen aiheuttamaa, on tässä sivuseikka, enkä siitä ole mitään nyt sanomassa. Mutta argumenttisi ovat epäuskottavia, koska ne ovat muotoa "ilmastonmuutos on huijaus, koska mikään ei lämpene, ja vaikka lämpenisikin, niin mitä sitten, ja minä en halua että sille tehdään mitään". Tämä on toki ihan ymmärrettävä reaktio, mutta tosiasiat eivät riipu siitä, mitä niiden poliittisesti halutaan merkitsevän. Ne ovat sitä mitä ne ovat.
Varmaan ovat tieteellisiä ja relevantteja, mutta Giaever monien muiden tavoin niitä silti kritisoi. Syynä voi olla ymmärrettävä reaktio tosiasiat kieltävältä ihmiseltä, mutta jostain syystä tuo tulkintasi ei vakuuta.
Se, että joku on menetelmä tieteellisesti relevantti, ei tarkoita, että teoria (johon menetelmä on relevantti) olisi relevantti.
Huoneen keskilämpötila on mielestäsi keskimääräisen liike-energian kuvaajana mielekäs. Olen samaa mieltä. Ongelma on siinä, että ilmakehä ei ole suljettu systeemi.
Voin olla väärässä, mutta käsittääkseni satelliiteilla tehdyt mittaukset maanpinnan lämpötiloista eivät "täsmää" satelliiteilla tehtyihin mittauksiin Maasta poistuvan säteilyn kanssa. Toisin sanoen, Maasta poistuvan säteilyn muutos ei vastaa AGW-teorian näkemystä "kasvihuoneilmiön voimistumisesta".
Mielenkiintoisinta olisi löytää selvitys, jossa laskettaisiin Maahan saapuva säteily, maanpinnan (ja merien) mitattu lämmönnousu ja Maasta poistuva säteily. Näiden pitäisi luonnollisesti täsmätä toisiinsa.
Minä en tunne teoriaa tai mittaustuloksia kovin hyvin. Fysiikkaa ja termondynamiikkaa tunnen jonkun verran. Jos maapallo on lämpenemässä, niin peruskurssitermodynamiikalla periaatteessa sen pitäisi mennä niin, että ensin lämpenee maan pinta, mutta säteilyn spektri tulee perässä, koska yläilmakehä lämpenee hitaammin kun alemmat kerrokset pitävät isomman osan lämmöstä ennen kuin päästään tasapainoon.
Mutta tarkoitukseni ei ole tässä ottaa kantaa puolesta tai vastaan, vaan että jos ollaan jotain mieltä, niin mielipiteen pitäisi perustua kai jotenkin fysiikkaan ja jos ollaan eri mieltä, niin erimielisyyden pitäisi selittyä mekanismeilla, joista molemmat voidaan jotenkin osoittaa vääräksi, siis pitää olla mahdollista (periaatteessa) tehdä mittauksia, joiden tulokset voisivat olla ristiriidassa väitetyn kanssa.
Ristiriitaisuuksia on aina, kun teoriaa tällä tavalla tarkastellaan. Olennaista on lähinnä se, mihin mittauksiin luotetaan eniten. Kun ristiriita löytyy, niin teoriasta etsitään virheitä, ja mietitään, miksi teoria tuottaa eri tuloksen kuin ns. todellisuus.
Tähän perustuu koko tieteellinen metodi. AGW-teorian ja sen antamien ennusteiden kohdalla on paljon erilaisia parametrejä, joita voidaan mitata. On ihan totta, että osa niistä ei istu teoriaan. Toisaalta iso osa myös istuu. Pidemmällä aikavälillä tietysti homma selviää, koska jos BAU-skenaariota jatketaan ja ennuste lämpötilan osalta toteutuu, niin sitten se osui oikeaan ainakin siinä. Ja jos se ei toteudu, niin se ei osunut, ja teoria oli väärä. En ota kantaa siihen, kuinka hyvin se nyt istuu olemassaolevaan dataan, siitä saa tietysti jokainen vetää omat johtopäätöksensä ja miettiä mitä mieltä on.
En kuitenkaan salaile sitä, että tämä ilmastolla tehtävä koe, eli että nostetaan tarkoituksella pallon CO2-pitoisuus jonnekin 600ppm tuntumaan nähdäksemme kuka oli oikeassa, on minusta hyvin epäilyttävä, enkä suosittelisi sen tekemistä.
Ihan lyhyesti jos totean, niin minusta suurin ongelma on se, että ilmastomallit eivät ilmiselvästi toimi. On ihan herttisen yhdentekevää, miten säteilyn spektri muuttuu ajan kuluessa, kun laskentamallit on perustavaa laatua olevalla tavalla pielessä.
Erityisesti diggaan tätä 1998 jälkeistä "notkahdusta", jolla ei omasta kuitenkaan ole muuta merkitystä kuin se konkreettinen näyttö, että malleista puuttuu kaikkein keskeisin lämpötiloihin vaikuttava tekijä.
Erityisesti diggaan tätä 1998 jälkeistä "notkahdusta", jolla ei omasta kuitenkaan ole muuta merkitystä kuin se konkreettinen näyttö, että malleista puuttuu kaikkein keskeisin lämpötiloihin vaikuttava tekijä.
Missä tahansa mallissa mistä tahansa todellisesta ilmiöstä on väistämättä alispesifikaatiota. Olennaista ei ole se, vaikuttaako jokin muu muuttuja riippuvaan muuttujaan, vaan se, onko tämä vaikutus itseasiassa riippuvainen niistä, joita mallissa käytetään riippumattomina muuttujina.
Otan yksinkertaisen esimerkin taloudesta (tämä on tositarina, esimerkki ekonometrian opinnoista): jos teemme pitkittäistutkimuksen sianlihan ja broilerin hinnasta ja pyrimme tutkimaan substituutiovaikutusta hintamekanismin kautta, saamme tuloksen, jonka mukaan ne olisivat komplementteja, eri kysynnät riippuvat toisistaan positiivisesti, mikä tuntuu väärältä tulokselta jo lähtökohtaisesti: miksi ihmeessä muka sianlihan kysynnän nousu nostaisi broilerin kysyntää?
Ongelma ratkeaa sensijaan sillä, että otamme mukaan keskimääräisen tulotason, joka selittää positiivisesti molempia; tulotason pysyessä vakiona, sika ja broileri ovat substituutteja, eli kun ihmisillä on sama määrä rahaa käytettävissä, mitä enemmän he syövät sikaa, sitä vähemmän he syövät broileria ja toisinpäin. Rahan määrän kasvaessa sensijaan molempia syödään lisää.
Tässä mallissa ihmisten tulotaso on muuttuja, jonka sivuuttaminen tekee mallista suoraan aivan virheellisen. Jos träkkäämme tällä sianlihan hintaa, tiedämme miten se muuttuu, kun tulotaso tai broilerin hinta muuttuu. Tämä ei kuitenkaan kykene selittämään kaikkia muutoksia; esimerkiksi soijapapujen (tämä on nyt hatusta) hinta vaikuttaa sianlihan hintaan, muttei broilerin hintaan. Jos jätämme soijapavut pois mallista, malli on alispesifioitu, mutta niiden lisääminen malliin ei tuo lisää informaatiota tulotason ja broilerin hinnan vaikutuksesta, vaan se ainoastaan poistaa hieman kohinaa.
En väitä edelleenkään mitään AGW:sta tässä yhteydessä, mutta jos halutaan kritisoida teoriaa puuttuvan muuttujan perusteella, pitäisi jotenkin pyrkiä myös muodostamaan käsitys siitä, onko se muuttuja soijapavun vai tulotason kaltainen. Niillä on aivan eri rooli. Teoriaa tuntematon menee helposti ansaan siinä, että sotkee nämä kaksi puuttuvan muuttujan tyyppiä toisiinsa.
Kiinnostava tutkimustulos joka vahvistaa uskoani siitä että ilmastotutkijat ovat länsimaista yhteiskuntamallia vastustavia vasemmistolaisia joille tieteentekemisen tarkoitus rajoittuu vain näiden omaa uskoaan vahvistavien tuloksien hakemiseen.
Kiitos Jaassu kommentista. Eipä normaalilla älyllä varustettu ihminen muuhun tulokseen voi tulla. Sitten on nämä yliluonnolliset älynlahjat saaneet punavirheät, joiden mielestä kyse ei ole uskosta.
Lähetä kommentti