Jokainen tänne jonkun jäljen jättää

Tämä nyt ei ihan ensimmäiseksi varmaankaan tulisi mieleen, mutta mielestäni tämä sopii muistoksi edesmenneelle.

Miksei ikinä riitä että toinen on siinä
Ja jakaa tämän hetken sinun kanssasi
Ja päivät valoa loistaa ikkunoiden raoista
Pöytään jossa on aina kukkia

Tässä mä seison kaipausta rinnassa
Vaikka tää loppuisi yhdessä illassa
Maailma on minun, maailma on sinun
Maailma on tehty meitä varten
Jokainen tänne jonkun jäljen jättää

Ennen ajattelin miten mä eläisin
Vielä sadan vuoden päästäkin
Miten mun askeleet polulle painuneet
Ois täällä vielä silloinkin

Eilen lakkasin vasta siitä murehtimasta
Kun nojasin sun kanssa sillan kaiteeseen
Päivä silmänsä sulki, autot ohitse kulki
Kai ne vielä etsii omaa onneaan

Tänäänkin jossain uudet kanavat aukeaa
Tänäänkin jossain
Jossain joku uuden elämän saa

Blogi viettää nyt suruaikaa toistaiseksi.