maanantai 20. toukokuuta 2013

Taku-taku taku-taku takaapäin

Sosiaalidemokraattien äänestäjien ostaminen hiljaiseksi on maksanut suomalaisille veronmaksajille satoja miljoonia Kreikan tukipaketin takia. Kun Sosiaalidemokraatit himoitsivat ministerin salkkuja, puolueen johto yritti - ja onneksi epäonnistui - kusettaa äänestäjiä(än) salaamalla Jutta Urpilaisen takuutus-paperina tunnetuksi tullutta vivutusta. Total return swap -sijoitusjohdannainen on juuri sellainen korkean riskin investointi, jollaisia eurovasemmisto yleensä yrittää kieltää paheksuessaan rahoitusmarkkinoiden "keinottelijoita". Total return swap on sijoitus, jota käytetään häivyttämään sijoituksen suoja, suojan hinta ja sijoittajaosapuolet. Eli juuri niin kuin Suomen valtio toimi päättäessään hyväksyä Jyrki Kataisen hallituksen nimissä massiiviset lisälainat jo aiemmin ylivelkaantuneelle Kreikan julkiselle sektorille.


Suomen valtio on siis ostanut englantilaiselta sijoituspankilta - hyvin kallista - konsultointia siihen, kuinka Suomen kansalaisille uskotellaan, että Kreikalle annettavilla lainoilla olisi muka joku vakuus. Vakuus on konkreettinen omaisuus - toisen osapuolen antama takaus tai reaalivakuutena kiinteistö, irtain tai pankkitalletus - jonka jokainen normaali kuolevainen joutuu antamaan pankille saadakseen asunto-, auto- tai muuta lainaa. Tällaista Suomi ei siis ole saanut. Kun Jutta Urpilainen väittää, että Suomelle on maksettu 800 miljoonaa euroa vakuudeksi, niin väite on yksinkertaisesti puhdasta paskaa. Mitään tällaista talletusta ei ole olemassa siinä mielessä kuin normiveronmaksaja ymmärtää vakuuden.

Total return swapissa Suomi maksaa kreikkalaiselle pankille siitä, että se hallinnoi Kreikan valtion nimissä olevaa talletusta. Tuo talletus ei siis ole kreikkalaisten pankkien - jotka ovat Suomen valtion kanssa sopijaosapuolia - taseessa eli hallussa. Kun vastaavasti selvisi, että Urpilaisen allekirjoittama "vakuussopimuskaan" ei sisällä tuollaista talletusta (eikä edes mainintaa mistään talletuksesta!), niin voimme suoraan todeta, että mitään vakuutta ei ole saatu. Eikä edes pyydetty.

Total return swapissa Suomi siis maksaa kreikkalaispankeille kaiken saamansa tuoton 800 miljoonan talletuksesta, jonka tarkkaa sijaintipaikkaa ei haluta kertoa. Kun muistetaan, että Kreikan valtio sai apupakettinsa sen takia, että se meinasi mennä likviditettikonkurssiin eli valtion pankkitileiltä uhkasi loppua kate, niin on selvää ettei Kreikka itse ole voinut maksaa Suomelle mihinkään pankkiin riihikuivaa rahaa ilman, että se olisi loukannut muiden apupaketin rahoittajien yhdenvertaisuutta velkojana konkurssissa - mihin kukaan ei siis suostunut. Eikä konkurssikypsällä valtiolla siis edes ole irrottaa 800 miljoonaa rahaa mihinkään pankkitalletukseen. Jos olisi, niin ei kai se olisi kriisissä vaan muistuttaisi pikemminkin Norjaa tai Kiinaa kuin Kreikkaa.

Lopputulemana siis vaikuttaa olevan, että tuo mystinen 800 miljoonaa on EKP:n hallussa tai jollain muulla tavalla todellista virtuaalirahaa (lue: johdannainen), josta Suomi maksaa korkoa kreikkalaispankeille, ja saa sen "talletuksen" itselleen, sikäli mikäli Kreikan valtio julistetaan maksukyvyttömäksi. Jan Hurrin artikkelin mukaan tällaista ihmettä ei tule tapahtumaan, vaan Kreikan konkurssi toteutetaan poliittisesti oikeaoppisesti siten, että velkojat jäävät nuolemaan näppejään ilman, että velallista oikeasti olisi missään julistettu konkurssiin.

Voin rehellisesti tunnustaa, että itse kuvittelin Suomen saaneen kiristettyä jonkinlaiset vakuudet muilta euromailta ehtona sisäpoliittisen kriisin ehkäisemiseksi Suomessa. Tämä siksi, että oikeasti kuvittelin hallituksen hajoavan, mikäli vakuuksia ei saada, ja se tilanne olisi tietenkin johtanut - yksimielisyyttä vaativan euroalueen takia - tukipaketin kohtalokkaaseen viivästymiseen. Olin väärässä - jälleen kerran. Katainen ja Urpilainen kusettivat ja peittivät kusetuksensa vuoden ajaksi, kunnes asiakirjat nyt paljastuivat Edelleen asiakirjoista puuttuu keskeistä tietoa, jotta keinottelun tarkat yksityiskohdat paljastuisivat apposen auki, mutta varmuudella voi jo nyt todeta, että Suomi maksaa antamansa lainan suojauksesta, mutta suojauksen ehdot ovat niin löysät, että todellisuudessa Suomi ei saanut mitään vakuutta. Ei tämän enää pitäisi edes vituttaa, mutta kyllä se vähän, kun kukaan ei joudu näistä vastuuseen.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Täällä pidetään tärkeimpänä jotain hiilineutraaliutta ja reilun kaupan jaupungin arvonimeä. Ennen kuvitteline, että jostain käsittämättömästä syystä saimme aina paljon huonommat ja vittumaisemmat päättäjät kuin ansaitsimme, mutta olen nytemmin tullut johtopäätökseen, että kyllä suuri osa kansaa on juuri tyhmää ja vittumaista.

Tämä näkyy selvästi siinä, miten usein kyselytutkimuksissa aina verorahojen käyttö mihin tahansa saa enemmistön kannatuksen, mutta kuitenkin lähes jokainen yrittää minimoida OMAN veronmaksunsa, eli kannatetaan korkeita veroja, mutta ei haluta niitä itse maksaa.

Se on niin kusipäästä toimintaa kuin pääseekin.

t. Pörri Orava

Kumitonttu kirjoitti...

Tuossa kun selailee vihreitä blogeja, joita esimerkiksi Oikotieto.fi-sivustolla on, niin eihän ne pölvästit edes ymmärrä mitä ympärillä tapahtuu. Ihastellaan jotain Porvoon uutta yleiskaavaa tai valitetaan jostain markan jutusta. Samaan aikaan maa valuu hitaasti kohti maksukyvyttömyyttä ilman että kukaan on huolissaan.

Ehkä vissiin sitten äänioikeus oikeasti pitäisi poistaa niiltä, jotka ovat töissä julkisella sektorilla. Heitä on suhteettoman paljon edunsaajina nykysysteemissä, eivätkä he maksa mitään vastineeksi.

Vasarahammer kirjoitti...

Kyllä useimmat politiikkaa seuraavat ymmärsivät aikanaan, että takuutuksissa oli kyse viikunanlehdestä, jolla demarit peittivät vaalilupauksensa syömisen.

Ongelmana noissa rahoitusinstrumenteissa on se, että niiden yksityiskohdat menevät alaa tuntemattomilta yli hilseen. Näin valehtelua vakuuksista voidaan julkisuudessa jatkaa.

Igor kirjoitti...

KT: Loistava ehdotus mutta ehkä vaikea toteuttaa. Valtion palkollisella ei olisi äänioikeutta valtiollisissa vaaleissa eikä kunnan palkollisella kunnallisvaaleissa. Eikä kirkon palkollisilla kirkollisvaaleissa. Presidentin vaaleissa kaikilla voisi olla äänioikeus.

Pitää ihan kypsytellä tuollaista ajatusta.

Kari kirjoitti...

Kirkon palkollisella on äänioikeus seurakuntavaaleissa, muttei vaalikelpoisuutta eli kirkon työntekijä ei voi olla luottamushenkilö. Kunnissahan on tavallista, että kunnan omaa henkilöstöä istuu kunnanvaltuutettuina, jolloin he voivat olla luottamushenkilönä oman esimiehensä esimiehiä. Tämänkin takia kuntien johtaminen on hankalaa.

IDA kirjoitti...

Entistä huvittavampaa on, että eduskunnassa ei saa sanoa, että joku ministeri tai kansanedustaja valehtee. Tai tavallaan ymmärrettäväähän se on silloin, kun koko politiikka perustuu valheelle. Eivät kai ne jaksaisi itsekään, jos eivät epätoivoisesti uskottelisi väitteidensä olevan totta.

Oikeasti hallituksen velvollisuus olisi esittää nämä asiat selkeästi, konkreettisesti ja ymmärrettävästi.

Vasarahammer kirjoitti...

"Entistä huvittavampaa on, että eduskunnassa ei saa sanoa, että joku ministeri tai kansanedustaja valehtee."

Sen sijaan saa sanoa, että edustaja sejase puhuu muunneltua totuutta.

Politiikka on myös puhdasta teatteria, kuten teennäinen närkästys Soinin kommenteista demarien ministerikierrätykseen kertoo. Valtamedia lietsoo närkästystä yhdessä hallituspuolueiden edustajien kanssa, koska Soini kehtasi puolustaa miehiä.

Anonyymi kirjoitti...

Mitä helvettiä? Eikö Olympus, Kreeta ja Kyproksen Kreikkalainen osa olekaan lainojen vakuutena?
Olen sitten "tulkinnut" Jutan ja Jyrkin puheet väärin? Tai sitten J&J kittasivat ouzoa kaksin käsin kun kreikkalaisten kanssa aikoinaan neuvottelivat - jos nyt kuuntelemista tai "läsnäoloa" voidaan kutsua neuvottelemiseksi?