"Tässä meidän kotikutoisessa skandaalissamme on selvästi kysymys amerikkalaisten esikuvien matkimisesta. Kuten siellä, myös meillä on opittu paisuttelemaan aivan mitättömistä asioista suuria loukkaantumisen aiheita. Tämä tapahtuu muutaman erityisen sensitiiviseksi arvioidun tahon nimissä niiltä itseltään edes mitään kysymättä.Vihavainen käsittelee Helena Erosen blogikirjoituksesta alkunsa saanutta tapahtumasarjaa, jossa erityisesti Turun Sanomien ja Uuden Suomen toimituksellinen politiikka jätti ennätyshuonon kuvan - ja se on ilmaston lämpenemisestä tehdyt artikkelit mukaanluettuna paljon - suomalaisesta lehtimiestavasta ja toimittajien moraalista. Ilmastouutisoinnin ymmärrän, koska ilmaston lämpeneminen on panteistinen uususkonto, joka koukuttaa erityisen voimakkaasti nuoria lapsettomia naisia. Erosen ja Halla-ahon osalta vastaavan selityksen tarjoaa nuorten toimittajien koko elämän jatkunut indoktrinaatio hyvinvointivaltion eduista ja vastaavasti täydellinen vaikeneminen sen aiheuttamista haitoista.
Yhdysvaltojen viimeaikaisiin vastaaviin skandaaleihin verrattuna erona on, että meillä asialla ovat toistaiseksi olleet vain vasemmistoliberaaleiksi katsottavat tahot. Amerikassa myös konservatiivit ovat jo oppineet esiintymään uhreina ja valittamaan kärsimyksistään.
Lehdistömme tason kannalta on esille tullut itsekritiikin puute hyvin arveluttava seikka. Jos lehdistö ei edes yritä pysyä totuudessa, vaan levittää ja paisuttelee mielestään hyödyllisiä valheita, on kenttä pian avoin todella häikäilemättömälle demagogialle, mistä historian pitäisi varoittaa. "Hyväksi" ajateltu tarkoitus ei lainkaan paranna asiaa. Pitäisi muistaa, ettei lehdistö enää nykyään ole monopoliasemassa. Internet kilpailee sen kanssa nopeudessa ja tehokkuudessa. Mikäli lehdistö vapaaehtoisesti luopuu vielä pyrkimyksistään totuudellisuuten ja viileään analyysiin, se voi pian varautua myös siihen, että se koetaan tarpeettomaksi."
Vihavainen vihjaa kirjoituksessaan, että amerikkalainen kulttuuri valuu mediaan, mutta niin se valuu myös virkakoneistoon ja oikeudenkäyttöönkin. Brandon L. Garrett on kirjoittanut kirjan "Convicting the innocent. Where criminal prosecutions go wrong?" ja perustanut The innocence project -nimisen järjestön, joka auttaa syyttöminä tuomittuja saamaan oikeutta. Amerikassa istuu suhteessa eniten ihmisiä vankilassa 743 vankia 100.000 asukasta kohden. Toisessa ääripäässä on Suomen ja Norjan kaltaiset maat, joissa ihmistä ei saada lopuksi iäksi vankilaan, vaikka tämä olisi tappanut kymmeniä maanmiehiään (59 vankia /100.000 asukasta). Kun ehdonalaisvangit lasketaan mukaan, Amerikassa on kuusi miljoonaa vankia - enemmän kuin Stalinin gulageilla pahimmillaan!
The innocent projectin kokemusten mukaan 2-5% vangeista on syyttömiä tuomittuun rikokseensa. Se tarkoittaa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Ennen kuin innostutaan haukkumaan Amerikkaa ja kapitalismia fascistiseksi poliisiyhteiskunnaksi, niin muistutan, että vastaavia selvitystyötä tekeviä järjestöjä ei Suomessa ole (Englannissa on), ja että Suomenkin kaltaisessa maassa julkisuuden henkilöitä kielletään julkisesti arvostelemasta saamiaan tuomioita, jos he edustavat väärää poliittista linjaa. Halla-ahon pitäisi pitää suunsa kiinni, mutta Pekka Halberg ja Tarja Halonen olivat suoraselkäisiä ja ryhdikkäitä vaadittuaan poliisia keskeyttämään laillisesti annetun tuomion täytäntöönpanon (ns. venäläisen mummon karkotustapaus).
Garrett löysi amerikkalaisesta oikeusprosessista vinouman, joka aiheutuu syyttäjän suuremmista resursseista taaten näille jatkuvan kotikenttäedun oikeussaleissa - valtio oli kääntynyt kansalaisiaan vastaan hyvää tarkoittavilla aikeilla eli korkealla rikoksen selvitysprosentilla. Vasta DNA-testit ovat käytännössä melkein kokonaan poistaneet väärät tuomiot, joihin poliisi aiemmin taivutteli joko tahallaan tai ohjaili tahattomasti todistajia tutkinnassaan. Englannissahan silminnäkijän lausuntoa ei ole enää pidetty luotettavana todistuksena, koska ihminen sekoittaa todelliset tapahtumat kuulemiinsa ja uskomiinsa, koska jokaisella meillä on oma kokemuspohjamme, minkä perusteella pidämme asioita epätodennäköisinä, mahdollisina ja varmoina. Ruotsissa Olof Palmen ilmeisesti ampunutta Christer Pettersonia ei tuomittu, koska ainoa todiste oli Lisbeth Palmen silminnäkijälausunto. Mikään ei ole vaarallisempaa kuin pitää asioita itsestään selvinä, koska jokaisella ihmisellä on omat itsestäänselvyytensä.
Syyttömän tuomitseminen on suurin virhe, minkä oikeusjärjestelmä voi tehdä. Kun syyttömiä tuomitaan laajamittaisesti, kyse on järjestelmävirheestä, jossa poliisi on päätynyt tiettyyn epäityyn ja uhrit, silminnäkijät, media ja suuri yleisö keskittyvät - hyvässä uskossa - syyllisyyttä vahvistaviin todisteisiin ja jättävät syyttömyyden puolesta puhuvat seikat huomiotta. Kun tuomio annetaan rikoslain perusteella, olisi aina ennakolta syytä varmistaa, että rikoslakiin ei lipsahda muita moraalisia kannanottoja kuin ne, jotka turvaavat yhteisön jäsenten henkeä, terveyttä ja omaisuutta. Muussa tapauksessa saamme riesaksemme rikoslain, joka näyttää enemmän virkamiesten kuin veronmaksajien moraalilta. Ja sellaisessa rikoslaissa tärkeää on varmistaa, ettei alasti kulkevaa keisaria paljasteta.
4 kommenttia:
Ei Halla-ahon olisi tarvinnut suutaan kiinni pitää. Sensijaan hänellä nyt vaan ei, vallitsevan hallintotavan vuoksi, ole "oikeutta" kritisoida oikeusistuimia, eikä varsinkaan nimitellä korkeinta oikeutta muutaman ukkelin mielipideautomaatiksi. Ei vaikka se sellainen olisikin.
Christer Pettersonia ei tuomittu, koska Lisbeth Palmen todistuksessa ei ollut mitään järkeä. Pettersonin syyllisyydestä ei ollut muita todisteita, ja lausunto oli ristiriitainen ja mitä ilmeisimmin ns kontaminoitunut. Järkyttävän tapauksen jälkeen ihmisen muisti toimii eri tavalla kuin normaalisti. Esimerkiksi raiskauksen uhri saattaa myöhemmin muistaa että ensimmäinen raiskauksen jälkeen näkemänsä mieshenkilö olisi tekijä. Tästä on vankkaa todistusaineistoa. Siksi silminnäkijälausuntoja kerätään erikseen, ja ne ovat arvottomia jos silminnäkijät ovat keskustelleet asiasta keskenään jne. Minusta Petterson ei ilmeisesti ollut syyllinen, koska jos olisi ollut, jotain näyttöä pitäisi olla löytynyt.
Halla-ahon vaalimenestys perustuu juuri siihen, että hän ei toimi sovinnaisen poliittisen koodiston mukaan. Niinpä hänen ei oikeastaan voi odottaa tässäkään toimivan vanhojen puolueiden pelisääntöjen mukaan. Ja jos hän toimisi, hänen oikeutuksensa eduskunnassa olisi kyseenalainen.
Minusta Pettersson oli aikoinaan ihan kiistatta syyllinen, mutta en enää jaksa muistaa, miksi olin sitä mieltä, mitkä olivat sen ajan todisteet jne. Mutta on toki täysin mahdollista, että olin luonut oman mielipiteeni juuri em. tavalla osana suurta mediamylläkkää.
Olet sitä mieltä, että Petterson oli kiistatta syyllinen, koska olet oikeistolainen. Tämä on aivan normaalia, oikeistolaisuuteen kuuluu ajatus, että väkivalta- ja omaisuusrikoksissa näyttökynnyksen kuuluu olla matalalla, ja että yleinen habitus ja "yleiset syyt" epäillä ovat ihan riittävä näyttö.
Se on hyvin tavallinen asenne. Suurin osa ihmisistä on valmis hyväksymään 2-5 prosentin virhemarginaalin syyttömien tuomitsemisissa, kunhan epäillyt pääsääntöisesti kuuluvat eri sosiaaliluokkaan kuin he itse, tai eri sosiaaliluokkaan kuin mihin he samastuvat. Keskiluokkaan ja varkkaampaan kansanossan samastuvat eli "oikeistolaiset" ihmiset pitävät näyttökynnystä väkivalta- ja omaisuusrikoksissa liian korkeana, ja taas esimerkiksi rattijuopumuksessa, ylinopeudessa, talousrikoksissa jne, yleensä liian matalana. Vasemmistolaiset ajattelevat yleensä toisinpäin.
Itse en ole koskaan ollut erityisemmin tällaisten vinoumien ystävä.
Olet sitä mieltä, että Petterson oli kiistatta syyllinen, koska olet oikeistolainen.
Yllättävää lukea sinun kommenteistasi tällaista skeidaa.
Lähetä kommentti