lauantai 27. elokuuta 2011

Isovanhemmat vs. lapsenlapset

Suomessa ollaan tilanteessa, jossa ihmiset alkavat maksaa eläkemaksujaan keskimäärin noin 25 vuoden iässä. Vastaavalla tavalla, eläkkeelle jäädään noin 60-vuotiaana. Keskimääräinen elinikä on noin 80 vuotta. Keskipalkka huitelee pyörein luvuin 3.000 eurossa, josta noin 10% rahastoidaan "omaa" eläkettä varten. Raa'alla matematiikalla ilman korkoa korolle saadaan 35v x 12 kk x 3.000 eur x 10% = 126.000 euroa. (Syy jättää laskematta korkoa korolle johtuu huoltosuhteen heikkenemisestä). Tässä osapuilleen kulkee se raja, jonka valtio - valde - voi käyttää eläkeläisen elättämiseen koko eläkeiän. Ajatus siis on, että ihmisille kerrottaisiin, että hyvällä eläkkeellä (1.500 euroa/kk) saat eläkettä 84 kuukautta (=126.000 eur). Sen jälkeen jokainen on omillaan. Myyt asuntosi (joilla on) tai ota lainaa.

Toinen tärkeä asia on se, että valtio on ns. peeaa. Tilannetta pahentaa poliittisesti korrektin eliitin halu suojata oma asemansa. En väitä, että Perussuomalaiset muuttaisivat mitään, mutta keskustelu koko aiheesta on tukahdutettu rasismi-leimoilla. Kotitalouksien varallisuus on suurempi kuin koskaan aiemmin. On kohtuutonta odottaa, että valdelle asetetaan huoltovaatimuksia. Valtio on velkaantunut siksi, että kotitaloudet ovat lykänneet veronmaksuaan eli valtio (lue: julkinen sektori) on ottanut velkaa kattaakseen nykyiset kulunsa. Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa valdella on tyhjät taskut. Kuinka edetä?

Veikkaukseni on, että suomalainen yhteiskunta tulee kohtaamaan kaksi haastetta. Ensimmäinen on poliittisesti korrekti vasemmistolainen "yhteisöllisyys", jossa isovanhemmat hoidetaan kotona. Kuinka moni nykyinen keski-ikäinen on ikinä hoitanut kuolaavaa, kivuista kärsivää vanhusta - tai edes nähnyt sellaista? Toinen on se, kuinka hoidetaan lääkekulut. Kuinka moni on valmis lopettamaan isovanhempien päivittäiset lääkekulut (> 2 eur/pv) parantaakseen lasten kouluruokaa (<1 eur/pv)? Nämä ovat ikäviä asioita pohdittavaksi kaikille, koska hyvin harvalla rahat riittävät molempiin valintoihin.

16 kommenttia:

Igor kirjoitti...

KT: Mistä sait tuon rahastoinnin osuudeksi 10%?

Olen yrittänyt selvittää rahastointia jo pidemmän aikaa eikä se näytä ollenkaan olevan noin kaavamainen ja yksinkertainen asia. Lisäksi rahastoinnin osuus maksutulosta on todennäköisesti vaihdellut voimakkaasti työeläkejärjestelmän 50 vuoden aikana.

Lisäksi laskelmastasi puuttuu rahastoinnin tuotot kokonaan. Kyllähän niitäkin 35 vuoden aikajaksolla kertyy.

Eikä tuota huoltosuhteen muutosta tarvitse laskea JOS tarkastellaan vain 'henkilökohtaista' rahastoinnin osuutta. Eli sijoitustuottojen korkoa korolle olisi sittenkin ehkä paikallaan laskea mukaan. Eri asia jos tarkastellaan eläkemaksujen suoraan maksatukseen menevää osaa. Silloin huoltosuhteella on tietenkin merkitystä.

Tuo rahastointi on hyvin epämääräinen ja käytännössä eläkeyhtiöt voivat siitä itse yhteisesti päättää ja sitten siunauttaa sen valtiovallalla.

BTW Suomen nykyiset eläkerahastot ovat eräät maailman suurimmat väestöön suhteutettuna ja ovat tähän asti koko ajan paisuneet.

Igor kirjoitti...

Sorry, kirjoitin väärin rahastojen suuruudesta. Oikein olisi ollut sanoa: Suomen eläkerahastot ovat BKT:hen suhteutettuna tällä hetkellä Euroopan suurimmat.

Igor kirjoitti...

Pitää vielä täsmentää. Valde eli valtio ei maksa työeläkkeitä eikä kertyvät maksut tai rahastoidut varat ole muutenkaan valtion.

Kumitonttu kirjoitti...

GPI!!!

10% tulee siitä, että eläkemaksuista (n. 21% veronalaisesta palkasta) puolet rahastoidaan. Rahastointi alkoi joskus 90-luvun alussa, mihin asti eläkemaksu oli puhtaasti jakoperusteinen. Tällä hetkellä rahastoidaan jo yli puolet, mutta ottaen huomioon hetkellisen huoltosuhteen heikkenemisen, päädyin käyttämään tuota 50-50 -suhdetta.

On totta, että 35 vuodessa tuotot kerryttävät pääomaa merkittävästi. Pitää kuitenkin ymmärtää, että kertymästä valtaosa on puhtaasti laskennallista. Asiaa voi havainnollistaa sillä kuuluisalla ajatusleikillä, että jos Jeesus olisi tallettanut katolisen kirkon alkupääomaksi yhden kultakolikon, sen arvo olisi maltillisestikin arvioiden kasvanut suuremmaksi kuin koko muun maailman varallisuus.

Igor kirjoitti...

KT: Sain eräältä eläkevakuutusalan riippumattomalta asiantuntijalta aika poikkeavaa tietoa (en voi valitettavasti paljastaa ko henkilön nimeä):

Asiaa ei ole ehkä yksinkertaista selvittää. Asiassa on monta totuutta.

1) Paljonko järjestelmän sitoumuksista on rahastoitu? Sitoumusten määrä
lienee 300-400 miljardia. Lukuun vaikuttaa voimakkaasti jotkin
laskentaoletukset. Yleinen arvio voisi olla, että 20-30% vastuista on
rahastoitu.

2) Paljonko rahastoidaan kunkin vuoden maksuista? Käytännöstä maksusta
rahastoidaan vanhuuseläkemaksu ja työkyvyttömyysmaksu. Muilla osilla
maksetaan osa maksussa olevien eläkkeiden kustannuksista tai muita
järjestelmän kuluja (esim. hallintokulut). Jos maksutaso on 22% palkoista,
tästä rahastoitaisiin ehkä 3-4% palkoista ja loppu 18-19% palkoista menee
juokseviin kuluihin. En muista tarkkoja lukuja, mutta rahastoinnin osuus on
pienentynyt. Maksun kasvupaineet kohdistuvat muihin kuin rahastoituviin
osiin. Rahastoinnin määrän selvittämiseksi pitäisi selvittää, kuinka suuri
on vanhuuseläkemaksun ja työkyvyttömyysmaksun osuus kunakin vuonna.

3) Paljonko järjestelmän rahastot kasvavat vuodessa? Osa eläkkeistä
maksetaan rahastoista ja rahastot siten alenevat. Toisaalta maksuista
rahastoidaan. Jos maksuista rahastoidaan enemmän, rahastot kasvavat. Jos
maksuista rahastoidaan vähemmän, rahastot pienenevät. Vertailua vaikeuttaa
se, että rahastoja kasvattaa vuosittain sijoitustuotot, joten tällaista
vertailua on vaikea tehdä.

4) Rahastoiko järjestelmä maksuista? Järjestelmän rahastoja kasvattavat
maksut ja sijoitustuotot. Vertaamalla järjestelmän kokonaismaksutuloa ja
maksettuja eläkkeitä saa karkeasti selville, rahastoituuko maksuista
jotakin. Käsittääkseni nykyään maksutulo ja eläkemeno ovat kutakuinkin
samansuuruisia, joten maksusta ei enää ainakaan merkittävästi rahastoidu
uusia varoja.

Kaikkiaan siis kyse on varsin sekavasta asiasta, tuskin sekavuus on
sattumaa. Asioiden selvittäminen on hankalaa. Lainsäädännöllinen pohja
näille maksuille on aika olematon. Ne ratkaistaan käytännössä ns.
laskuperusteissa, jotka vakuutusyhtiöt vuosittain laativat. Periaatteessa ne
menevät sosiaali- ja terveysministeriön hyväksyttäväksi. Se kuitenkin
katsoo, että se voi ne vain hyväksyä, jollei ne ole suoranaisesti ole laion
vastaisia. Laissa siis on hyvin vähän vaatimuksia. Vakuutusyhtiöt ottavat
asiassa huomioon EK:n ja palkansaajajärjestöjen kantoja.


Tuo em siteeraus vastaa minunkin tämänhetkisiä selvityksiäni.

Sattuneesta syystä minua ovat eläkeasiat kiinnostaneet aivan viime vuosina. Lisäkiinnostusta on tuonut nuoremman polven syytökset että me suuriin ikäluokkiin kuuluvat olisimme itsekkäästi ja jotenkin epäoikeudenmukaisesti ryövänneet itsellemme nuoremmille kuuluvia varoja.

Tässä linkki melko tuoreisiin selvityksiini ja kirjoituksiini aiheesta:
http://granpaigor.blogspot.com/search/label/El%C3%A4ke

Vielä kirjoitukseni rahastoinnista:
'Minulle jäi silloin 1960-luvun alussa aivan selvä kuva että järjestelmä oli rahastoiva ja että niihin kerätty raha on meidän itsemme ansaitsemaa - sen maksatus vain on viivästettyä. Ja välivuosikymmeninä varat sijoitetaan poikimaan tuottoja esimerkiksi suomalaiseen teollisuuteen yms.'

Igor kirjoitti...

KT: Otit esiin ainakin minun mielestä kuuman aiheen enkä malta olla pitämättä näppejäni erossa aiheesta. Kirjoitin eläkejärjestelmiin tulleesta ns elinaikakertoimesta viime vuoden alussa http://granpaigor.blogspot.com/search/label/El%C3%A4ke . Havaitsin kirjoituksessani, että miehet olisivat nykyisin syntyvien lasten elinajan odotteella keskimäärin eläkkeellä vain 8,3 vuotta mutta naiset vuorostaan 15 vuotta. Nyt elävillä 40-50 ikäisillä ihmisillä eliniän odote on alhaisempi. KT:n pessimistisilläkin oletusarvoilla kertyi pelkällä rahastoidulla osuudella 84 kk eläke - eli 7 vuotta. Eikä summaan ollut laskettu vielä ollenkaan rahastojen tuottoja ja tuottojen tuottoja.

Tuon analyysin perusteella meidän eläkevaroja verottavatkin naiset :)

Kumitonttu kirjoitti...

Kyllä, eikä naiset edes tee keskimäärin yhtä paljon palkkatyötä kuin miehet. Puhumattakaan siitä, että naiset käyttävät 2/3 terveydenhuollon kuluista. Mutta mitäpä mies ei seksin eteen tekisi...

Kommentoin hiukan myöhemmin pidemmin. Nyt nautitaan kesän viimeiset helteet ja parit oluet terassilla. Kippis!

Kumitonttu kirjoitti...

80-luvun loppuun asti eläkemaksut olivat melkein kokonaan jakoperusteisia, mutta 90-luvun laman jälkeen aloitettiin rahastointi. Työeläkkeistä nykyisin noin 1/4 rahastoidaan, joten KUKAAN ei ole tähän mennessä ehtinyt säästää omaa työeläkettään. Eläketurvakeskus ja Wikipedia antavat aika hyvän kuvan, myöskin. Kippis uudelleen.

Kumitonttu kirjoitti...

Siis eläketurvakeskus. Ja kippis.

Igor kirjoitti...

KT: Tarkistin kertomasi suomenkielisestä Wikipediasta. Kyllä rahastointi aloitettiin jo 1960-luvulla. En löytänyt mistään mainintaa, että rahastointi olisi alkanut vasta 1990-luvulla.

Ja ihan tiedoksi 2010 vuonnakin olivat eläkejärjestelmän tulot korkoineen noin 14,2 miljardia ja kulut 10,7 miljardia eli rahastot kasvavat edelleen 3-4 miljardia vuodessa vaikka suuria ikäluokkia on jo eläkkeellä melkoiset joukot.

Kumitonttu kirjoitti...

Kyllä, samaa asiaa tässä nyt pyöritellään eri suunnista ja itse asiasta olemme suunnilleen samaa mieltä. Noin 1/4 rahastoidaan nykyisistä eläkemaksuista. Jos reaalinen tuotto-odotus on esimerkiksi 3%, niin vuosittainen rahastointi tuottaa noin 100 miljoonaa. Kymmenessä vuodessa saadaan miljardia vastaava potti kasaan (pääoma siis 35 miljardia. Tämä tarkoittaa, että laajamittaisesti rahastointi aloitettiin 90-luvulla. Sitä ennen eläkekertymästä noin 9/10 oli jakoperusteista. Jotta 10 miljardin vuotuinen eläkemaksu saataisiin rahastojen tuotoilla katettua, niin rahaston pääoman tulisi olla luokkaa 350 miljardia. Eli satakunta vuotta sitä pitää kerryttää. Nyt on ymmärtääkseni neljäsosa kasassa, joten nyt syntyvät lapset saavat eläkkeensä rahastoista. Ei huonompi saavutus!

vieras kirjoitti...

Igor, voisit kysyä Ruukinmatruunalta sitä mitä tarkoittaa nuoremman polven syytökset että me suuriin ikäluokkiin kuuluvat olisimme itsekkäästi ja jotenkin epäoikeudenmukaisesti ryövänneet itsellemme nuoremmille kuuluvia varoja. Hän on pähkäillyt noita X-ja Y-sukupolven juttuja ja mikä on suurten ikäluokkien rooli siinä.

Suurilla ikäluokilla oli tietyt asiat helpompia kuin heidän vanhemmilla ja myös helpommin kuin heidän lapsilla.

Suuret ikäluokat oli suuren koon takia kustannustehokasta kouluttaa. He pääsivät töihin helposti, joten he pystyivät helposti osallistumaan sekä vanhempiensa eläkkeiden ja palveluiden maksuun, kuin myös lastensa koulutuksen jne. maksuun. Suurten ikäluokkien aloittaessa työuraansa, oli helppo lisätä hyvinvointipalveluja ja tulonsiirtoja. He itse saavat eläkkeensä 60-prosenttisena jos ovat töissä normaaliin eläkeikään. Heihin ei myöskään ole kohdistunut paineita olla töissä johonkin 70-75 ikään, johon asti nuorempien uhataan joutuvan olemaan. Nuorempien tulevien eläkkeiden uhataan olevan pienempiä kuin tämän hetken eläkeläisten.

Väestön vanheneminen on siinä mielessä suurten ikäluokkien syytä koska suuret ikäluokat unohtivat hankkia lapsia vähintään 2,1 lasta per nainen koska 60-lukulainen akateeminen vasemmistoradikalismi tuhosi koti-kirkko-isänmaa-arvomaailman. Se johti perheinstituution ja perhearvojen, avioliiton, lasten kasvatuksen arvostuksen, perinteiden arvostuksen romahtamiseen. Tilalle tuli narsistisen hedonismin ilmentämää huvittelua, irtosuhteita, avioeroja, ja huonoa käyttäytymistä mitkä eivät kuulu lapselle sopivaan kasvuolosuhteisiin.

Igor kirjoitti...

Eläkerahoja (sisältää, säätiöt, kunnat yms) on rahastoitu tällä hetkellä n 135 miljardia. Jos rahastoja pystytään kasvattamaan 6 miljardilla per vuosi ja tuottoprosentti sijoituksille pyörii 3% paikkeilla on 10 vuoden kuluttua tuo 135 miljardin rahastoitu potti kasvanut yli 250 miljardiksi.

Vuonna 2010 sijoitusten tuotto oli eläkevakuutusyhtiöillä yli 10%. Eikä tuollainen keskituotto ole ollut mikään harvinaisuus.

Tiedot on otettu työeläkelaitosten tilinpäätöstiedoista, jotka on julkaistu vuosilta 2005-2010 verkkosivustolla
http://www.tela.fi/?pid=1180613676

Minä olen moneen kertaan ihmetellyt noita jättiläismäisiä lukuja silmät 'ymmyrkäisinä'.

Kumitonttu kirjoitti...

Kuusi miljardia voi olla tekemätön paikka, kun väestö eläköityy - jo nyt 1/4 on yli 60-vuotiaita. 10%:n tuotto on poikkeuksellinen eläkeyhtiölle, jonka varat pääosin ovat velkakirjoissa. Ja tavoitteenahan siis on, että eläkerahaston tuotolla maksetaan eläkkeet eikä lasketa korkoa korolle. Juuri tuollaiset puheet lienevät taustalla, että työikäinen väestö pelkää eläkeläisten vaativan mahdottomia (kuusi miljardia vuodessa ja korkoa korolle on mahdoton vaatimus). Tuo nimittäin kuvaa sitä, että nyt työssäkäyvä väestö maksaa vanhempiensa eläkkeet ja samalla säästää itselleen omat eläkkeet ja jättää lapsilleen valmiiksi rahastoidut eläkkeet. Ei tuo minua henkilökohtaisesti haittaisi, mutta pidän sitä epärealistisena.

Igor kirjoitti...

Vuoden 2010 tilinpäätöstietojen mukaan eläkeyhtiöiden varoista noin 45% on osakesijoituksia, noin 10 % kiinteistöjä ja 45% korkosijoituksia. Jos et nyt 45% katso olevan esittämäsi "pääosin".

Eläkeyhtiöiden laskentamalleissa ei tuotoiksi ole laskettukaan yli 10% tuottoja. Toteutumat ovat vain olleet sitä luokka monena vuotena ja oltakoon ilahtuneita rahastojen lihoamisesta :)

Kumitonttu kirjoitti...

Älä nyt viitsi. 45%:n osuutta ei voi enää siinä vaiheessa pitää, kun rahaston tuottoja käytetään eläkkeiden maksuun jatkuvasti. Tässä vaiheessa kun rahastoa kasvatetaan, tuollainen osuus on mahdollinen.