Kaunis vapaalla kädellä piirtämäni nelikenttä kuvaa käsitystäni siitä, kuinka nykyaikaisessa maailmassa itse hahmotan käsityksen oikeistosta ja vasemmistosta. Kuvan vasemmassa alalaidassa lukisi "vasemmisto" ja oikeassa "oikeisto".
Moni romanttiseen sosialismiin kallellaan (lakiuskonto) oleva kokee, että heitä ei kuuluisi kutsua teistisen maailmankuvan kannattajiksi ja pillastuu, mutta tosiasiassa ns. vihreä luontoaate uskoo panteistiseen jumaluuteen. Yksi gaia-aatteen suomalaisista oppiäideistä on Riikka Simonen, joka kirjoittaa, että
Elämäni upeimpia hetkiä ovat olleet juuri ne hetket, kun jokin villieläin katsoo minuun päin eikä pelkää. Näen selvästi jumaluuden eläimen katseessa. Uskonkin, että jokainen, joka tappaa elävän olennon, tappaa samalla osan jumaluutta. Uskon myös karmaan: pahat teot lisäävät pahaa karmaa, hyvät teot lisäävät hyvää karmaa.joten jätän todistustaakan niille, jotka vastustavat epäilevää kantaani ilmastouskontoon.
Perinteisesti oikeistolaisuuteen (konservatiivisuus, porvarius) on liitetty uskonnollisuus, joka korostaa eroa "meidän" ja "teidän" välillä. Perinteisesti vasemmistolaisuuteen (emansipaatio, radikalismi) on liitetty ateismi. Nykyaikana tieteellistekninen maailmankuva on hitusen laajentanut tuota eroa siten, että moni vapaata markkinataloutta kannattava voi kuitenkin olla ateisti ja heitä on vaikea kutsua "konservatiiveiksi".
Tidari aka Tiedemies väittää, että liitän kaikkeen, mikä on omasta mielestäni "oikein" leiman "oikeistolaisuus" ja mitä pidän (inhimillisyyden kannalta) "vääränä" leiman "vasemmistolaisuus". Väite kuulostaa järkevältä, koska todellakin pidän yksilönvapauksia "oikeana". Kuten kuvasta näkee, vaakaviivan vasemmassa reunassa ei sen enempää ylä- kuin alaosakaan kannata yksilönvapautta. Kuvan oikeassa reunassa kuitenkin toinen puolikas arvostaa yksilönvapauksia kokonaisuudessaan ja toinen (ylä)puolikin sentään taloudelliselta osin.
Nyt saatan yleistää liikaa, mutta yksi antisemitismin syy on se, että juutalaiset olivat niin Leninin kuin Hitlerinkin maailmankuvassa kapitalisteja. Kun miettii nykyisin kaikkein voimakkaimmin juutalaisia vastaan asennoituvia ryhmiä, niin niitä yhdistää "vasemmistolaisuus" eli suunnitelmatalous. Juutalaisethan kautta uuden ajan ovat Euroopassa joutuneet käymään kauppaa l. treidaamaan. Sehän on saatanan paha rikos kommareille.
Pointti: mikä tässä mättää?
PS Kuva on hieno, eikö?
39 kommenttia:
Minusta olet tuon Gaia-uskonnon eli romanttisen sosialismin sijoittanut ehkä vähän väärin tai sitten asteikko ei ole ihan täydellinen.
En myöskään pysty sijoittamaan modernia vasemmistoliberalismia (=postmoderni vasemmistolaisuus) tuohon nelikenttään. Toisaalta kyseessä on liberaali ideologia, koska se kieltää vallitsevien normien olemassaolon oikeutuksen. Toisaalta vasemmistoliberalismi on tasa-arvoideologia, koska ihmisen asema on riippuvainen hänen edustamansa ryhmän uhristatuksesta.
Moderni vasemmistoliberalismi on periaatteessa konservatismin vastavoima, mutta se ei kuitenkaan ole sama asia kuin klassinen liberalismi eikä toisaalta sama kuin perinteinen sosialismi.
Tänne olisi kiva saada Pikkupojan, Matruunan, Tupliksen, Jaskan ja IDA:n arvio tuosta.
Tuon perusteella juutalaisuus menee konservativismin puolelle.
Juutalaisuus on lakiuskonto mutta voiko sitä pitää sellaisena jossa yhdistyy vahvasti teismi ja suunnitelmatalous? Juutalaisuuden mukaan juutalaisen ei tule palvoa rahaa, vaan Herraa, jonka kanssa he ovat tehneet liiton.
Taitavia kauppamiehiä juutalaiset ovat, varmaan ovat olleet Vanhan testamentin ajoista saakka.
Hitler syytti juutalaisia sekä kapitalistisiksi että kommunisteiksi. Sen mukaan juutalaiskapitalistit olivat verenimijöitä ja loisia. Juutalaiskommunistit olivat vallankumouksen kätyreitä.
Osa Neuvosto Venäjän kommareista oli venäjänjuutalaisia. Mutta väärään sosiaaliluokkaan kohdistuva vaino koski myös heitäkin, he olivat "kosmopoliitteja" ja näin neuvostovastaisia.
Natsit vainoivat juutalaisia väärän rodun takia. Neukkukommarit siksi koska juutalaiset olivat väärää sosiaaliluokkaa ja kansanvihollisia.
Keksin pistää juutalaisvastaisuuden neljään ryhmään poliittisen suunnan mukaan
1. oikeistolainen juutalaisvastaisuus; oikeistolaiset ovat syyttäneet juutalaisia sosialisteiksi ja kommunisteiksi
2. vasemmistolainen juutalaisvastaisuus; kommarit ja sossut ja vihreät ovat syyttäneet juutalaisia kapitalisteiksi ja verenimijöiksi
3. islamilainen juutalaisvastaisuus; islaminuskoiset on syyttäneet juutalaisia kaikesta siksi kun koraani ja Muhammedin esimerkki käskee niin tehdä
4. kristillinen juutalaisvastaisuus; juutalaiset tappoivat Jeesuksen joten juutalaiset ovat jeesuksenmurhaajia ja siksi pahoja
"Natsit vainoivat juutalaisia väärän rodun takia. Neukkukommarit siksi koska juutalaiset olivat väärää sosiaaliluokkaa ja kansanvihollisia."
Natsit yhdistivät juutalaisuuden ja kommunismin keskenään.
On tosiasia, että bolshevikkien joukossa oli useita juutalaisia tai puolijuutalaisia (esim. Trotski ja Lev Kamenev). Natsien pääideologi Alfred Rosenberg kehitti juutalaisbolshevistisen salaliittoteorian. Rosenbergin mukaan bolshevismi oli juutalaisen, slaavilaisen ja mongolisen rodun kapina Venäjän germaanista (arjalaista) elementtiä vastaan.
Natsi-Saksassa kommunismi käsitettiin juutalaisten johtamana maailmanvaltaan pyrkivänä liikkeenä.
Toisaalta Stalin puhdisti 30-luvulla juutalaiset neuvostojohdosta. Lisäksi vuonna 1952 tuli vielä "lääkärien salaliitto". Israelin valtion perustaminen lisäsi Stalinin epäluuloa juutalaisia kohtaan.
Kenttä on hyvä, mutta ongelmallinen, koska asiat kytkeytyvät tavalla, joka ei tee noista asioista oikeasti riippumattomia. Olen Vasaran kanssa samaa mieltä siitä, että moderni "vasemmistoliberalismi" on vaikea sijoitella tähän, koska on selvää, ettei se ole sosialismia, muttei myöskään klassista liberalismia.
Kuten olemme joskus todenneet, on mielekästä ajatella, että suunnitelmatalous contra kapitalismi/vapaat markkinat ovat melko selvästi nähtävissä vastakkaisina. (*)
Kuvasi on 45 astetta vinossa suhteessa siihen, miten perinteisesti vasen contra oikea nähdään, eli konservatismi contra sosialismi. Tässä näkökulmassa klassinen liberalismi ei ole sen enempää oikeistolaista kuin vasemmistolaistakaan. Nazzit ja muut sellaiset sijoittuivat enemmän sinne vasemmalle ja ylös, siinä mielessä, että "teismin" tilalla Hitlerillä ja kumppaneilla oli jonkinlainen mystinen käsitys arjalaisuudesta tms.
Kysymys ilmastostakin on vähän kummallinen. Simosen tapaisia hörhöjä on joka paikassa ja joka puolueessa, kielikuvat ovat vain vähän erit. Itse en näe mitään eroa Simosen ja jonkun Räsäsen jutuissa.
(*) Sivuutan tässä sen, että kapitalismi nähdään kuitenkin usein jonkinlaisena 70-luvun Suomen vuorineuvosten devalvaatiopolitiikkana, so. niin, että "isänmaallinen" toiminta jonkun pääoman tuoton takaamiseksi on oikeaa kapitalismia ja liberaali markkinatalous jonkinlaista kryptokommunistien haihattelua.
Toinen asia, joka tuossa mättää on käsitteen "sosialismi" merkitys ja toisaalta "yksityisomaisuuden" käsite.
Minusta nimittäin näyttää siltä, että moni itseään "klassisena liberaalina" pitävä tuntuu ajattelevan, että yksityisomaisuuden suoja tarkoittaa samalla myös sitä, että julkishyödykkeet ovat joko ns. vapaata riistaa (kuten ilmakehä, meret, eläimet jne.) tai jotenkin "jyvitetty" niille, jotka niitä eniten hyödyntävät.
Otan esimerkkinä voimakkaan ruuhka- ja pysäköintimaksujen ja päästörajoitusten vastustuksesi. Päästörajoitukset voidaan tässä sivuuttaa, koska voidaan ajatella että niiden vastustus perustuu erilaiseen käsitykseen ko. resurssin rajallisuudesta.
Parempana esimerkkinä on pysäköinti. Tunnut implisiittisesti usein esittävän, että pysäköintimaksut ovat jotain muuta tarkoitusta varten kuin niukan resurssin hallintaan, ja että ne ovat jonkinlaista "sosialismia". En ole koskaan oikein ymmärtänyt tätä, koska jos yksityinen taho omistaisi vaikka Helsingin keskustasta pysäköintpaikan kokoisen maapläntin, siitä perittävä vuokra olisi moninkertainen pysäköintmaksuun verrattuna. Tämän näkee jo siinä, että kauppakeskusten parkkihalleissa pysäköinti on kalliimpaa kuin kadunvarsilla. Sama pätee myös ainakin Tampereella.
Myös ruuhkamaksu on samankaltainen kysymys. Itse näen sen itseasiassa toisin, minusta ihmisille voisi antaa vaikka sakot ruuhkassa ajamisesta; jos ruuhkajonossa on 300 autoa, ja yksi auto aiheuttaa kaikille 2 sekunnin viivästymisen, se on yhteensä 10 minuuttia työaikaa hukkaan.
(tosin, minusta jonottaminen on varastamista muutenkin)
Kiitos kommenteista, luen niitä illan mittaan ja yritän vastata jokaiseen. Ensimmäiseksi Vasaran kommentti
Israelin valtion perustaminen lisäsi Stalinin epäluuloa juutalaisia kohtaan
Stalinhan itse asiassa kannatti Israelin perustamista. Syy oli pääasiassa se, että hän ei antanut muslimeille anteeksi sitä, että he liittoutuivat Hitlerin kanssa. Toinen joskin pienempi syy oli se, että Stalin uskoki Israelin johtoon valikoituvan niitä juutalaisia, jotka olivat sosialismille myönteisiä. Kibbutzien synty oli Stalinille myönteinen - joskin historiallisesti katsottuna väärä - symboli.
moderni "vasemmistoliberalismi" on vaikea sijoitella tähän, koska on selvää, ettei se ole sosialismia, muttei myöskään klassista liberalismia
Vasemmistoliberalismi on talouspoliittisesti katsottuna vasemmistolaista. Koska se on myös ateistinen oppi, se pitää hyvin paikkansa vasemmassa alakulmassa. Vai mitä sinulle "vasemmistoliberalismi" oikein tarkoittaa? Minulle SDP on sitä.
Moderni vasemmistoliberalismi on periaatteessa konservatismin vastavoima, mutta se ei kuitenkaan ole sama asia kuin klassinen liberalismi eikä toisaalta sama kuin perinteinen sosialismi.
Määrittelisitkö "modernin vasemmistoliberalismin"? Minusta se tarkoittaa säänneltyä taloutta yhdistettynä ateismiin, joten se on vasemmassa alakulmassa oikeassa paikassaan.
Itse en näe mitään eroa Simosen ja jonkun Räsäsen jutuissa.
Ero on siinä, että Simonen yrittää oikeuttaa uskontonsa (panteismi) nimissä taloudellisen sääntelyn (ilmastovero), kun taas Räsänen erottaa taloudellisen vapauden uskonnosta. No ok, Räsänen on "pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan" kannattaja, eli olisi melko tarkasti keskellä ylhäällä. Lähempänä siis lakiuskontoa kuin sosialisteja tai klassisia liberaaleja.
Tunnut implisiittisesti usein esittävän, että pysäköintimaksut ovat jotain muuta tarkoitusta varten kuin niukan resurssin hallintaan
Varmaan viittaat siihen, että mielestäni pysäköintimaksu on verotusta, koska niukkaa resurssia voisi rajata pelkästään pysäköintiaikaa rajaamalla. Jos siis ongelma on vähäinen tila (eli parkkiruutujen täyttyminen), niin se onnistuu lyhentämällä sallittua pysäköintiaikaa. Jos taas ongelma on vähäinen aika, niin markkinat hoitavat sen järjestämällä maksullisen pysäköinnin (=parkkisakko). Huomaatko eron?
moni itseään "klassisena liberaalina" pitävä tuntuu ajattelevan, että yksityisomaisuuden suoja tarkoittaa samalla myös sitä, että julkishyödykkeet ovat joko ns. vapaata riistaa
Tästä olemme keskustelleet aiemminkin. Kaivoon kuseminen on kiellettyä, koska sillä tavalla rikkoo toisten oikeutta. Ei ole väliä kusetko kaivoon ensimmäisenä vai kuudentena. Se on väärin siitä riippumatta, onko joku jo aiemmin pilannut kaivoveden. Ruumiin halventaminen on saman asian raadollinen esimerkki - "eihän se kuollut enää välitä, jos sitä pistää". Myös kuolleella ihmisellä on oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen siinä missä elävälläkin. Sillä mitataan kulttuurin arvostus ihmisen oikeuteen omaan kehoonsa. Sitä taas sosialismi ei ymmärrä, koska sille ihmiset ovat orjia. Tai nykyaikaisesti sanottuna verosubjekteja.
Minulle on se ja sama kuka resursseja hoitaa. Jos kunta omistaa parkkipaikan ja laskuttaa vähemmän kuin yksityinen, se on subventiota eikä verotusta. En käsitä miten tästä voi olla eri mieltä.
Sama juttu on tiemaksuissa. Jos niitä ei peritä, se on subventiota.
Kaivoon kusemisesta en osaa sanoa, mutta niukkoja resursseja täytyy jakaa jotenkin. Jos maita ylilaidunnetaan, vika on resurssin jakoperiaatteessa, se on koordinaatio-ongelma,eikä yksittäisen toimijan moraalinen valinta.
"Sama juttu on tiemaksuissa. Jos niitä ei peritä, se on subventiota."
Entä jos peritään autovero, käyttömaksu ja polttoainevero, jotka kaikki riittäisivät reilusti tienpidon kustannuksiin, jos ne käytettäisiin pelkästään niihin?
Sen sijaan näillä veroilla subventoidaan esim. kannattamatonta joukkoliikennettä. Edes Helsingissä, jossa edellytykset joukkoliikenteelle ovat kaikkein parhaimmat, joukkoliikenne ei tule toimeen omillaan vaan vaatii veronmaksajan subventioita.
Verotus on rahojen keräämistä tuottavalta sektorilta tuottamattoman hyväksi kutsutaan sitä sitten "ympäristöverotukseksi" tai joksikin muuksi.
"Määrittelisitkö "modernin vasemmistoliberalismin"? Minusta se tarkoittaa säänneltyä taloutta yhdistettynä ateismiin, joten se on vasemmassa alakulmassa oikeassa paikassaan."
Moderni vasemmistoliberalismi ei edellytä säänneltyä taloutta, koska sillä ei ole talouden kanssa juurikaan tekemistä.
Moderni vasemmistoliberalismi tarkoittaa täydellistä syrjimättömyyttä eli pyrkimystä kumota kaikki hegemoniset arvojärjestelmät ja tehdä kaikista ihmisryhmistä tasa-arvoisia.
Tämä toteutetaan heikentämällä "hegemonisen" enemmistön arvojärjestelmiä ja vahvistamalla "sorrettujen" vähemmistöjen vastaavia.
Esimerkkejä tämän ideologian toteutuksesta ovat esimerkiksi "positiivinen syrjintä" ja erilaiset "vihapuhetta" vastaan kehitetyt pykälät. "Vihapuhe" voi modernissa vasemmistoliberalismissa kohdistua vain "sorrettuun" vähemmistöön eikä koskaan "hegemonisesta" valta-asemasta nauttivaan enemmistöön.
Moderni vasemmistoliberalismi ei ole taloudellista marxismia vaan kulttuurikommunismia.
Maalaisia sitten haukutaan rikollisiksi siitä jos ajaa autolla. Huudetaan että muuta heinähattu kapunkiin ja kulje julkisilla. No perkele kun maalta on noita linkkurivuoroja lopetettu viime vuosikymmeninä. Sit on pakko hankkia se auto. Noin on itseä ruokkiva kierre valmis. Ämmänsaaressa aiemmin asuneena tiedän tuosta jotain vaikken ole maalainen.
Joukkoliikenne vaatisi sen että olisi tarpeeksi paljon matkustajia jotka maksaisivat tarpeeksi korkeita lippuhintoja jotta homma pyörisi puhtaasti sillä. Ehkä on helpompi maksaa isompi vero kuin korkeampi lipun hinta?
Palveluistakin monet sanovat että mieluummin maksaa isompana verona kuin erikseen käyttötilanteessa.
No, ei se oman auton omistaminen ja käyttö mitään voitollista ole, vaikkei olisikaan mitään autoveroa, polttoaineveroa, eikä käyttömaksua. Joukkoliikenteessä tavallaan ulkoistaa itsensä kuljetuksen toiselle ja maksaa siitä.
Puhtaasti bisnesmielessä ajateltuna joukkoliikenne ei liene erityisen toimivaa, edes jossain Hongkongissa. Tällöin perustelu toiminnalle pitäisi olla muunlainen. On joukkoliikenne hyvä olla olemassa liikenteen sujumisen ja liikenneturvallisuuden takia sekä siksi että kansalaisilla on vaihtoehtoja valita millä kulkee. Valmista infraa ja systeemiä kannattaa hyödyntää kun se on jo olemassa.
Vähemmän huonoa on laittaa rahaa joukkoliikenteen toimivuuteen kuin mokutukseen tai pakkoruotsiin.
Auto- ja jossain määrin bensaverossa on se ongelma, että se on vain rahaa joka menee, se ei vaikuta päätökseen siitä, lähteekö kiertelemään katuja parkkipaikkaa etsimään.
Kumiksen mielipide on sosialistinen ihan niinkuin joku viinakortti tms. Ei se ole tässä kuvassa oikealla, vaan vasemmalla. Tai ylhäällä. Miten sen nyt ottaa.
Jatkan vielä tästä sen verran, että fiksoituminen siihen ajatukseen, että julkisen sektorin keräämät maksut ovat "veroja", ei ole sama asia kuin vapaiden markkinoiden kannattaminen, vaikka se sitä sivuaakin.
Ääneenlausumaton argumentti tuntuu yleensä olevan se, että jos jokin resurssi on julkisen tahon (valtion, kunta, jne.) hallinnassa, mikä tahansa maksu siitä on veroa ja että kunnon veronmaksajilla pitää olla oikeus käyttää resurssia, koska he ovat jo veronsa maksaneet.
Tässä usein myös kytketään sellainen ajatus, että veron pitäisi kuitenkin samaan aikaan olla ikäänkuin korvamerkittyä siihen, mistä sitä kerätään. Eli kun maksetaan bensaveroa, pitää teiden olla maksuttomia ja kun maksetaan kiinteistöveroa, pitää aura-auton kulkea.
Näin voidaan tietenkin sopia, mutta mitään periaatteellista ja pakottavaa syytä tähän ei ole. Verotuksessa toimitaan periaatteessa kahdessa dimensiossa: Ramseyn säännön ja toisaalta Pigou-periaatteen nojalla.
Pigou-veroja kutsutaan usein pilkallisesti "syntiveroiksi" ja niitä haukutaan "sosialismiksi", kuten Kumis on toistuvasti tehnyt, mutta viittaan vain konservatiiviseen taloustieteilijään Greg Mankiw:hin, joka on toistuvasti argumentoinut sen puolesta, että verotusta pitäisi siirtää Pigou-verotuksen suuntaan.
Maksuilla on kolmaskin rooli, ja se on niukkuuden hallinta. Niukkuuden hallinta on useimmissa julkisissa resursseissa täysin välttämätöntä, koska jos ne ovat vapaasti saatavilla, ne ruuhkautuvat ja synnyttävät näin merkittäviä haittoja: terveyskeskukset tukkeutuvat, tiet ruuhkautuvat, parkkipaikoilla seisotetaan autoja, ilmakehään ja mereen päästetään enemmän sontaa kuin normaalitilanteessa sieltä siivoutuu itsestään pois.
Minusta Kumiksen käsitys tästä kolmannesta roolista ei ole vapaan markkinatalouden tms. mukainen, vaan jonkinlainen sosialistisen ja feodaalisen sekoitus.
Googlasin vähän noista Pigou-veroista. Tidari voisi alan miehenä kertoa myös näihin veroihin liittyvistä ongelmista.
Nimitän nyt yksinkertaisuuden vuoksi veroja joko Ramsey-veroiksi tai Pigou-veroiksi. Ramsey-vero on vero, jolla pyritään keräämään rahaa niin, että markkinoiden toiminta häiriintyy mahdollisimman vähän. Esimerkiksi (tiettyyn rajaan asti) kiinteistöveroa voi pitää Ramsey-verona, samoin maassa, jossa jokainen koski on valjastettu sähköntuotantoon, vesisähkölle asetettu vero on tiettyyn rajaan asti Ramsey-vero. Ideana on siis, että vaikka vesivoimalan sähköä verotettaisiin, sitä generaattoria kannattaa silti pyörittää mahdollisimman paljon. Maapohjaan kohdistuva kiinteistövero taasen ei vähennä rakentamista jne. Ramsey-verojen ongelma on (lähinnä vasemmistolle) se, että ne kohdistuvat samassa suhteessa köyhään kuin rikkaaseenkin.
Pigou-vero taas toimii niin, pyritään löytämään verotuskohteita, joilla on negatiivisia ulkoisvaikutuksia, so. sellaisia transaktioita, joista lankeaa kustannuksia muille. Voidaan ajatella - rajoitetusti - että alkoholi saa ihmiset sekoilemaan ja metelöimään, minkä vuoksi alkoholin verottaminen, siinä määrin kuin se vähentää alkoholin juomista, yhtä aikaa korjaa ongelmaa (liikaa juomista) ja kerää tuloja. Tupakkaveroa ja bensaveroa on väitetty pigou-veroiksi.
Ongelma Pigou-verossa on, että ulkoisvaikutuksen arviointi on vaikeaa, ja se on altis poliittiselle "moralisoinnille". Tästä syysähän Pigou-veroja nimitetään ivallisesti "syntiveroiksi". Toinen ongelma on, että se, että veroa kerätään, ei takaa vielä mitään siitä, että verohyöty jotenkin käytettäisiin ulkoisvaikutuksen vähentämiseen. Esimerkiksi periaatteessa bensaveroa tms. pitäisi käyttää meluvallien rakentamiseen ja niin edelleen.
Se, että näin ei tehdä, ei kuitenkaan poista sitä hyötyä, joka tulee kannustinvaikutuksesta. Aivan erityisesti Pigou-veroilla on dynaamisena vaikutuksena se, että investointeja ohjautuu sellaisten hyödykkeiden tuottamiseen, joilla ei mainittuja ulkoisvaikutuksia ole. Tämä on idea esimerkiksi Mankiwin kannattamassa hiiliverossa, jota hän on toistuvasti esittänyt pitävänsä parhaana keinona päästöjen hillitsemiseen.
Niukan resurssin hinnan nostoa voi pitää myös eräänlaisena keinona poistaa jonottamisesta johtuvaa ulkoisvaikutusta, eli myös parkkimaksuja voi pitää Pigou-veroina, jos niitä veroina haluaa pitää. Itse en pitäisi niitä veroina sen enempää kuin junalippujen myymistäkään.
Sama juttu on tiemaksuissa. Jos niitä ei peritä, se on subventiota
Tidari rakas, et kai sinä nyt tosissasi väitä, että verojen keräämättömys on subventiota? Oletko ihan oikeasrti sitä mieltä, että vain verottamalla voidaan talouselämää ohjata? Se on jo määritelmällisesti sosialismia. Järkyttävää, jos ajattelet noin.
Jos kunta omistaa parkkipaikan
Kunta ei omista yhtään mitään. "Me" omistamme kunnan. Ja kaikki kunnan asettamat maksut "meille" on verotusta.
Moderni vasemmistoliberalismi tarkoittaa täydellistä syrjimättömyyttä eli pyrkimystä kumota kaikki hegemoniset arvojärjestelmät ja tehdä kaikista ihmisryhmistä tasa-arvoisia.
No siis eikö tuo muka ole sosialismia ihan puhtaimmillaan?
En ymmärrä, mikä tai miten ns. tasa-arvoon nojautuva oppi ei mielestäsi ole sosialistinen. Voitko kuvailla asiaa hieman tarkemmin?
Niin ja PS, olen pahoillani että aloitin aiheen jota en ole päässyt kommentoimaan tätä ennen. Oy-laki ja silleen...
Ehkä on helpompi maksaa isompi vero kuin korkeampi lipun hinta?
Palveluistakin monet sanovat että mieluummin maksaa isompana verona kuin erikseen käyttötilanteessa.
Valtaosa suomalaisista veronmaksajista maksaa niin vähän veroa, että veron korotus on pienempi riesa kuin markkinahintainen veloitus. Keskimäärin vero on luokkaa kymmenen prosenttia. Jokainen järkevä ihminen korottaa ennemmin veroa puolella sen sijaan, että maksaa aiheuttamastaan kustannuksesta itse kokonaisuudessaan. Tämä on sosialistisen Euroopan velkakriisin keskeinen syy.
Kumiksen mielipide on sosialistinen
On se nyt vittu kumma juttu, etä sinä syytät minua sosialistiksi. Jos minun mielipiteeni olisivat sosialistisia, meillä ei olisi velkaongelmaa.
Jos vittuillaan, niin sitten vittuillaan. Kumpi aloittaa?
Minusta Kumiksen käsitys tästä kolmannesta roolista ei ole vapaan markkinatalouden tms. mukainen, vaan jonkinlainen sosialistisen ja feodaalisen sekoitus.
Dsiisus... Missä vaiheessa sinä olet leiponut minusta sekataloutta kannattavan? Käsittämätöntä. Onko oma ulosantini todella noin surkeaa?
Itse en pitäisi niitä veroina sen enempää kuin junalippujen myymistäkään.
Ristuksen tähären... Kirjoitappa aiheesta tarkemmin omassa blogissasi niin kommentoin siellä lisää. Aina välillä ajattelen, että olet ihan järjen mies, mutta tällaisten lukeminen saa epäilemään joko omaa tai sinun lääkitystäsi. Hirveää arkielämästä irrallaan olevaa skeidaa.
Joo, kirjoitan myöhemmin. Mutta siis, parkkimaksu ei ole vero, tai jos on, niin silloin on VR:n lipun hintakin.
Totta kai parkkimaksu on vero - tai tarkasti ottaen veroluonteinen maksu. Varakkaampien pysäköintiä verotus ei mitenkään ohjaa, mutta pienituloset eivät Hesassa pysäköi. Omat pysäköintini maksatte te - asiakkaani! Jos pysäköintiä halutaan rajoittaa, liikkuminen kielletään tai sille määrätään maksimipituus. Vielä 60-luvulla Rautatientorilla oli ilmainen ja rajoittamaton pysäköinti. Nyt se maksaa yli puolet minimituntipalkasta (4 eur/tunti). Tässä luulisi marxilaisten jo riemastuvan, mutta ei, koska tämä vero peritään rikkailta autoilijoilta.
Käyttämäsi rinnastus rautateihin on aika hyvä. Suomen 350 kunnassa pysäköinti maksaa ehkä sadassa ja niilläkin vain muutamissa taajamissa. Toisin sanoen, omalla toiminnallasi voit valita, maksatko veroa vai et - vähän niin kuin tv-lupa. Mutta yhdelläkään VR:n junalla yhtään mistään yhtään minnekään et voi matkustaa maksamatta VR:lle. VR:n lippua sitä paitsi tuetaan niin paljon, että lipun hankkiminen on veronpalautusta.
Autoilua siis verotetaan joko bensan tai käyttömaksun muodossa, eli autoilija maksaa oikeudestaan kulkea sitä varten varattua väylää. VR:n lippu on siinä mielessä tietysti veroa, että matkustaja maksaa oikeudestaan kulkea sitä varten varattua väylää. Veroksi lipun hinnan kutsuminen on kuitenkin yleiskielelle vieras ajatus.
Tietääkseni, se peritäänkö parkkimaksuja jossain, tai se määrätäänkö kadunpätkät ja korttelit joissa ei saa ajaa autolla, tai vaikka tietullit tms. vastaava, on kunnalliseen itsehallintoon kuuluva asia. Tai se on kansanvaltaisesti ajatellen kunnan tai kyseisten kortteleiden asukkaiden ja kiinteistönomistajien asia.
Tietääkseni, se peritäänkö parkkimaksuja jossain, tai se määrätäänkö kadunpätkät ja korttelit joissa ei saa ajaa autolla, tai vaikka tietullit tms. vastaava, on kunnalliseen itsehallintoon kuuluva asia. Tai se on kansanvaltaisesti ajatellen kunnan tai kyseisten kortteleiden asukkaiden ja kiinteistönomistajien asia.
Kunnalliseen itsehallintoon...? Mitä tarkoitat?
Siis että kunnalla on lupa päättää tuommoisista.
Kirjoitan huomenna jutun, jossa yritän selkeästi esittää tämän ajatuksen. Sen keskeinen piirre on se, että julkisen toimijan vertailukohtana pitäisi olla yksityisen vastaavan toimijan hinnoittelu. Jos rautatieaseman parkkipaikat olisivat yksityisen hallinnoimia, niiden hinta olisi korkeampi.
Jos hinta, eli kuluttajan rajakustannus on markkinahintaa alhaisempi, syntyy jonoja, kun kysyntä ylittää tarjonnan. Jo nyt merkittävä osa autolla ajetusta ajasta kuluu parkkipaikan etsimiseen.
Minä kylläkin vapauttaisin kaavoitusta, kaventaisin katuja ja myisin parkkitilan yksityisille huutokaupalla.
Jos rautatieaseman parkkipaikat olisivat yksityisen hallinnoimia, niiden hinta olisi korkeampi.
Rautatieaseman pysäköinti on jo yksityisen toteuttama (Eliel). Pyäköintihallit ovat tällä hetkellä parhaiten tuottavat kiinteistösijoitukset Suomessa, vajaa 20% voittotaso.
Jo nyt merkittävä osa autolla ajetusta ajasta kuluu parkkipaikan etsimiseen.
Aivan arkielämästä irrallaan oleva väite. Jokainen Hesassa ajava tietää, että parkkipaikoista ei ole pula. Siinä mielessä nostan hattua kaupungin pysäköintitoimistolle, että nopealla kiertonopeudella on tehty saatu aikaiseksi riittävä määrä parkkipaikkoja.
Tässä alkaa olla jo monta langanpäätä niin, että homma täytyisi jakaa osiin. Keskeinen ero näyttäisi olevan se, että sinä ainakin näyttäisit asettavan erilaiset kriteerit yksityisille kontra julkisille toimijoille. Mielestäni sanot aika suoraan tuossa vr- esimerkissä, että julkisen omaisuuden pitäisi olla maksutta käytössä. Tätä pidän siis sosialismina.
vr- esimerkissä, että julkisen omaisuuden pitäisi olla maksutta käytössä. Tätä pidän siis sosialismina.
En kai minä niin sanonut? Ihmeellistä, että jaksat vielä tuota sosialisti-kortin viuhuttelua.
Minusta kaikista palveluista - yksityisen tai julkisen tuottamia - pitäisi aina veloittaa markkinahinta. Muu hinnoittelu muuttaa kysynnän ja tarjonnan tasapainoa eli kohdentaa pääomat epätehokkaasti.
Ei tarkoitukseni ollut "heilutella" mitään, vaan todeta, että vaatimukset kaupata tai vuokrata julkista omaisuutta muuhun kuin markkinahintaan, ovat mielestäni sosialistisia. Viimeisen kommenttisi viimeisestä kappaleesta olen tarkalleen samaa mieltä.
http://www.websters-dictionary...
Social justice refers to the concept of a society in which justice is achieved in every aspect of society, rather than merely the administration of law. The term can be amorphous and refer to sometimes self-contradictory values of justice. It is generally thought of as a world which affords individuals and groups fair treatment and an impartial share of the benefits of society. (Different proponents of social justice have developed different interpretations of what constitutes fair treatment and an impartial share'.) It can also refer to the distribution of advantages and disadvantages within a society.
Social justice is both a philosophical problem and an important issue in politics, religion and civil society. Most individuals wish to live in a just society, but different political ideologies have different conceptions of what a 'just society' actually is. The term "social justice" is often employed by the political left to describe a society with a greater degree of economic egalitarianism, which may be achieved through progressive taxation, income redistribution, or property redistribution. The right wing also uses the term social justice, but generally believes that a just society is best achieved through the operation of a free market, which they believe provides equality of opportunity and promotes philanthropy and charity. Both the right and the left tend to agree on the importance of rule of law, human rights, and some form of a welfare safety net (though the left supports this last element to a greater extent than the right).
Social Justice features as an apolitical philosophical concept (insofar as any philosophical analysis of politics can be free from bias) in much of John Rawls' writing. It is fundamental to Catholic social teaching, and is one of the Four Pillars of the Green Party upheld by the worldwide green parties. Some of the tenets of social justice, sometimes renamed civil justice, have been adopted by those who lie on the left or center-left of the political spectrum (e.g. Socialists, Social Democrats, etc). Social justice is also a concept that some use to describe the movement towards a socially just world. In this context, social justice is based on the concepts of human rights and equality.
Olen sitä mieltä, että todellinen tasa-arvo ei voi koskaan saavuttaa, mutta paras tapa saada jonkinlaista tasa-arvoa on markkinoiden kautta, ei hallituksen avulla.
Hello KGS!
Kiitos erinomaisesta ja paljastavasta analyysistäsi. Erityisesti pidin tästä:
Vasemmisto käyttää termiä "Sosiaalinen oikeudenmukaisuus" perustellessaan pyrkimyksiään taloudellisen tasa-arvon ajamiseksi
vaikka olemme kaikki jo oppineet, että korkea verotus ei lisää sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Ergo - socialism is poison!
Lähetä kommentti