Nyt tällainen nopea perjantai-illan kommentti.
Ameriikan ihmemaassa, jossa kadut ovat kullasta, on päätetty hoitaa velkaongelma devalvaatiolla. Suomalaisten kannalta asiassa ei ole mitään uutta. Me käytimme aikoinaan devalvaatiota. Kiinalaisille asia on tietysti hiukan kiusallinen, kun ovat luotottaneet maata, mutta minkäs voi tehdä, kun ilman velkaa ei olisi kauppa käynyt.
Kaikki, ja nyt siis tarkoitan sanan täydessä merkityksessä kaikki, kipot, kupit ja säiliöt ovat täynnä öljyä. Amerikka painaa taaloja kuin mopopoika tulpatonta mopoaan. Öljyn hinta lähtee nousuun, vaikka kysyntä ei kasva. Kupla on puhallettu. Toinen mielenkiintoinen on Kreikan valtion valkakirjojen tilanne. Kahden vuoden päästä markkinat odottavat 35%:n akordia.
Ja mitä tämä merkitsee meille suomalaisille? Kertokaapa lukijat omat arvionne. Minun mielestäni se merkitsee vain vanhojen velkakirjojen nollaamista. Kenellä velkakirjat ovat, tulevat häviämään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
10 kommenttia:
Mitä arvelet onko kullan ja hopeankin hinnan nousulla mitään tekemistä tämän kanssa. Se jolla nyt on kultaa tai hopeaa jonka on ostanut aiemmin, voi tehdä kivat voitot jos pistää ne lihoiksi.
On, sama asia. Historiallisesti kullan ja dollarin hinta kulkevat vastakkaisiin suuntiin. Kultaa jotkut kutsuvat turvasatamaksi siksi, että kun Amerikalla menee huonosti, menee dollarilla huonosti ja silloin kullan hinta nousee.
Mitä arvelet onko kullan ja hopeankin hinnan nousulla mitään tekemistä tämän kanssa.
Ensinnäkin pitää ymmärtää eräs tärkeä talouden laki: Rahainflaatiosta (rahakannan paisuttaminen) seuraa hintainflaatio (hintojen nousu). Eli keskuspankit printtaavat rahaa (rahainflaatio) ja tämä uusi raha pääsee yksityisten pankkien kautta kiertoon nostaen hintoja (hintainflaatio).
Toiseksi euro ja dollari ovat katteetonta fiat-rahaa.
Kolmanneksi kulta ja hopea ovat ovat historiallisesti arvostettuja valuuttoja. Kultaa on rajallisesti (sitä ei voi "printata"). Kulta ei lahoa, ei ruostu, ei homehdu. Kullan voi valaa uuteen muotoon. Kulta on kestävää. Ja täten erityisesti, kulta on arvon säilyttäjä.
Nämä kolme asiaa ottaen huomioon on helpompi ajatella, että kullan hinta pysyy paikallaan ja fiat-rahojen arvot heiluvat (kuin päinvastoin). Kullan arvon nousu suhteessa fiat-rahaan on yleensä vakava merkki rahainflaatiosta.
Lisää luettavaa: Murray N. Rothbard - Mitä valtio on tehnyt rahallemme?
---
Nyt soi: A Swarm of the Sun - I Fear the End
Inflaatioon, kultaan ja itävaltalaiseen taloustieeteeseen liittyen tässä on hyvä dokumentti USA:n tilanteesta.
Inflaatio on ihan hyvä ja tavanomainen ilmiö, jonka pois kitkeminen on paitsi turhaa myös vaarallista. Ennen teollistumista valuutta voitiin sitoa esim. juuri kultavarantoon, ja inflaatio oli tuntematon käsite, jos keskuspankki niin halusi. Tästä seuraa islamissa oleva koron ottamisen kielto. Koska rahalla ei ole ajan myötä heikkenevää ominaisuutta, ei koron kieltäminen ole niin hullua, kun se meidän oloissamme tuntuukaan.
Teollistumisen myötä siirryimme tilanteeseen, jossa inflaatio on keskeinen osa rahapolitiikkaa. Kullan hintahan ei pysy paikallaan, vaan se on yksi tuote markkinoilla, kuten öljy tai sähkö. Käytännössä kultaa ei enää paljoa teollisissa prosesseissa tarvita, mutta ei se aivan immuuni ole suhdannevaihteluille. Raaka-ainepörssi on hyvin informatiivinen markkinaindikaattori.
Paperirahalla ei sinällään ole muuta kuin paperin arvo, pankkikortilla kortin arvo ja sähkörahalla sen sähkövirran arvo. On vaan keksitty että noilla voi maksaa. Noiden arvo on tavallaan illuusio.
Kulta ja hopea olivat kultaraha-aikana ikään kuin yhteisvalutta, joiden ideana oli että materiaali oli sama. Rahayksikön nimi oli sivuseikka. Samalla kultarahalla yleensä pystyi maksamaan monessa paikassa.
Kulta ja hopea ovat nykyisin paljolti koristeiden tekoon käytettäviä materiaaleja sekä tietenkin sijoituskohteita. Sama koskee jalokiviä, vaikken ole kuullut että jalokiviin voisi sijoittaa.
On kultaa silti yhä myös
teollisuudessa käytössä kuten elektroniikkajuttujen valmistuksessa. Kännykässäkin on jotain kultajuttuja. Myös jalokivillä on tiettyjä ominaisuuksia joita voi käyttää teollisessa tarkoituksessa.
No joo, mutta ei kultaakaan syödä voi. Ei paperiraha mikään huono keksintö ole, koska se selkeästi toimii.
Kulta on huono mittari yksinään, koska se on niin vahva symboli. Kultaa hamstrataan, kun hirvittää, joten sen hinta ampuu yli todellisista odotuksista.
Kannattaa katsoa metalleja, eikä pelkästään arvometalleja. Nikkelin volatiliteetti on massiivinen, mutta kupari on aika hyvä tasapainottaja:
http://seekingalpha.com/article/118660-what-does-the-price-of-copper-tell-us-about-the-economy
Jos kupari menee alas ja kulta ylös, se kielii siitä, että markkinoilla eletään oikean romahduksen, tai ainakin stagflaation pelossa. Jos ne menevät ylös yhtä aikaa, niin se on merkki siitä, että inflaatiolla ollaan maksamassa velkoja. Tämä johtuu siitä, että harva haluaa hamstrata kuparia; jos sen hinta nousee, sen kysynnän täytyy olla peräisin siitä, että sitä tarvitaan.
Dollarimääräiset velkakirjat, ja todennäköisesti PIGSien valtiovelkakirjat ovat mustia pekkoja, siitä olen samaa mieltä. Tosin eri syistä; USA maksaa lainansa devalvaatiolla, PIGSit eivät maksa niitä lainkaan. Tai ne "kohtuullistetaan". Se, kuinka paljon niillä tulee takkiin, onkin eri juttu.
Kiitos Tidari kommentista. Joo, kulta on irronnut elämään omaa elämäänsä irrallaan sen teollisesta kysynnästä. Metallit indikoivathyvin, samoin kuin muuta raaka-aineet. Ja tietenkin omat suosikkini öljy ja korkokäyrä. Käytännössä mikä tahansa kuvaaja on hyvä, jos sen kunnolla opettelee ja tunnistaa käyttämänsä mittarin rajoitteet.
En luota öljyn indikaattoriluonteeseen. Saudit voivat manipuloida öljyn hintaa liiaksi, ja lisäksi USA:n varmuusvarastojen liikkeet muuttavat sitä. En tiedä, miksi näin on, koska teoriassa kummankaan ei pitäisi olla mahdollista.
Korkokäyrät ovat epäluotettavia [tämä on oma näkemykseni, joka voi olla väärä, ja tarkemmin ajatellen se lähentelee salaliittoteoriaa] paljolti siksi, että niissä taas näkyy lähinnä pankkien ja keskuspankkien välillä liikkuvan tieto siitä, mitä keskuspankki tulee tekemään. Pankkijärjestelmä ei ole "oikea" markkina, koska jos spreadit uhkaavat karata, keskupankin manipuloivat markkinat takaisin "palauttaakseen luottamuksen".
En sikäli ole tätä vastaan (toisin kuin libertaarit), koska vakaat rahamarkkinat ovat monimutkaisen ja sivistyneen yhteiskunnan perusta. EKP:n tapainen yksittäisten valtioiden kontrollin ulkopuolella oleva keskuspankki voisi periaatteessa toimia oikeasti hyvin, mutta Kreikan ja muiden PIGSIen kanssa se ei ole ollut riittävän kova.
Sivumennensanoen, tämän vuoksi olen federalisti sanan vähän eri merkityksessä kuin se yleensä ymmärretään. EU:n perustuslaki pitäisi kirjoittaa A4-paperille, ja siinä pitäisi lukea että EKP on itsenäinen, ja tiukat rajat sille, mitä se saa tehdä valtioiden rahoittamiseksi. Valtioiden konkurssit pitäisi myös määrätä selkeästi. Jos Kreikka olisi firma, se olisi jo mennyt nurin.
Lähetä kommentti