Eilen uutisoitiin, että Eero Paloheimo on eronnut Vihreistä (Yle). Kirjoitin kuukausi sitten (Vihreiden historiasta 29.8.10), että Paloheimon kannattama melko puhdasoppinen luontoaate hävisi Soininvaaran kannattamalle konsensuspolitiikalle. Vihreä lanka ei sanallakaan viittaa Paloheimon eroon, vaikka hän on sentään Vihreän langan entinen päätoimittaja (lisäys: eikä ole) ja lehden neljänneksi suurin henkilöomistaja (linkki). Eihän Vihreä lanka mainostakaan olevansa puolueeton tiedonvälittäjä vaan on leimallisesti vanhanaikainen poliittinen sanomalehti, mutta noin merkittävän puolueen sisäisen opposition vastalauseesta vaikeneminen huolestuttavasti viittaa potemkinin kulissien ponkittämiseen, toisinajattelijoiden halveksuntaan ja liikkeen sisäiseen, ideologiseen kriisiin. Vihreiden ongelma on, ettei heillä ole Soininvaaran sijalle tuoda ketään muuta ideologia. Jos ja ilmeisesti kun Vihreät jäävät Perussuomalaisten taakse kevään 2011 vaaleissa, Vihreät eivät silti välttämättä muuta politiikkansa aatelinjaa, koska heillä ei ole tarpeeksi vahvaa ideologia korvaamaan Soininvaaraa, joka puolestaan ei voi luopua asemastaan, koska sen jälkeen hänen elantonsa perusta - julkisen sektorin konsultointitehtävät - murenee.
Vihreiden äänestäjiä on se kymmenisen prosenttia kansasta, eli kaupungeissa asuvat korkeasti koulutetut nuoret naiset. Nykyään varmaan keski-ikäiset, koska heidän puolueensakin on jo sentään 20 vuotias. Tämä porukka, ja sen iloinen taustajoukko orastynkkysineen ja pekkahaavistoineen, ei kasva ellei maahan saada lisää maahanmuuttajia. Jos katsotte ehdokasasettelua ulkonäöltään maahanmuuttajataustaisten osalta, niin Vihreät on selvä ykkönen. Ihmekö tuo, että maahanmuutto on puoluejohdon suosiossa. Sinnemäen ärhentely Perussuomalaisille (Varoitus perussuomalaisista) liittyy tuskin oman kannatuspohjan laajentamiseen - Helsingissä 25%:n kannatus - vaan omien kannattajien äänestysaktiivisuuden lisäämiseen. Rosa Meriläinen väittää (Persuhtavat Vihreät), että vasemmisto-oikeisto -ajattelu (big vs. small government) edustaa mennyttä maailmaa ja oikea asetelma olisi konservatiivit vs. liberaalit.
Meriläisen yritys jää kuitenkin suutariksi. Vihreät kun eivät oikein voi väittää olevansa mitenkään erityisen liberaaleja. Niin sanotulla vihreällä verotuksella Vihreät ottavat erittäin voimakkaan antimaterialistisen näkemyksen ja samalla tulevat puuttuneeksi yksilönvapauksiin tavalla, joka saa tavallisen liberaalin muuttumaan punaiseksi. Kuten Anna Kontula ja monet muut ovat tutkineet (Vasemmiston tappion taustat 29.9.10), Vihreissä on paljon änkyräkommunisteja ja he ovat poliittisesti yhtä vasemmalla kuin Vasemmistoliiton edustajat. Varapuheenjohtaja Ville Niinistö tietysti heti kiisti tulkinnan (Yle), mikä on suunnilleen yhtä vakuuttavaa kuin Brezhnevin vakuutus toisinajattelijoiden hyvästä kohtelusta.
Lopuksi pieni suitsutus kotimaiselle elokuvalle. Katsoin viikonloppuna elokuvan Miesten vuoro. Suosittelen kaikille, se on aivan loistava kuvaus suomalaisesta kulttuurista ja suomalaisesta miehestä (Suomen Oscar-ehdokas). Elämäntarinat ovat koskettavia ja maisemakuvaukset hengästyttäviä. Oma suosikkikohtaukseni on tasan 30 minuutin kohdalla. Jos joku kysyy, että "mitä on suomalainen kulttuuri", niin voitte kehottaa tutustumaan omin silmin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Antimaterialismi ja kulutuskriittisyys ovat molemmat aika keskiluokkaisia tai jopa yläluokkaisia ajattelutapoja.
Köyhät ja pienituloiset ovat usein hyvin materialistisia ja kulutuskeskeisiä. He nimittäin käyttävät kaikki tulonsa kulutukseen. Esimerkiksi toimeentulotuella elävät ihmiset yleensä tuhlaavat koko tuen, ja hakevat sitten suurempiin ja yllättäviin hankintoihin lisätukea.
Luottotietojen menettäminen on äärimmäinen esimerkki materiaan tarraamisesta ja kaiken kulutuskriittisyyden puutteesta.
Yleensä vasta kun tietty elintaso ja vakaus on saavutettu, ihminen voi muuttua aidosti kulutuskriittiseksi. Tietysti on pitkälti luonteesta kiinni, millaiset "elämismaailmat" kullekin sopivat. Niukka elämäntapa ei varmasti kaikille sovi.
Huomenta! Väitteesi pitänee paikkansa, antimaterialismi voi hyvinkin olla rituaali, johon vain rikkaat pystyvät.
KT, Pikkupoika oli jossain blogijutussaan päätynyt samantapaiseen tulokseen kuin sinä. Kommenttiosastolle joku lähetti tämän kuvan jolle Pikkupoika ehdotti nimeksi "Kulutuskarkurit".
Vieras, Loka Laitinen kirjoitti Kremlin kellokkaissa vuonna '83 näin:
[Tiedostavalla eliitillä] on myös vankat käsitykset maan energiapolitiikasta. Ydinvoimaa hän pelkää enemmän kuin euro-ohjuksia, koskia ei hänen mielestään saa valjastaa, sillä ne pitää säilyttää jälkipolvien ihailtavaksi, turvesuot pitää jättää linnuille ja marjastajille, puuta ei saisi polttaa muualla kuin toimittajan lähiörivitalon takassa, hiilen rikkipäästöt ovat luonnolle niin pahoja, että siitä pitäisi luopua energialähteenä, ehtyvänä luonnonvarana öljy pitäisi säästää muuhun kuin energiaan.
Kaupallisuutta hän inhoaa sydämensä pohjasta. Hän halveksii lehden markkinointimiehiä ja ilmoitumyyjiä. Voittoa tuottavat yritykset ovat hänelle kauhistus. Taiteilijat jotka ansaitsevat työllään rahaa, ovat hänen mielestään myyneet itsensä. Kun Arja Saijonmaa oli 60-luvulla köyhä laulajatar, hän ihaili Saijonmaata ja osti hänen levynsä. Kun Saijonmaa menestyi Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Pariisissa ja Ateenassa, hän kirjoittaa nyt Saijonmaasta pilkallisia arvioita ja ihmettelee miten niin huonolla lauluäänellä voi kerätä kuulijoita ja rahaa. Ei maksa edes veroja Suomeen.
Tummennetussa kohdassa tarvitsee vain vaihtaa rikki sanaan hiilidioksidi, niin muuta päivitystä ei tarvita, että kirjoitus olisi taas ajankohtainen.
Päivää!
Tuommoisia ajatuksia ilmenee niillä joilla on jo mammonaa kerätty, joten he voivat alkaa elää aatelisen tavoin ja harrastaa idealismiaan ja paheksua muita.
Tämä vahvistaa taas sitä käsitystä minkä totesin kun kommentoin Perskeleen Ykän blogissa.
"Olen useampaan kertaan havainnut, että aatteet ja ideologiat, varsinkin radikaalit sellaiset, ovat rikkaiden, akateemisti koulutettujen ja aateliston sekä yleensäkin eliitin harrastus koska heillä on siihen aikaa ja varaa, ja se on heille riskitöntä. Erityisesti eliitin lapset hurahtavat helposti tuommoisiin.
Tuota aateliston juttua olen ajoittain miettinyt. Historiasta löytyy esimerkkejä siitä että nimenomaan aateliston jäsenet ovat herkästi omaksuneet radikaaleja ja päättömiä ideologioita. Monet kommunistiset merkkihenkilöt olivat aatelisia. Sosialismissa ja kommunismissa puhutaan "kansasta" mutta kumpikin on erittäin elitistinen ideologia, jotka ovat käytännössä aatelisjärjestelmiä.
Historian saatossa tavikset, normivirtaset, porvarit, käsityöläiset, talonpojat ja työmiehet eivät ole olleet kiinnostuneita tuommoisista hömpötyksistä, ja heidän aika kuluu työntekoon ja palkan hankkimiseen. Jos jää vapaa-aikaa niin se menee perheen, ystävien ja harrastusten parissa."
Öö, miten tämän saa kursiiviksi?
Rikkidioksidi on kai hengitykselle vaarallinen, ja sateiden mukana kulkevana maaperälle ja vesistölle.
Tosin kuin hiilidioksidi joka on väritön, hajuton ja mauton ja on elämälle välttämätön kaasu.
Öljyä kuitenkin löytyy sieltä täältä. Jos hinta nousee liian ylös, niin johan tarjontaa lisätään kummasti. Ja kun öljy syntyy puristuksissa maan uumenissa niin sitä tulee lisää sitäkin kautta jan kuluessa.
Totta turiset, Vieras.
Kummallisinta näissä vasemmistolaisissa aatteissa on se, että ne perustuvat ihmiselämälle vieraaseen käsitykseen siitä, että kaikki ovat reiluja ja rehellisiä ja välistävetäjiä ja siivelläeläjiä ei ole. Jos arvostelet sitä, sinut leimaataan milloin miksikin kylmäsydämiseksi kapitalistiksi ja riistäjäksi ja orjuutajaksi ja ...
Kursiivit tulevat < i > ja < /i >.
Lähetä kommentti