torstai 6. kesäkuuta 2013

Mun mummoni muni mun mammani



Olin tänään kävelykadulla lounastamassa kun takaani kuului pienen lapsen ja äidin lähestyvä riitely. Suunnilleen kohdallani äiti ärtyneenä tokaisi, että "Sä tulet silloin äitin luo kun äiti käskee". Nainen oli kolmikymppinen nuori blondi ja lapsi oli pikimusta yön timo. Wikipedian määritelmä äidistä vastaa varmaan aika hyvin sitä näkemystä, minkä keskiverto suomalainen hyvinvointivaltion kasvattikin sanoisi:
Äidiksi kutsutaan usein myös naista, joka ei ole lapsen biologinen vanhempi, mikäli hän käyttäytyy lapselle äidinomaisesti – jos äidin ja lapsen välillä on äiti–lapsisuhteelle ominainen kiintymys. Useimmiten tällaisia äitejä ovat adoptioäidit tai äitipuolet (biologisen isän vaimo).
Huomatkaa tuo kohta "usein". Äidiksi tullaan siis synnyttämällä. Äidiksi voidaan kutsua arkisessa kielenkäytössä myös parisuhteessa elävää naispuolista huoltajaa, mutta naisparin lapsella ei voi olla kahta äitiä. Jos voisi olla, niin miesparin lapsella pitäisi voida olla kaksi isää. On kuitenkin ajatuksena vielä hullunkurisempaa - jos mahdollista - että yksi munasolu olisi hedelmöittynyt kahdesta siittiöstä kuin että kohdun omaava nainen olisi toiminut sijaissynnyttäjänä munasolun luovuttaneelle naisystävälleen. Lapsella siis joko voi tai ei voi olla kahta isää ja siten täydellisen tasa-arvon nimissä lapsella pitää tai ei pidä olla kahta äitiä. Muu on feminismin nimissä oikeutettua petosta.

Jos äidiksi voidaankin kutsua pienen lapsen tahdonvastaisesti myös naista, joka ei ole lapsen synnyttänyt nainen, niin lapsi voi kyllä vanhemmiten kieltäytyä kutsumasta huoltajanaan toiminutta naista äidikseen. Sen sijaan lapsi ei voi olla kutsumatta hänet synnyttänyttä naista äidikseen. Ennen sanaa "äiti" lapsen synnyttänyttä naista kutsuttiin nimellä "emo". Kenellekään ei tulisi mieleen kutsua narttukissaa emoksi, jos se ei olisi synnyttänyt poikasia. Tässä suhteessa feministinen - tai yleisemmin edistyksellinen eli progressiivinen eli vasemmistolainen - ideologia toimii johdonmukaisesti vaatiessaan homoille avioliitto-oikeutta. Jos äidiksi voidaan kutsua ketä vain, on selvää että avioliitto voi tarkoittaa mitä vain. Vaikka vasemmistoa yleensä pidetään jotenkin tiedeystävällisenä, ei se ainakaan biologian suhteen sitä ole.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Vasemmistolle kelpaa mikä tahansa, kunhan se edistää konservatiivisten arvojen, ja siten yhteiskunnan, sellaisena kuin me sen tunnemme, romuttamista.

George Orwellin sanoi, 2+3 voi olla 4, 5, 6 tai mitä tahansa tilanteesta riippuen, kunhan se sopii agendaan.

Länsimainen yhteiskunta on pitkälti rakentunut ydinperheen varaan. Hyvinvointivaltio aloitti jo sen murentamisen korvaamalla suku ja ystävät turvaverkkona valtiolla, ja tuommoinen homoavioliittovouhotus tähtää sen lopulliseen tuhoamiseen.

t. Pörri Orava

Anonyymi kirjoitti...

Lieneekö kahden miehen "yhteisellä lapsella" virallista äitiä vai onko toinen miehistä paperilla äiti, eli nainen, vaikka onkin mies.

Lainausmerkit sen takia, ettei kaksi miestä kai toistaiseksi pysty yhteistä biologista lasta hankkimaan, ehkä, vai onko vasemmistotiede tehnyt uusia läpimurtoja.

Jos lapsella ei kahden miehen tapauksessa ole virallista äitiä, se kai tarkoittaa sitä, että on tullut maailmaan ikään kuin tyhjästä.

RH kirjoitti...

Moni lapsi aika varhainkin lakkaa kutsumasta omaa äitiään äidiksi. Siskoni pojat kutsuivat äitiään samalla nimellä kuin isänsä.

Jos on kaksi äitiä, tulee ongelma vain yksilöimisessä, että kumpaa äitiä tarkoittaa, muuten se ja sama. Mutta ongelma on ratkaistu isovanhempienkin osalta (monilla lapsilla on avioerojen johdosta jopa enemmän kuin neljä isovanhempaa) joten ratkeaa varmasti tarvittaessa myös vanhempien osalta.

En ymmärrä, miksi se, että lapsi (tai kuka hyvänsä) voi kutsua ketä vain äidiksi liittyis mitenkään avioliittoinstituutioon, tai avioliitto biologiaan.

Anonyymi kirjoitti...

Tuo Musta-Timppa saattoi olla naisen oma lapsi. Jos valkoinen ja musta saa lapsen, niin lapsi on musta.

Kumitonttu kirjoitti...

Hyvinvointivaltio aloitti jo sen murentamisen korvaamalla suku ja ystävät turvaverkkona valtiolla

Hyvä huomio. Tietenkään sitä ei olisi tehty jos muutosta ei olisi nähty hyvänä. Kuitenkin mielenterveysongelmiin perehtyneiden mielestä yksi syy niiden rajuun kasvuun on juuri sosiaalisen verkoston merkittävä kutistuminen/rapautuminen. Eli valtio ei voi ottaa hoitaakseen ihmisten tehtäviä. Valtio voi hoitaa instituutioiden tehtäviä, mutta se ei voi jutella, halata ja antaa sympatiaa.

Jos lapsella ei kahden miehen tapauksessa ole virallista äitiä, se kai tarkoittaa sitä, että on tullut maailmaan ikään kuin tyhjästä.

Jotain tällaista yritin kirjoituksessani hahmotella. Meillä siis ikään kuin hyväksytään normiksi, että lapsilla ei ole omaa sukupuuta.

En ymmärrä, miksi se, että lapsi (tai kuka hyvänsä) voi kutsua ketä vain äidiksi liittyis mitenkään avioliittoinstituutioon, tai avioliitto biologiaan.

Ilmeisesti oma ulosantini ei ole terävimmillään, jos näin on käynyt. Yritin sanoa, että avioliitto on miehen ja naisen parisuhde samalla tavalla kuin äiti on lapsen synnyttäjä ja isä lapsen siittäjä. Jos näistä termeistä luovutaan, niin mikäs siinä. Sitten voimme tietenkin myös todeta että oikea on väärin, musta on valkoinen ja mies on nainen.

Tuo Musta-Timppa saattoi olla naisen oma lapsi.

Rattaissa istui vitivalkoinen vauva, joten epäilen vaikka se on toki mahdollista.

Igor kirjoitti...

Tikkablog kirjoitti "... ettei kaksi miestä kai toistaiseksi pysty yhteistä biologista lasta hankkimaan ...".

Ihan totta mutta ei siihen pysty tietääkseni kaksi naistakaan.

Neitsyt Maria lienee lapsenteossa poikkeustapaus vaikkei asialle kai aivan kiistatonta tieteellistä näyttöä ole.

Kuuntelin tänään Yle Puheesta jotain haastattelua, jossa joku uutta sukupuolineutraalia sateenkaariperhekäsitystä propagoiva naisihminen puhui suurella antaumuksella kaikenlaisten uusienkin perhemallien tasaveroisuuden puolesta. Aloin ihan jo epäillä ja uskoa, että tiede olisi tekemässä tuossakin asiassa läpimurtoa.

Kumitonttu kirjoitti...

Kun tiedetään että omat muksut ovat rakkaampia kuin toisten kakarat, niin mietin että miten asia mahtaa olla adoptioissa. Kai siitäkin jotain tutkimuksia saattaisi löytää. Hyvinvointiyhteiskunnassa tunnutaan ajattelevan, että rikollinen on olosuhteiden uhri ihan niin kuin Neuvostoliitossakin, vaikka tilastot osoittavat että rikollisuus on huomattavassa määrin peritty ominaisuus. Miksi sitten rakkaus omiin jälkeläisiin ja epäluulo vieraitten ei muka olisi peinnöllinen ominaisuus eikä osoitus yksilön pahuudesta?