maanantai 17. kesäkuuta 2013

Eurokriisin syyt

Kypäräkapitaalin sijoittaja Stefan Törnqvist niputtaa tässä haastattelussa tiiviiseen (44 minuuttia) pakettiin eurokriisin taustat ja tulevaisuuden näkymät. Suosittelen kuuntelemaan. Oman arvioni mukaan haastattelusta saa selvää vaikkei ymmärtäisi modernia rahoitusteoriaa. Sen sijaan täytyy tuntea modernia pankkitoimintaa ja ehkä vieläkin tärkeämpää, täytyy ymmärtää käsite vapaat pääomamarkkinat.

Törnqvist toteaa aika hyvin, että poliitikkojen halu säädellä markkinoita muistuttaa monelta osin kehityskulkua, jonka todistimme Neuvostoliitossa ja sen jälkeen tietenkin monissa muissa maissa. Islamilainen maailma etunenässä kulkee säännöstellyillä markkinoilla, ja siksi länsimaiden vasemmisto on henkisessä yhteydessä islamistien kanssa. Vastarannalla häärivät amerikkalaiset "uuskonservatiivit" (po. libertaarit) ja juutalainen salaliitto (lue: Wall Street).

En tiedä. Miksi ihmiskunta ei opi? Onko toisilta varastaminen sen oikeutetumpaa, jos sen tekee kaikkien yhdessä valitsema parlamentti? Miksei ihmisillä ole sellaista moraalista kytkintä, joka aiheuttaisi oikosulun, jos hän käsittelee varastettua tavaraa? Onneksi on yksi laki yli muiden - se mainitaan blogini otsikossa:

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Lukaisin tuossa viikonloppuna Milton Friedmanin pamfletin (18 sivua pitkä A5 koossa) 90-luvulta Why Government Is The Problem.

Siinä ihmeteltiin mm, miksi USA aina selittää kehitysmaille demokratiasta, hyvästä hallinnosta ja markkinataloudetsa, kun itse USA:ssa jatkuvasti vapautta rajoitetaan, hallinto paisuu paisumistaan ja taloutta viedään sosialismin suuntaan minkä keretään.

Tämä voi olla yhdysvaltalaista alkuperää oleva ongelma. Joka tapauksessa sama ongelma on EU:ssa nykyään satakertainen.

1929 alkaneesta Suuresta Lamasta keksittiin USA:ssa sosialistien toimesta syyttää kapitalismia, ja tajuttoman hallituksen propagandarummutuksen seurauksena merkittävä osa kansaa alkoi uskoa, että näin on. Lienee turha mainita, ettö tuonkin laman pitkittymiseen ja lopulliseen syvyyteen ainoa syypää oli hallituksen sääntely ja mielivalta asiassa, jota se ei ymmärtänyt.

Viikonloppuna Iltasanomissa oli lukijoiden juttuja siitä, miten kesämökin yhteisomistus on tehnyt heidän elämästään helvetin. Lähetin sinne omalla nimelläni kommentin, joka yllättäen julkaistiin. Yleensä niitä ei julkaista, luki niissä mitä tahansa. Lienee IP prikattu. Anyway, ihmettelin, että miten jokainen valittaa ja todistaa yhteisomistuksen toimimattomuutta parin lähisukulaisen kesken, mutta kuitenkin n. 70% heistä kannattaa, tai ainakin vaaleissa äänestää puoluetta, eli mitä tahansa puoluetta, joka ajaa sosialismia so. yhteisomistusta koko yhteiskunnan tasolla. Sairasta.

Ei ihmiskunta opi. Halla-ahon tavoin uskon, että asioiden tulee ensin olla vielä paljon huonommin, ennen kuin on toivoa että ne muuttuvat paremmiksi.

t. Pörri Orava

Kumitonttu kirjoitti...

Ahistus sentään...

Hannu Karppinen kirjoitti...


En vielä kuunnellut mutta..

Näkisin kuitenkin eurokriisin suurimpana syynä euron poliittisen luonteen.

Kovinkaan moni poliitikko ei ole sanonut tätä. Tehtiin rahaliitto mikä ei voinut toimia.

Sampo Terho kirjoitti Suomen Kuvalehdessä 15/2013

Euro on poliittinen projekti, jossa taloudelliset tekijät ovat lopulta toissijaisia.

Tämä myös selittää, miksi poliittista tahtoa aikanaan riitti euron luomiseen
niinkin viallisena kuin sen jo tuolloin monelta taholta sanottiin olevan.

Vaikea kysymys mitä tehdä poliittisella rahaliitolla.

Niin on ollut LMU, latilanalainen rahaliitto sekin hajosi.

Näistä ongelmista tiedettiin jo vuonna 1998.

Euroon vai ei? Kiihkeää sanavaihtoa vuonna 1998

http://www.youtube.com/watch?v=pTM18hTBHiQ

Hannu Karppinen kirjoitti...


En vielä kuunnellut mutta..

Näkisin kuitenkin eurokriisin suurimpana syynä euron poliittisen luonteen.

Kovinkaan moni poliitikko ei ole sanonut tätä. Tehtiin rahaliitto mikä ei voinut toimia.

Sampo Terho kirjoitti Suomen Kuvalehdessä 15/2013

Euro on poliittinen projekti, jossa taloudelliset tekijät ovat lopulta toissijaisia.

Tämä myös selittää, miksi poliittista tahtoa aikanaan riitti euron luomiseen
niinkin viallisena kuin sen jo tuolloin monelta taholta sanottiin olevan.

Vaikea kysymys mitä tehdä poliittisella rahaliitolla.

Niin on ollut LMU, latilanalainen rahaliitto sekin hajosi.

Näistä ongelmista tiedettiin jo vuonna 1998.

Euroon vai ei? Kiihkeää sanavaihtoa vuonna 1998

http://www.youtube.com/watch?v=pTM18hTBHiQ

Kumitonttu kirjoitti...

Kiitos Hannulle mainiosta linkistä. Esko Aho siinä profetioi, että politiikassa vähemmistöön jääminen ei ole aina häviämistä. Toimittaja muka-nokkelasti kysyi, että miten niin muka. Aho vastasi, että aika näyttää, oliko nyt tehty päätös Suomen edun mukainen vaiko ei. Terävä huomio. Ei näyttänyt Niinistönkään naama muikealta.

Ainoa joka ei meinannut nahoissaan pysyä oli Suomen EU:n ytimiin halunnut Paavo Lipponen. Samalla tavalla ennen Paavoa markan kytkyä D-markkaan ajoi Mauno Koivisto. Demarien talouspoliittinen osaaminen on niin heikkoa, että alkaa tuntua, että koko euron takana on pelkästään 90-luvun vahvojen demaripoliitikkojen härkäpäisyys. Mutta sosiaalidemokratiahan on pakkovaltaan perustuva ideologia, jossa kansaa ei tarvitse kuunnella vaan opastaa.ofteur the