sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Talvisota

Tapasin tällä viikolla muutaman sotaveteraanin eräässä tilaisuudessa. En todellakaan aikonut jättää käyttämättä tarjoutunutta tilaisuutta hyväkseni ja johdattelin keskustelun Talvisotaan. Sotien jälkeen kasvatettiin useampi sukupolvi suomalaisia pilttejä siihen totuuteen, että Stalin oli oikeutettu pyytämään suomalaisilta rajan siirtämistä kauemmas Leningradista. Puhuttiin Neuvostoliiton legitiimeisetä turvallisuusvaatimuksista Leningradin suunnalla, koska oli mahdotonta myöntää, että jouduimme suoranaisen ryöstösodan uhreiksi. Vaikka isänmaata ei ehkä voi raiskata muuta kuin kuvaannollisessa mielessä, riisuttiin parhaassa naimaiässä olevalta Suomi-neidolta ensin hame ja sitten amputoitiin vielä toinen käsikin.

Stalin oli teollistanut tsaarilta perimänsä valtakunnan varsin nopeasti. Valtavien investointien jäljiltä maan talous oli kuralla. Sotateollisuus kaipasi selluloosaa, mitä Suomi tuotti enemmän kuin koko Neuvostoliitto yhteensä. Häpeällistä oli myös Leningradin sähköpula, joka ratkeaisi kuin itsestään, mikäli Karjalan valjastetut kosket tahkoaisivat watteja tsuhnien sijaan sosialisteille. Äärimmilleen militarisoitu Neuvostoimperiumi ei kuuna päivänä pelännyt Suomen sotilaallista iskua Leningradiin sen enempää kuin Suomen alueen käytämistä moisen iskun toteuttamiseen. Olihan Stalin ja Hitler allekirjoittaneet keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen, minkä turvin yksin jätetty Suomi oli täysin turvaton.

Sodan syttyminen talvella oli itse asiassa varsin johdonmukaista. Ainoastaan Venäjän armeija kykeni sotimaan talvella tuon ajan asevoimista. Suomen sota 1808 ja Napoleonin tuhoaminen samoin kuin Peipsijärven taistelu muistuttivat venäläisille heidän ainutlaatuisuudestaan. Moderni motorisoitu armeija ei voinut liikkua kesällä soisissa metsissä, mutta talven tullen routiva maa ja jäätyneet järvet tarjosivat kantokykyä niin panssareille kuin ilma-aseellekin. Stalinin tarkoitus ei ollut rajojen siirtäminen länteen vaan suomalaisten pakkosiirtäminen itään. Puna-armeijan sotilaat koulutettiin kohtaamaan norjalaiset ja ruotsalaiset rajavartijat ilman provokaatioita, jotta Kiirunan malmi ei päädy Saksan asetehtaisiin.

Ilmari Kianto kirjoitti maanpetostuomion tuoneen viestinsä sikarilaatikkoon taitelijakotinsa Turjanlinnan pöydälle. 70-luvulla Kiannon katkeroituminen ymmärrettiin, eikä maanpuolustajien väitettä maanpetoksesta enää ymmärretty. Jotain samaa on tässä nykyisessä maailmanmenossa, jossa ihmisoikeuksien nimissä pyöritetään valtavaa teollista maahanmuuttokompleksia, jonka vastustajia nimitellään impivaaralaisiksi.

6 kommenttia:

tikkablog kirjoitti...

Muistanpa tosiaan vielä lukioaikaisen historianopettajan toistaneen otsa ja silmät kirkkaina kuinka "Neuvostoliitto tarvitsi suojavyöhykkeensä eikä Suomi suostunut rauhanomaiseen ratkaisuun".

Taisi olla paikallisen vasemmistoliiton jaoston ehdokas vaaleissa se opettaja. Aika monet olivat opettajat olivat meillä päin, osa jopa SKP:n listoilla. Siirtyi siinä sotasyyllisyys aika monelle teinille. Osa ei liene hankkiutunut siitä syyllisyydestä eroon vieläkään.

Karkeesti ottaen opettajia oli kolmenlaisia: vasemmistolaisia, uskovaisia tai alkoholisteja. Tai noiden erilaisia sekoituksia.
Terve ympäristö ihmisen kasvaa.

Tikka

Yrjöperskeles kirjoitti...

Molotovin ja Ribbentropin sopimushan oli tosiaan siihen aikaan jo allekirjoitettu, joten Neuvostoliitolla ei ainakaan vähään aikaan ollut pelkoa Saksan taholta Suomen kautta. Tietysti molemmat puolet ajattelivat silloin jo huomattavasti pitemmälle.

Mutta varmaan niinä aikoina moni ihminen Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa ajatteli, että onko se väärin, että pieni saa elää? Ja onko se synti, että pieni edes yrittää puolustaa itseään?

Ja oikeuttaako vahvemman voima rosvoretken pienemmän kotiin?

Kumitonttu kirjoitti...

Tikka on avannut uuden blogin Tikkablog. Kannattaa laittaa muistiin, niin paljon olen saanut hyviä linkkivinkkejä!

Ykä, niinhän se tosiaan oli, että Stalin oli Hitlerin paras liittolainen aina sodan syttymiseen asti. Yhä edelleen moni sodan jälkeen syntynyt "historioitsijakin" pitää Suomea jollain tavalla syyllisenä sotaan. Vähintään Suomi oli Saksan "liittolainen" joten maamme kohtelu oli vähintäänkin oikeutettua. Ennen ihmettelin mistä näitä daijuja oikeen tulee, mutta nykyinen maahanmuutto-koneisto on samaa sakkia.

Miltton Friidman kirjoitti...

Sosialistisia myyttejä riittää muitakin. Tässä pari.

1

"Sosiaalidemokraatit rakensivat suomalaisen hyvinvointivaltion".

Todellisuudessa demarit ja vasemmisto nostivat 1966 alkaneen enemmistönsä turvin veroasteen nupin kaakkoon ja kanavoivat varat julkiselle sektorille.

Mitään ei varsinaisesti rakennettu, eikä uutta varallisuutta syntynyt.

Nykyinen hyvinvointivaltio on rakennettu pitkälti ennen 1960-lukua luodun pääoman päälle.

Koska hyvinvointivaltio rajoittaa uuden pääoman syntyä ja laajenee jatkuvasti, lisääntyy sen rahoitus julkisen velan kautta myös jatkuvasti.

->Johtopäätös: Hyvinvointivaltio on taloudellisesti kestämätön.

2

"Lenin antoi Suomelle itsenäisyyden".

Käytännössä valkoiset joukot itsenäistivät Suomen, kun Venäjä oli heikko.

Lenin tunnusti Suomen itsenäiseksi, mutta vain koska oli pakko. Lenin olisi voinut jättää tunnustamatta itsenäisyyden, mutta se ei olisi muuttanut sisällissodan lopputulosta.

---

Olisiko jo aika kypsä näiden myyttien purkamiseen, ja siihen, että ne poistettaisiin oppikirjoista?

Anonyymi kirjoitti...

Minulle ainakin on aina opetettu, että Talvisodassa NL hyökkäsi ja Jatkosodassa Suomi hyökkäsi Saksan liittolaisena. Toki olen tavannut paljon ihmisiä, jotka väittävät, että Jatkosodassa NL hyökkäsi. En ole tavannut ketään, joka väittäisi Talvisotaa NL puolelta oikeutetuksi. Jatkosotaa oikeutettuna pitäviä löytyy todella paljon.

kyl kirjoitti...

"Sosiaalidemokraatit rakensivat suomalaisen hyvinvointivaltion".

Ilmeisesti laskevat hyvinvoinniksi 60 ja 70-luvulla valtion ja kunnallishallintoon perustettuja - uusia virkoja, unohtamatta esim. Yleä ja Suomen Pankkia.

1918 alkaneen sisällissodan voittaneilla muistaakseni oli hihoissa valkoinen nauha - ässän lisäksi!