Totuuden tyhjäntoimittaja, ulkomaanpenaali Ville Similä valistaa helsinkiläisiä, joita huolettavat kasvavassa mitassa somalien rynnistys kaupunkiin. Similä muistaa kertoa, että Helsinkiin muuttavat somalit ovat itse täysin syyttömiä pakolaisuuteensa, ja heitä on vaan ymmärrettävä. Tämä väitteen Similä perustelee romahtaneiden valtioiden listaa luettuaan.
Näinhän tuo ei ole, vaan kansallismielisyys on aate, jossa oman kodin ja omien maiden suojelemiseksi yksilöt ovat valmiita uhraamaan jopa henkensä. Suomessa näitä tilanteita ei onneksi ole ollut 70 vuoteen, mutta itäblokin maissa vasta 20 vuotta sitten vapauteen pyrkiviä ihmisiä uhrasi henkensä murtaakseen valtaa pitävän dogmin, sosialismin.
Similän kirjoituksen suurin ongelma ei ole häpeällinen yritys kerjätä sympatiaa somaleille valheellisin väittämin vaan se, että hän ei käsitellyt esille nostamansa listan suurinta uhkaa. Similä unohtaa, että liitoksissaan natisevan Jemenin (Uutisia islamin historiasta 29.5.2011) yläpuolella sijalla 12 on kaksi sijaa edellisestä vuodesta pudonnut Pakistan. Washington Postin Fareed Zacharia käsittelee aihetta paremmin:
Pakistanilainen prikaatinkenraali pidätettiin tällä viikolla yhteyksistään terrorijärjestö Hizb ut-Tahririin. Osama bin-Ladenin sihteerin kännykästä on tiettävästi löytynyt todisteita yhteydenpidosta Pakistanin tiedustelupalveluun. Viime vuonna pakistanilaisministereitä on tapettu (ja täällä). Toukokuussa pakistanin laivastoasemaan iskettiin menetelmin, jotka kertovat vuodosta armeijan sisältä.
Pakistan tarjosi bin-Ladenin kuoleman jälkeen rannikoltaan laivastotukikohtaa Kiinalle, joka koki Pakistanin pyynnön niin kiusallisena, että päätyi kertomaan siitä avoimesti kutsujiaan nöyryyttäen. Toukokuussa Pakistanin suurlähettiläs Washingtonissa piti kotimaassaan sotilasakatemiassa esitelmän, jossa hän luetteli Pakistanin kolme suurinta uhkaajaa: sisäinen romahdus, Intia ja Yhdysvallat. Enemmistön mielestä suurin uhka on Yhdysvallat. Ottamatta kantaa siihen, mikä halu ja kyky edes kohtaloonsa luottavilla jihadisteilla on käyttää Pakistanin ydinaseita uhkaajiaan vastaan, tuo kertoo perin juurin islamin nykytilasta.
Onko pakistanilaisten vastaus tuleviin haasteisiin ajelehtia kohti mustaa aukkoa kasvattaen terroristeja länsimaiden kiusaksi ja eristäytyä Burman ja Pohjois-Korean tavoin? Vai olisiko sen alettava taistelemaan islamia vastaan, luotava kansanvaltainen yksilönoikeuksia kunnioittava hallintomalli ja liityttävä osaksi kansainvälistä maailmantaloutta? Amerikka puolestaan voi kysyä itseltään, miksi se on kymmenessä vuodessa avustanut Pakistanin armeijaa 20 miljardilla.
Ei siis mitään epäselvää, kummasta kolumnista pidin enemmän - Villen vaiko Fareedin. Mikä ihme siinä on, että suomalaiset toimittajat ovat vellihousuja laiskureita?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti