Huvittavaa tässä on, että kun tietokoneohjelmat - vielä toistaiseksi - pelkästään laskevat MITÄ niiden on käsketty laskea, MILLÄ tavalla tulee laskea ja MILLÄ LUVUILLA laskutoimitus tulee suorittaa. On mahdollista, että koneet kehittyvät jossain vaiheessa ihmisen ohi, mutta siis tällä hetkellä paraskin tietokone on ominaisuuksiensa puolesta vain valtava taskulaskin. Kun siis ohjelma laskee, että Suomessa lämpötila kylmenee talvella, se on vain väistämätön seuraus niistä ALKUOLETUKSISTA, jotka ohjelma sai käyttöönsä. Sama asia kuin saisit ylinopeussakon ja väittäisit poliisille, että syy ei ollut sinun vaan auton.
Joka tapauksessa, uutinen on hervoton, että kopioin sen muistiin. Kun siis muualla kuumenee, meillä kylmenee, joten ilmasto on nollasummapeliä, näemmä:
Vaikka maapallon ilmaston uskotaan lämpenevän, Suomella voi olla edessään hyytäviä aikoja.
- Uusien laskelmien mukaan napaseudun jäätikön väheneminen voi muuttaa ilmavirtauksia siten, että arktiset tuulet viilentävät Suomea talvisin, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas sanoi Etelä-Suomen Sanomissa.
Tämä tarkoittaisi sitä, että kesät eivät kylmenisi, mutta talvisin voisi pakkanen purra yhtä pahasti Suomessa kuin Siperiassa.
Uusi näkemys
Uutta skenaariota käsitellään hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viidennessä arviointiraportissa, joka on määrä julkaista vuonna 2014.
Taalaksen lausunnot poikkeavat Ilmatieteen laitoksen aiemmista näkemyksistä. Aiemmin tänä vuonna Ilmatieteen laitos tiedotti sen ja Helsingin yliopiston ACCLIM-hankkeen tuloksista, joissa povattiin Suomeen lämpimiä talvia.
"Tulosten mukaan jo ensi vuosikymmen (2011 - 2020) on Suomessa keskimäärin lämpimämpi kuin vertailujakso 1971 - 2000 peräti yli 95 prosentin todennäköisyydellä. Todennäköisesti talvet lämpenevät lyhyellä tähtäimellä enemmän kuin kesät", Ilmatieteen laitos kertoi tiedotteessaan viime tammikuussa.
Iltalehti ei tavoittanut Taalasta kommentoimaan uusia arvioita Suomen ilmastokehityksestä.
- On tietenkin niin, että jos napa-alueen jään määrä vähenee, sillä on suuri merkitys Suomen ilmastoon, Ilmatieteen laitoksen johtaja Juhani Damski sanoo Iltalehdelle.
Kylmää ilmaa
Damski kertoo uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan jäätiköiden sulaminen napa-alueilla lisäisi Suomeen kulkevia itäisiä ilmavirtauksia. Ne toisivat mukanaan talvisin kylmää ilmaa.
- Se on kuitenkin yksi tutkimus [SIC], joka on mielenkiintoinen, mutta vaatii lisätulkintoja. On vielä paljon selvitettävää siinä, miten
4 kommenttia:
En ihan tarkkaan ymmärrä, mitä vastaan protestoit. Lähtökohtaa on, että meillä on jokin standarditeoria, jonka puitteissa malleja laaditaan. Tutkimusta tehdään niin, että tehdään malli, jossa otetaan huomioon teorian viitekehyksessä olennaiset asiat, ja katsotaan mitä malli sanoo. Tätä verrataan siihen aineistoon, joka on käytettävissä. Jos aineisto ja malli eroavat jollakin merkittävällä tavalla, niin mallia pitää muokata. Muokkaus tehdään teoriasta käsin, siis, otetaan huomioon myös muita tekijöitä, jotka teorian mukaan vaikuttavat asiaan.
Koko planeetan lämpötila on vaikeasti määriteltävä käsite, mutta sillä on jokin mielekäs operationaalinen vastine. Esimerkiksi mittaustulokset tietyistä pisteistä, joita on riittävän tiheästi planeetan pinnalla ovat kohtuullinen arvio tästä. Kun nämä luvut keskiarvoistetaan, saadaan mittaustulos, jonka mukaan maapallon on lämmennyt. Vuodet 2000--2010 muodostavat lämpimimmän vuosikymmenen ikinä.
Tämä ei tietenkään kerro, mistä lämpeneminen johtuu, enkä siitä tässä nyt ala kiistelemään.
Sensijaan lämpötilat jakautuvat eri tavala eri tilanteissa. Talvella pohjoisessa on kylmempi kuin kesällä ja etelässä on toisin päin. Edellämainitun keskilämmön nouseminen maailmanlajuisesti voi vaikuttaa monellakin tavalla siihen, miltä nämä vaikuttavat täällä paikallisesti. Edelleen, teoriassa voidaan ottaa monta eri asiaa huomioon, ja kun tehdään mallinnos eri tavoin, saadaan erilaisia lopputuloksia.
Oletko kenties sitä mieltä, että hiukkasfysiikka ei ole enää tiedettä, koska LHC:ssa hiukkasten radat lasketaan miljoonien törmäysten havaintodatasta tietokoneella, ja niiden käyttäytymisestä muodostetaan malli laskemalla?
Kaiken tieteen pohjana on se, että meillä on alkuoletuksia, ja katsotaan mitä niistä seuraa. Tieteellinen teoria kertoo meille, mitä tapahtuu, kun alkuoletuksia seurataan loogiseen johtopäätökseensä saakka. Tämä on aivan kaiken tieteen toimintaperiaate, kvanttimekaniikasta genetiikkaan. Se on myös kaiken modernin insinöörityön peruslähtökohta. Jos lopputulos ei vastaa johtopäätöksiä, teoriassa on jotain korjattavaa.
Koko pallon lämpötilan käyttäytyminen on melkein varmasti selvästi helpompaa arvioida kuin se, miten lämpötila käyttäytyy lokaalisti, koska pallo ilmakehineen käyttäytyy paljon siivommin kokonaisuutena kuin pinnan yksittäiset pisteet.
Oletko kenties sitä mieltä, että hiukkasfysiikka ei ole enää tiedettä
En tietenkään, koska ne ovat kiistattomia fysikaalisia mittaustuloksia (toisin kuin lämpötilamittaukset), ne ovat toistettavissa (toisin kuin lämpötilamittaukset) ja niillä ei ennusteta tulevaa.
Ongelma on siis siinä, että tiede on jotain, joka kertoo, miten asiat on havaittu ja mistä havainnot mahdollisesti johtuvat. Tiedettä ei ole se, että käytetään menneitä tuloksia ennustamaan kaoottisia järjestelmiä. Vai pidätkö sinä perhosefektiä tieteellisesti järkevänä tapana lähestyä ihmissilmin havaittavia fysikaalisia ilmiöitä?
Ongelma on siis siinä, että tiede on jotain, joka kertoo, miten asiat on havaittu ja mistä havainnot mahdollisesti johtuvat. Tiedettä ei ole se, että käytetään menneitä tuloksia ennustamaan kaoottisia järjestelmiä.
Kaoottinen järjestelmä, oletan tässä että tarkoitat ns. herkkää järjestelmää, ei ole "ennustettavissa" samalla tavalla kuin planeettojen tai alkeishiukkasten radat. Tätä ei kukaan kiistä. Sensijaan herkän järjestelmän emergenttejä ominaisuuksia voidaan selvittää kohtuullisella tarkkuudella.
Esimerkiksi turbulentin virtauksen kaikkien pyörteiden jne. ennustaminen on mahdotonta, mutta niiden keskimääräiset ominaisuudet jollakin aikavälillä, jne. eivät.
Ilmastotieteen kritisointi tällä argumentilla perustuu täysin virheelliseen käsitykseen siitä, mistä asiassa on kyse.
Kukaan ei väitä, että pörssikursseja voisi enustaa. Kuinka ilmastoa?
Ajatus on niin naurettava, että se on silkkaa hybristä. Kuvaavaa onkin, että siihen uskovat juuri ne, jotka voimakkaimmin kritisoivat uskovaisia näiden rituaaleista.
Yritän siis väittää, että tieteeseen sisältyy mittausten uusittavuus. Se on tieteen. Tämä ominaisuus puuttuu ns. ilmastotieteestä. Se on samanlaista "tiedettä" kuin teologia.
Lähetä kommentti