Kalju kostaja ja söpö mirri

Nyt kun tätä monikulttuurisuutta on tilattu ja saatu, meidänkin mediamme uutisointi alkaa näyttää siltä, miltä se näytti New Yorkissa jo 80-luvulla: Etnisten ryhmien väkivaltaisia yhteenottoja. Vielä tovi sitten väkivallasta kertovissa uutisissa ei Suomessa mainittu henkilön ns. etnistä taustaa. "Hollantilainen" mies pätki rikotulla tuopilla vaasalaisessa ravintolassa päin näköä, vaikka mies oli syntyisin mustasta maanosasta. Kun ulkomaista syntyperää olevien - mutta Suomen kansallisuuden saaneiden - ihmisten rikollisuuden perään alettiin kysellä, moisia tilastoja ei kuulemma löytynyt, kun etnisen taustan mukaan ei näitä saa tilastoida. Vielä pari vuotta sitten ainakin Helsingissä oli erikseen kielletty merkitsemästä tilastoihin alaikäisten tyttöjen aborttien yhteydessä syntyperä.

Kun ihmiset ensin blogeissa ja sitten jalkakäytävillä alkoivat naureskella näille "pariisilais- ja malmöläisnuorille", lehtien oli pakko hiljaisesti nöyrtyä. Kun suhteettoman suuri osuus väkivaltarikoksista - erityisesti raiskauksissa - suuntautuu ns. etnisen taustan omaaville, nykyisin on tapana todeta, että "raiskaaja oli suomalaisen näköinen" (Iltalehti).

Sen sijaan on hauskaa, kuinka Turussa etnisen alkuperän lisäksi pitää mainita kampaus

Poliisin mukaan tappeluun osallistui kaljupäisiä suomalaisia ja ulkomaalaistaustaisia nuoria.

Mieleen tulee se vanha kuuluisa kalju kostaja. Ja vieläpä musta sellainen. Seuraavaksi varmaan uutisoidaan, että kiharatukkaiset suomalaiset tappelivat rautatieasemalla keskenään, tai että raiskausta yritti mies, joka näytti Suomen kansalaiselta (siis erotukseksi "suomalaisen näköiseltä").

Onko tässä nyt kyseessä vain Sukupolvien välinen kuilu? Kautta aikain nuoret ovat naureskelleet vanhempien sukupolvien ennakkoluuloille, ja niin näyttää käyneen tälläkin kertaa.