Kuten tiedetään, Virran Ola oli laulaja vailla vertaa ja kuningas alkoholin ilostuttama naistenmies, mutta ennen kaikkea hänet muistetaan rattimiehenä Jumalan armosta. 50-luvulla liikennemäärät olivat jotain sellaisia, joihin Vihreät haluavat pyrkiä, kun Ola pyyhkäisi Fairlanella Pyhtään läpi Kotkasta Helsinkiin vajaassa tunnissa. En itse haikaile menneisyyttä samalla tavalla kuin Vihreät, jotka ilmiselvästi pelkäävät nykyajassa jotain, mikä suorastaan pakkomielteenomaisesti saa heidät etsimään vastauksia kaikkiin nykyajan ongelmiin sotienjälkeisestä maailmasta, jossa sosialismi sai yhä edelleen näkyvimmät saavutuksensa: siirtomaiden väkivaltaiset itsenäistymiset uskonnollis-konservatiivisten emämaidensa alaisuudesta.
Itse suhtaudun historiaan lähinnä samalla tavalla kuin suuri enemmistö, eli yhtäältä mielenkiinnosta ja toisaalta oppiakseni jotain. Ei mitään uutta Auringon alla on aina hyvä muistutus ihmiskunnalle. Niinpä luen jokaisen Mobilisti-lehden kannesta kanteen, vaikka arvostankin nykyautojen mukavuutta, luotettavuutta ja teknisiä oivalluksia. Loppuun lainaan uusimmasta Moblasta (nro 7/2010) muutaman sitaatin (Jaskalle tuossa myös vastaukseni edellisen kirjoituksen kommentissa esittämäänsä kysymykseen puolueohjelmista):
"Sanotaan, että jokaisella kansalla on sellaiset vallanpitäjät, jotka se ansaitsee. Meikäläistä valtakunnanpolitiikkaa seuratessa ei nykyisin tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Puolueiden ohjelmat eivät tunnu kiinnostavan ketään, ei edes puolueita itseään. Se vähä, mitä vanhan ajan aatteista on jäljellä, on ulkoistettu mainostoimistojen ja brändityöryhmien huoleksi. Itsepä olemme valinneet Arkadianmäen täyteen entisiä urheilijoita, missejä, juontajia ja - poliiseja. Turha sitten vinkua, kun hallitus suoltaa niskaan kaikenpuolisen valvonnan lisäämistä eli yksilönvapauksien kaventamista. Viimeiseksi mainittujen kohdalla kunnostautuu aina ihailtavaa järjestelmällisyyttä osoittaen eduskunnan poliisipuolue.Ja niin edelleen - tuo oli pääkirjoituksesta!
Virkamiehet eivät malta huomiotaloudessa jäädä lehdelle soittelemaan.Hyvästä esimerkistä käy poliisiylijohtaja Mikko Paaterolta taannoin julkisuuteen päässyt voimallinen aivotuhnu. Kaikki uudet autot pitäisi varustaa alkolukolla ja nopeudenrajoittimilla. Kyytipojaksi Paatero tarjoilee poliisimiehen suussa aina yhtä mainiosti soinnahtavaa nollatoleranssia."
Ja sitten historialliseen teemaan "Ei mitään uutta Auringon alla". Kuten jokainen aikaansa seuraava tietää, Suomen
Kun en kehtaa koko lehteä kopioida, niin otan tähän loppuun vielä yhden, poliittisesti sangen ajankohtaisen uutisen vuodelta 1943:
ILMASTO PARANEE JOS...On se jännä juttu!
Talvi 1941-42 osoitti vihdoin todeksi, ettei ilmaanammunta ole pelkkää taikauskoa! Puolivuosisataa sitten saattoi Alpeilla, Ranskassa, Italiassa ja Reinin varrella nähdä pelloilla ja rinteillä "ilmatykkejä", joilla rajuilman uhatessa ammuttiin pilviin, jotta ilman värähtely estäisi rakeitten muodostumisen. Vuosisadan vaihteessa ampumisyritykset keskeytettiin. Ammattimiehet väittivät, etteivät laukaukset suinkaan vaikuttaneet pilviin, ja koko touhu on pelkkää taikauskoa.
Mutta nyt on todistettu aivan päinvastaista. Koko talven 1941-42 ampuivat sadattuhannet tykit Euroopan itärajalla yötäpäivää tulta ja terästä. It-kranaattien räjähdykset rikkoivat pilviä ja lukemattomat lentokoneet särkivät sumusienämiä ja potkurit pyörittivät ilman liikkeelle. Ja seurasi talvi, jonka vertaista ei ollut 150 vuoteen koettu.
Seuraavana talvena ammuttiin entistä enemmän, mutta sääilmiö ei toistunutkaan. Tänä talvena sää olikin tavanomaista leudompi. Säätieteilijät eivät muuta odottaneetkaan. Avaruus, missä kaikki säätilan muutoksia aiheuttavat ilmiöt tapahtuvat, on niin valtava, ettei kammottavinkaan rumputuli voi mitenkään vaikuttaa säätilaan. Japanilaiset meteorologit ovat seuranneet Islannin ja Azorien välisen alueen ja Aleuttien ja Etelä-Amerikan ilmanpainetta ja kesä- ja talvilämpötiloja. He saattoivatkin kertoa jo alkukesästä loppukesän säät ja siis millainen riisisato saadaan. Tosin on riippuvaisuussuhteita ja yhteyksiä, joiden avulla säätä voidaan arvioida etukäteen, mutta todennäköisesti vaikuttaa Auringon 11-vuotinen auringonpilkkukausi myös Maan ilmastoon tavalla, jota raskaimmat tykitkään eivät voi. Mutta yhtä vähän kuin voidaan rakentaa uuneja ja lämmittää niillä maailmankaikkeutta, yhtä vähän voidaan ajatella jäähdytettävän kylmiä virtauksia kehittämällä.
Kun kolmisenkymmentä vuotta sitten ensimmäiset radioaallot täyttivät eetterin, syytettiin niitä aluksi rajuilmoista ja huonoista sadoista. Sitten niitä syytettiin ilman ionisoimisesta. Yritettiin toteuttaa lauhkeuskeskuksia ja saada sateet suotuisiksi. Nämäkään toiveet eivät toteutuneet. Lopuksi vedettiin mukaan ääniaallotkin mukaan säänmuodostukseen."
Tukekaa järkevää ja tasokasta suomalaista journalismia ja tilatkaa nyt ihmeessä Mobilisti ja Politika!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti