Työmarkkinatilanteeni - kaunis sana - muuttuu niin paljon, että joudun ilmeisesti siirtymään huomattavasti harvempaan tahtiin bloggaamisessa. En tällä iällä enää kuvitellut joutuvani "uraputkeen", mutta niin näyttää "olosuhteiden pakosta" käyvän. Osa lukijoistani tuntee minut henkilökohtaisesti, osa nimeltä ja osalle pysyn anonyymina. Työskentelen suuressa kansainvälisessä yhtiössä tehtävässä, jossa en voi omalla nimelläni tulla esiin ajatuksineni leimaamatta työnantajaani, enkä halua myöskään perheeni saavan leimaa otsaansa. Sukunimeni on niin harvinainen, etten voinut enkä voi jatkossakaan kommentoida omalla nimelläni. Se kuvastanee suomalaista poliittista tilannetta varsin hyvin.
Olen työskennellyt sekä afrikkalaisen että muslimin alaisuudessa viimeisen viiden vuoden aikana. Kolleegojani ja asiakkaitani ovat olleet australialaiset, ryssät, israelilaiset, armenialaiset, virolaiset, korealaiset, saksalaiset, iranilaiset, libanonilaiset, amerikkalaiset ja pari somalia. En koe olevani kenellekään heistä mitään velkaa, vaikka olenkin oppinut heiltä paljon, koska olen myös opettanut heille jotain suomalaisesta kulttuurista.
Toivon, että voin jatkossakin kommentoida asioita, jotka tukevat sananvapautta. Minua oikeasti ja vilpittömästi harmittaa, että sananvapauden puolustajia on Suomessa niin vähän, mutta raha se on mikä ratkaisee, kuten Dumari lauloi jo aikoinaan.
Linkkilistastani näkee, keitä bloggaajia arvostan eniten. Ehdin olla tässä blogi-maailmassa kovin lyhyen aikaa, mutta omalla henkilökohtaisella panoksellani jatkan tietoisuuden, välittämisen, ymmärtämisen ja suomalaisen kulttuurin levittämistä työkavereideni, asiakkaitteni ja ystävieni keskuudessa.
Erityisesti haluan kiittää Pikkupoikaa, jonka blogiin vuosia sitten tutustuin hakusanalla "ilmastonmuutos" sekä Tundra Tabloidsia, joka opetti minut ymmärtämään sosialismin nykyiset piirteet. Lisäksi haluan kiittää Igoria, Vasarahammeria, Matruunaa, Jaskaa, Tiedemiestä ja Juhaa, jotka ovat näkemyksineen minua huomattavasti edellä monissa asioissa. Kiitos myös monille muille kommentoijille, kuten Vieraalle, jotka ovat auttaneet levittämään sanomaa klassisesta liberaalista maailmankuvasta.
Lyhyesti sanottuna, haluaisin jatkaa kirjoittamista, enkä varmaan koe Stanislawin kohtaloa, mutta first things first. Mahdollisuuksien mukaan jatkan kommentoimasta hyviä blogeja, joista haluan mainita vielä Kullervon ja Ykän. Tervetuloa meille saunaan - meiliosoite on tiedossanne. Haluan myös kannustaa kaikkia teitä tilaamaan ainoaa todella hyvää suomalaista aikakauslehteä Politikaa. Ilman sitä en voi kuvitella suomalaista tulevaisuutta. Se ei maksa meille paljoa, mutta merkitsee meille paljon. Lopuksi Puolan merkittävimmän filosofin sanoin:
Nollien rivistä saa helposti ketjun.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
9 kommenttia:
Onnea uusiin haasteisiin! Älä kuitenkaan ihan kokonaan blogosfääriä unohda.
Työelämän 'ikeessä' on hyvä pitää joskus sordiinoa päällä. Itseään ja pesuettaan kun on elätettävä.
Ymmärrän nimimerkin suojassa pysymisen oikein hyvin. Itsellänikin on aivan liikaa menetettävää. Voimia eloon, niin työelämän kuin siviilielämän haasteisiin. Ja niin kuin Igor kehotti, älä häviä langoilta lopullisesti.
Meitähän on monta - itselläni on ollut kaksi kokonaista sivustoa jo yli kymmenen vuotta (ei blogeja) joille en voi panna omaa nimeäni. Vähän samoja syitä kuin itselläsi, joten ymmärrystä tilanteeseesi löytyy. Tietyt tahot (heh heh) ovat silloin tällöin pyrkineet sammuttamaan ne eri keinoin, mutta vielä ne netissä keikkuvat.
Pelkään kyllä pahoin, että netti tullaan sensuroimaan muutaman vuoden sisällä ainakin, jos EU pysyy pystyssä.
Joka tapauksessa: olen pitänyt teksteistäsi ja aion käydä täällä vilkaisemassa silloin tällöin, oletko kaikesta huolimatta pannut esille jotain uutta. Toivotan paljon onnea ja menestystä työssäsi ja elämässäsi!
Asiat pitää laittaa tärkeysjärjestykseen ja toimia sen mukaan. Yritä kuitenkin mahdollisuuksien mukaan julkaista kirjoituksia, vaikka harvemmalla tahdilla.
Onnea matkalle!
Thumbs up ja godspeed.
Jaska kiittää kauniista sanoista, joita tyypilliseen tapaani pidän itseäni koskevalta osiolta sarkasmina. Toivon että jatkat julkaisemista työtahtisi sallimissa rajoissa, omasta kokemuksesta voin sanoa että yksi essee viikossa onnistuu työnteon ja lapsiperheen keskelläkin (nytkin koulu on jo alkanut, muumit pyörivät telkkarissa ja itse lähden tänään poikkeuksellisesti vasta "iltavuoroon"). Tosin muita blogeja ei ehdi seurata eikä kommentoida läheskään niin paljon kuin haluaisi.
Toivotan onnea ja menestystä uusissa tehtävissäsi, muistuttaen samalla kauppaneuvos Paukun sanoin: jos pomolta menee töihin enemmän kuin kaksi tuntia päivässä, kyse on delegointikyvyn puutteesta!
"Tervetuloa takaisin"
Laita nuo sanat taskuun tulevaisuuden varalle. Kiitos kirjoituksista.
Millä kirjaimella sukunimesi alkaa?
KT:n blogissa oli aina jotakin lukemisen arvoisa. Älä pidä kynttilää vakan alla!
Lähetä kommentti