maanantai 18. elokuuta 2014

Möhkö


Kurdilaulajatar Helly Luv on saanut julkisuutta. Tyttö muutti perheensä kanssa Suomeen vajaan vuoden ikäisenä eli joskus vuonna 1989. Tytön haastattelussa 4.8.2014 Ilta=Sanomissa hän kertoo:
- Isä teki äidille heti selväksi, että hänen on luovuttava hijab-hunnusta ja perheen on opittava elämään niin kuin Suomessa eletään. He molemmat opiskelivat suomen kieltä ja hankkivat itselleen ammatin Suomesta. Olen todella ylpeä heistä.

Heti 18 vuotta täytettyään hän muutti Lahdesta Los Angelesiin luomaan musiikkiuraansa. Lopulta eräs tuottaja läysi Abdullan You Tubesta ja alkoi tehdä Abdullalle musiikkia. Vaikka tuo yhteistyö ei tuottanut läpimurtoa, sai hän luvan jäädä asumaan Yhdysvaltoihin.
Ensiksi huomion kiinnittää tietenkin hänen vanhempiensa kunnioitus uuden kotimaansa tapoihin ja kulttuuriin. Toinen merkittävä kohta on tuo, jossa todetaan, että Abdullalla oli mahdollisuus näyttää kyntensä Yhdysvalloissa, ja jos kynnet pitivät sai maahan myös jäädä. Jos kynnet liukuivat, liukui myös oleskelulupa ulottumattomiin. Hyvä lähtökohta itseään kunnioittavalle maalle.

Sitten Helly Luv kertoo, kuka hän on, mistä hän on, minkä maalainen hän on, mikä on hänen identiteettinsä?
- On vaikea sanoa, missä minun kotini on. Minulla on ollut identiteettikriisi lapsesta saakka. Osittain tunnen olevani suomalainen, mutta eniten haluan pitää esillä kurditaustaani.
Vihreän langan uutisen mukaan Suomen uusi valtionvarainministeri Antti Rinne (SDP) haluaa vähentää maahanmuuttajien määrää. Rinne on läksynsä lukenut - seuraa Persuja. Vaikka pidänkin Rinteen populistista politikointia naurettavana, olen tavoitteista samaa mieltä. Suomeen ei kannata tuoda hellyluveja, jotka kasvettuaan eivät pidä Suomea kotimaanaan tai kulttuurinaan. Iät ajat on puhuttu, että pakolaisia tulee auttaa lähialueilla. Samoin on tiedetty, että expattien lapset jäävät juurettomiksi. Adoptiolapsien tapaan myös maahanmuuttajien lapset haluavat etsiä omia juuriaan. Niin teki isovanhempanikin, joille sukututkimus oli iso osa vanhuuden puuhastelua. En ole Möhköstä kotoisin enkä koskaan edes käynyt siellä, mutta kiitos mummini, tiedän paikan armahan. Veri on vettä sakeampaa, tietävät hellyluvit.

10 kommenttia:

Jaassu kirjoitti...

Olen seurannut muutamia Rinteen kommentteja ja on jokseenkin satavarmaa että Rinne ei vankkumattomana sosialistina halua ryhtyä karsimaan humanitääristen maahanmuuttajien määria, sanoo vihreä lanka mitä tahansa. Pikemminkin päinvastoin.

Pörri Orava kirjoitti...

Jaassu, itse olen Rinteestä sitä mieltä, että hän ei "äijäfeministinäkään" koe mitään maailmantuskaa finninaamaisen hippitytön tavoin, ja hänelle neekerien ja kurdienkin edesottamukset ja kohtalot ovat yhdentekeviä - niin kauan, kun ne eivät vaikuta hänen omaan valta-asemaansa.

Ilmeisesti Rinne on haistellut minne suuntaan tuuli on kääntymässä ja kertoo ulos vain sen, millä olettaa saavansa maksimaalisen kannatuksen.

Tonttu, olen menossa viikonloppuna Joensuuhun. Pitänee käydä katsastamassa tuo Möhkö. Vaikuttaa hienolta paikalta!

Kumitonttu kirjoitti...

Rinne ei ilmeisesti ole internationalistinen vaan pikemminkin antinationalistinen sosialisti, joten esitys turvapaikanhakijoiden määrän alentamiseksi on vain tilapäinen tulitauko, al-taqiyya. Heti kun taloustilanne paranee, rajat aukeavat uudelleen.

Hyvää matkaa Pörrille. Kyllä Möhkössä on sitä jotain :)

Yrjöperskeles kirjoitti...

Kumikselle:

En kommentoi tuota nimenomaista tapausta, koska en häntä tunne enkä tiedä. Kommentoin kirjoituksessasi mainittua identiteettikriisiä, eli urallani hyvin usein kohtaamiani ns. puolikkaita, joitten toinen vanhempi on jostain muualta ja toinen Suomesta. Tarkoitukseni ei ole vaahdota turpa kuolassa suomalaisesta rotupuhtaudesta. Ei myöskään arvostella ihmisiä ja heidän ratkaisujaan. Kaikkein vähiten haluan arvostella näistä liitoista syntyneitä lapsia.

Totean vaan pitkän työkokemukseni pohjalta, että näistä ”puolikkaista” päätyy huostaanotetuksi ja laitokseen sijoitettavaksi huomattavasti suurempi määrä, kuin mitä heidän osuudestaan väkilukuun nähden pitäisi päätyä. Eikä väliä ole sillä, ovatko kyseessä lähikulttuurit kuten Suomi/Venäjä tai kaukaisemmat kuten vaikka Suomi/Ghana tai Suomi/Thaimaa. Sama mekaniikka toimii.

Joku yhtälössä ei vaan pelitä.

Tietysti jos joku haluaa kommentoida, että suomalainen lastensuojelu vahtaa näitä tapauksia tarkemmin, voin tietty todeta, että sen voimavarat ovat sen verran vähäiset, että se puuttuu vain jo selvästi esille tulleisiin ongelmiin ja siellä pelätään R-korttia vieläkin enemmän kuin monella muulla yhteiskunnan toiminta-alueella.

Pörri Oravalle:

Jos meinaat siellä Ilomantsissa päin käydä, niin käypä samalla Koitajoella. Mukavat maisemat ja joen rannalla ainakin Hattuvaaran puolelta kulkee ihan kulkukelpoiset vaelluspolut.

Kumitonttu kirjoitti...

Ykä, jos jätetään erilaiset julkkisliitot pois laskuista, valtaosa näistä multikulti-liitoista syntyy jollain tavalla asosiaalisen mielenmaiseman ympärille. Toinen ei löydä suomalaista puolisoa ja toinen haluaa Suomeen pois kotimaastaan. Ne ovat näennäisesti rakkaussuhteita, mutta kyllähän niissä on mukana aimo annos epätoivon mukanaan kuljettamaa seikkailua.

En väitä missään tapauksessa että normiperhe Korhonen Espoosta on ihanne kasvatusympäristö. Maalta paskaisista traktoreista nousee yhtä hyviä miehiä ja naisia kuin Audista jakkuineen ja kravatteineenkin. Arvoja ja tapoja elää on monenmoisia, mutta näissä multikulteissa on mukana pakenemista. Pako on aina seurausta jostain huonosta valinnasta. Ja kuten tiedämme, huonoilla valinnoilla on taipumus kasautua.

Valkea kirjoitti...

Yksi vaikuttava tekijä on se, että sekarotuisilla on keskimäärin enemmän psyykkisiä ongelmia, huonompi terveys, enemmän taipumusta rikollisuuteen ja pienemmät tulot kuin saman etnisen ryhmän jälkeläisillä.

Tiedemies kirjoitti...

Yksi merkittävä tekijä on, että erilaisista taustoista tulevien avioliitot epäonnistuvat muita hieman useammin ja avioero on merkittävä tilastollinen tekijä lasten ja nuorten psyykkisessä pahoinvoinnissa.

Lisäksi ulkomaalais-suomalaispareissa on muita useammin taustalla erilaista novelty-seeking-käyttäytymistä. Tämä ennakoi korkean riskin käyttäytymistä noin muutekin ja siinä määrin kun käyttäytymistaipumukset ovat periytyviä, näillä on merkitystä.

Myös suomalaisen kulttuurin läpitunkeva "rotutietoisuus" on merkittävä tekijä. "Ulkomaalaisen näköinen" henkilö saa osakseen erilaisia odotuksia ja tätä kohdellaan eri tavoin. Tämä tekee sopeutumisesta hyvin vaikeaa. Suomessa syntyneet, suomalaisen vanhemman suomalaisiksi kasvattamat lapset joilla esimerkiksi on tumma iho, kokevat itsensä ulkopuolisiksi hyvin nuoresta pitäen. Ylipäätään ulkopuolisuuden tunne - johtui se sitten mistä hyvänsä - ennakoi erilaisia sosiaalisia ongelmia myöhemmällä iällä.

Rasismikortti toimii tässä kääntäen erittäin ikävästi riippumatta siitä mihin suuntaan sitä käytetään, eli se on ns suo siellä vetälä täällä- tyyppinen ongelma. Jos lapsi tai nuori erottuu ulkonäöltään oletetusta suomalaisuudesta, niin häiriökäyttäytyminen tulkitaan tämän kautta; joko se tulkitaan aiheutuvan "rotutekijöistä", tai sitten sen tulkitaan aiheutuvan "institutionaalisesta rasismista". Kumpikin näistä heikentää yksilön kytköstä yhteisön normeihin poistamalla tältä mahdollisuuden tulla kohdelluksi samoilla kriteereillä kuin muidenkin. Tämän ilmiön aikaansaamiseksi riittää melko vähäinen määrä "erityiskohtelua", oli kyse sitten negatiivisesta tai positiivisesta sellaisesta. Kumpikin haittaa yksilön sitoutumista yhteisöön alleviivaamalla tämän ulkopuolisuutta.

Itse olen suomalainen, mutta suomalaisuuteen liittyy erittäin ahdistavia piirteitä. Moni niistä on Kumiksen kritiissä liitetty "sosialismiin", vaikka todellisuudessa kyse on hyvin leimallisesti suomalaisesta kansallisesta kulttuurista.

Suomalaiset poliitikot ovat kaikki ennenmuuta suomalaisia. Heidän mielenmaisemansa on suomalainen autoritäärinen ja erilaisuutta vihaava ja pelkäävä asenne. Ainoastaan erilaisuuden merkeistä ollaan erimielisiä. Suomalainen valkohammasoikeisto vihaa köyhiä ja juntteja, vasemmisto vihaa rikkaita ja maalaisia, punavihreät juntteja ja maalaisia, jne jne.

Kari kirjoitti...

Tiedemies: " Moni niistä on Kumiksen kritiissä liitetty "sosialismiin", vaikka todellisuudessa kyse on hyvin leimallisesti suomalaisesta kansallisesta kulttuurista."

Suomalainen "kansallinen kulttuuri" on valistuksen läpitunkemaa, ja valistus tulee sosialismin kehdosta Ranskan vallankumouksesta. Eri maissa tämä perussetti saa vain hieman eri piirteitä, mutta maailmankuva on sama. Rasismi, öykkäröinti ja viha tulee sieltä. Pelon kanssa asialla ei ole tekemistä.

Kumitonttu kirjoitti...

Ylipäätään ulkopuolisuuden tunne - johtui se sitten mistä hyvänsä - ennakoi erilaisia sosiaalisia ongelmia myöhemmällä iällä.

Aivan varmasti, mutta JOKAINEN on jollain tavalla ulkopuolinen. maalaispaikkakunnilla pitkä sukuhistoria on turva ulkopuoliseksi joutumisen torjumisessa. Samalla tavalla moni ylpeilee olevansa ties-monennen-polven stadilaisia. Biologisesti ihminen merkkaa ympäristönsä luotettavaan sisäryhmään ja epäluotettavaan ulkoryhmään. Jos nyt ei ihan orpo ole, jokaisella on laaja muunnelma sisä- ja ulkoryhmiä omassa elinympäristössään lapsena (ja aikuisenakin).

Rasismikortti toimii tässä kääntäen erittäin ikävästi riippumatta siitä mihin suuntaan sitä käytetään, eli se on ns suo siellä vetälä täällä- tyyppinen ongelma. Jos lapsi tai nuori erottuu ulkonäöltään oletetusta suomalaisuudesta, niin häiriökäyttäytyminen tulkitaan tämän kautta; joko se tulkitaan aiheutuvan "rotutekijöistä", tai sitten sen tulkitaan aiheutuvan "institutionaalisesta rasismista". Kumpikin näistä heikentää yksilön kytköstä yhteisön normeihin poistamalla tältä mahdollisuuden tulla kohdelluksi samoilla kriteereillä kuin muidenkin.

Rasismikortti on nykyajan pahimpia vitsauksia. Varmasti jo ennen Freudia ihmisen nuoruuden uskottiin antavan eväät vanhemmuuteen ja parisuhteeseen. Toki ihmisen henkisen minän voi tuhota ja monelle niin tapahtuukin hyväksikäyttöä, kuolemaa tai jonkun muun trauman kohtaamalla. Rasismin tapauksessa kaikki yhtä innokkaasti ovat tuomitsemassa "rasismin", mutta keskustelu sen synnystä ja ilmentymistä - niin hyvistä kuin huonoistakin vaikutuksista - on tyystin kielletty. Ikään kuin lapsena hylätty lapsi ei saisi kertoa puolisolleen tulleensa lapsena hylätyksi. Ei tämä sen kummempi asia oikeasti ole. Nyt siitä on tehty valtakunnan virallinen ismi, jota mikään ja kukaan ei saa arvostella.

Itse olen suomalainen, mutta suomalaisuuteen liittyy erittäin ahdistavia piirteitä. Moni niistä on Kumiksen kritiissä liitetty "sosialismiin", vaikka todellisuudessa kyse on hyvin leimallisesti suomalaisesta kansallisesta kulttuurista.

Ahdistavinta minusta Suomessa on käsitys "konsensuksesta" ja ikään kuin pienen maan tulisi pyrkiä konsensukseen. Se on enintään keskinkertaisten poliitikkojen työkalu, joka muistuttaa poliittista korrektiutta. Kun vaikeista asioista ei saa puhua, niistä pitää vaieta. Ja sitä tämä kansa on opetellut satoja vuosia.

Suomalainen kansallinen kulttuuri on sukupolvi sukupolvelta muuttunut. Minusta nykyinen suomalainen elämäntapa on erittäin feministinen. Siinä on paljon hyviä piirteitä, mutta vastapainona on naivia tai jopa infantiilia pasifismia, panteismia, romantisointia ja asioiden yksinkertaistamista. Islamin kohtelu kristinuskoon verrattavissa olevasta ideologiasta on noiden yhdistelmä.

Tiedemies kirjoitti...

Tässä esimerkki:
http://yle.fi/uutiset/aurinkovoiman_alku_suli_viranomaisohjeeseen__tehdas_jaihin_salossa/7409778