maanantai 28. huhtikuuta 2014

Vale, emävale ja tilasto

90-luvun lamassa silloisen työnantajani palvelukseen haki vironvenäläinen kirjanpitäjä. Neuvostoliiton romahduksen taustalla oli pitkään jatkunut välinpitämättömyys markkinahinnoista. Kun ideologisesti oli järkevää kuljettaa raaka-aineita pitkin poikin mannerta, energian hinta pidettiin todellista edullisempana. Näin taloudellinen tehokkuus vähitellen repsahti Yhdysvaltoihin verrattuna, ja maan tuotantokoneisto ajautui konkurssiin. Periaatteessa maa oli voinut jatkaa suljettuna taloutena - kuten Pohjois-Korea - välittämättä kansainvälisistä hinnoista ja siis vaihtoehtoiskustannuksista. Käytännössä se ei kuitenkaan onnistunut, koska teknologinen kehitys vääjäämättä paljasti yhä suuremmalle osalle Itä-Euroopan maiden asukkaille, mikä elintaso ja ilmapiiri lännessä oli.

Kysyin tuolta kirjanpitäjättäreltä, joka oli minua 20 vuotta vanhempi, että miten ihmeessä te oikein teitte siellä sitä kirjanpitoa, että saitte toiminnan näyttämään kannattavalta. Edelleen muistan, kun hän suuntasi tulisen katseensa minuun ja tuhahti "ette te Suomessa ole kirjanpitoa keksineet". Eihän me olla ei, mutta senpä takia tarvitsimme EU:n. Jan Hurri kirjoittaa uudessa kolumnissaan:
Kun kaikki tulot ja menot otetaan huomioon, kertyi Kreikan valtiolle 23 miljardia euroa alijäämää – ja auttamatta myös saman verran uutta velkaa vanhan päälle. Alijäämä oli 12,7 prosenttia suhteessa maan 182 miljardin euron kokonaistuotannon arvoon.

Kreikan hallitus ja EU:n komissio ovat kuitenkin panneet paremmaksi. Ne ovat laskeneet Kreikalle omanlaisensa muunnelman perusjäämästä. Se ei näytä 12,7 prosentin alijäämää eikä se näytä 8,7 prosentin alijäämää, vaan se näyttää 0,8 prosentin ylijäämää. Alun perin 12,7 prosentin alijäämä muuttuu tilastoteknisin toimin 0,8 prosentin ylijäämäksi, kunhan runsaan seitsemän miljardin euron korkomenojen lisäksi jätetään laskuista pois vähän yli 17 miljardin euron verran muita menoja.

Valtion tulot näyttävät toisin sanoen riittäneen menoihin ja vähän näyttää jääneen ylikin – mutta vain sillä ehdolla, että yhteensä noin 25 miljardin euron menot jätetään pois laskuista. Toki tuokin summa on todellista menoa, mutta moinen sivuseikka ei ole estänyt tilastotaiturointia.

Kaikki eivät suhtaudu Kreikan valtion taloustilastoihin yhtä suurpiirteisesti eivätkä yhtä tarkoitushakuisesti kuin Kreikan hallitus ja EU:n komissio. Omat jyrkät vastalauseensa tilastotempusta ovat julkaisseet esimerkiksi saksalaisen Ifo-instituutin johtaja Hans-Werner Sinn ja Ateenan yliopiston talousprofessori Yanis Varoufakis. Kreikan tilastobluffi ja "pahin on nyt takana" -lausunnot antavat Varoufakisin mukaan tyystin valheellisen kuvan Kreikan julkisen talouden ja kansantalouden jamasta.

Kreikan hallitus sekä "Berliini, Frankfurt ja Bryssel" valmistautuvat vääristelyn avulla EU:n parlamentin ensi kuussa pidettäviin vaaleihin.

Kaunistelulla Ateena haluaa kertoa kansalle, että kriisitoimet ovat tuottaneet toivottua tulosta eikä lisää kovia vyönkiristyksiä tarvita. Näin hallitus haluaa rohkaista äänestäjiä antamaan tukensa hallituspuolueille.
Olemme siis vajonneet Neuvostoliiton tasolle. Minun täytyy vilpittömästi kysyä lukijoiltani, että miksi jatkamme tässä irvokkaassa näytelmässä? Miksemme ilmoita, että Suomi ei osallistu tällaiseen leikkiin, jossa Bryssel manipuloi ääniä itselleen? Jos tähän mennessä olen vastustanut lähinnä euroa, niin tällaiset avointa kansalaisyhteiskuntaa halveksuvat toimet saavat minusta täysin EU-vastaisen. Minulle sopii, että erotaan EU:sta ja liitytään Sveitsin ja Norjan seuraan.

11 kommenttia:

Tiedemies kirjoitti...

Duoda duoda. En löytänyt (enkä edes etsinyt) tähän hätään sitä, miten nuo on laskettu. Eli jos alijäämään otetaan mukaan omaisuus joka on myyty pois ja arvonalenemat yms, niin velan lisääntymisen kannalta tällä on ratkaiseva merkitys. Jos omaisuutta myydään 13.5 prosentin edestä, ja raha rahaa vastaan "ylijäämä" on 0.8 prosenttia, niin se voi selittää eron. Silloinhan velan määrä on voinut peräti vähentyä massivisesta alijäämästä huolimatta.

Sitä, onko noin käynyt, en tiedä. Mikään kovin kestävä keino paikata vajeita se ei tietenkään ole.

Suomessa muuten julkinen sektori on laskennallisesti plussalla, so. sillä on omaisuutta ja saatavia enemmän kuin velkaa. Tämäkin on, riippuu miten katsotaan, melkein merkityksetöntä, muttei ihan.

Kumitonttu kirjoitti...

On se varmaan plussalla, mutta eikö viiden miljoonan kansalaisen ja 100 vuotiaan maan olisi ollut suotavaa ja luultavaa olla reilusti plussalla eikä vain niukin naukin?

Kari kirjoitti...

Miksi? Koska demokratia ja sitä kautta sosialismi.
Juntan lopettamassa Kreikan valtion velka oli muistaakseni 25% BKT:sta

Anonyymi kirjoitti...

Merkittävä ero Neuvostoliiton ja EU/Kreikan suhteen on se, että silloisessa N.liitossa oli ja on edelleen suunnattomat luonnonvarat! Se, että systeemi oli mikä oli niin kirjanpito näytti varmasti kannattavalta.
Kreikkalaisethan osaavat polttaa tupakkaa ja tehdä fetaa, toista noista on vaikea viedä!
Enää tästä puuttuu se, että yhteisvaluutasta huolimatta, Kreikka alkaisi painamaa rahaa lisää, kuten naapurikin teki aikoinaan! Voisihan se "setelinippu" löytyä Kreikan keskuspankin pölyisestä holvista?
Olen samaa mieltä erosta, mutta ensin pitäisi päästä eroon eurosta!

Professori kirjoitti...

Hurrin kirjoitus oli ajatuksia herättävä. Selityksenä tosiaan lienevät EU-vaalit. Surullistahan tämä on.

Unknown kirjoitti...

Muistaakseni Suomi on saanut EU:lta luvan hieman samantapaiseen tilastokikkailuun jo vuosia sitten.

Suomen valtio saa laskea työeläkeyhtiöiden sijoitusvarallisuuden omaksi varallisuudekseen, vaikka summa on tietysti velkaa työntekijöille, tuleville eläkeläisille.

Tästä aiheutuu runsaan 50 miljardin Euron heitto. Jotta siihen malliin täällä meillä.

Tiedemies kirjoitti...

Pörri, työeläkeyhtiöiden sijoitusvarallisuus kuuluu laskea mukaan vajetta tarkasteltaessa silloin, kun tulevat laskennalliset eläkkeet lasketaan mukaan velkana. Jos eläkemenoja ei lasketa veloiksi niim ei niitä eläkerahastojakaan silloin mukaan lasketa.

Vrt, on aika eri asia olla 100 donaa velkaa silloin kun ei omista asuntoa vs silloin jos omistaa kaksion punavuoresta tms.

Kumitonttu kirjoitti...

Lasketaanko yksityiset eläkevastuut mukaan valtion velkaan? Eihän siinä ole mitään järkeä.

Juha kirjoitti...

Lasketaanko yksityiset eläkevastuut mukaan valtion velkaan? Eihän siinä ole mitään järkeä.

Tätä ja muuta vastaavaa mentaaliakrobatiaa helpottaa sosiaalidemokraattinen ajattelutapa: kaikki raha on valtion rahaa, yksityisellä ollessaan se on vain tilapäisesti lainassa.

(Mikä hauskinta, valtiollisen rahamonopolin kanssa asia on tietysti juuri niin.)

Tiedemies kirjoitti...

En tiedä lasketaanko. Mutta jos ja kun lasketaan, niin pitää rahastot laskea omaisuuteen.

"Yksityiset" eläkerahastot ovat yksityisiä vain nimellisesti. Todellisuudessa ne ovat korporaatioden kolmikantafascismin hallinnassa, eli niitä voi pitää valtion jatkeina. Nimitys "yksityinen" tulee lähinnä siitä, että valtion toimeenpanovalta ei ulotu niihin, vaan täytyy erikseen säätää lakeja jos halutaan suhmuroida niiden rahojen kanssa. Tämä on tehty siksi että jos ne olisivat valtion omaisuutta, hallitus polttaisi ne siltarumpuihin nopeammin kuin ehtisi kissaa sanoa.

Eläkevastuut ovat valtiolle tavallaan takausvastuita, eli siltä osin kuin nuo eläkerahastot eivät riitä, niin veronmaksajat maksavat. "Yksityinen" eläkevakuutus ei nimestään huolimatta maksa kuin pienehkön osan vakuutetun eläkkeestä, valtio sitä makselee suureksi osaksi.

Valkea kirjoitti...

Nim. Tiedemies,

Ifo-instituutin johtaja Hans-Werner Sinn ja Ateenan yliopiston talousprofessori Yanis Varoufakis ovat varmasti ottaneet huomioon kaikki tekijät (myös kertaluonteiset myyntisaatavat) sanoessaan Kreikan budjettien olevan erittäin alijäämäisiä, ja Kreikan ja Eu:n harjoittavan tilastojen väärentämistä.

Myös syyt tilastoväärennykselle ovat ilmeiset, Eu:n lähestyvät vaalit.