1. Terveydenhuolto - oikeuttaa puuttumaan kansalaisten elintapoihin.
2. Köyhyys - köyhät ovat tottelevaisempia eivätkä kapinoi, jos heidän perustarpeensa tyydytetään sosiaalituilla.
3. Velka - velkaantuminen antaa oikeuden nostaa veroja, mikä lisää köyhyyttä.
4. Aseenkanto - kansalaisten kyky puolustaa itseään ja omaisuuttaan pitää poistaa ja väkivalta sallia vain poliisille.
5. Hyvinvointiyhteiskunta - totaalinen valvonta kaikilla elämän osa-alueilla (ravinto, koti, palkkatulo).
6. Koulutus - päätetään mitä lapsille opetetaan koulussa ja mitä ihmiset saavat lukea ja katsella.
7. Uskonto - Jumala vaihdetaan uskoon koululaitoksen ja hallituksen kaikkivoipaisuudesta.
8. Luokkasota - ihmiset jaetaan köyhiin ja rikkaisiin. Epätyytymättömyys antaa köyhien tuen hallinnolle rikkaiden verottamiseksi.
Alan Caruban blogissa mainittu lista on aika hyytävää luettavaa sosialistisen hyvinvointiyhteiskunnan asukkaalle. Itse tunnistan nuo kaikki kahdeksan toimintatapaa ja erityisesti tuo viimeinen "epätyytymättömyys antaa köyhien tuen hallinnolle rikkaiden verottamiseksi" osuu ja uppoaa kuin Martin Niemen skalpelli. Kansalla ei ole enää keinoja erottaa hallitusta, joka on päättänyt pysyä vallassa. Järkyttäviä näytösoikeudenkäyntejä tulee tietenkin järjestää arvostelijoita vastaan. Kun joku julkeaa tehdä fasistitervehdyksen fasistipyhätössä (eduskunta), on pöyristyttävä niin, että arvostelijoiden leirissä kukko kolmasti kiekuu.
On melko selvästi nähtävillä se kehitys, joka Toisen Maailmansodan jälkeen vei Eurooppaa kohti sosialismia ja nykyistä yhteiskuntamallia. Eurooppalaisten kyvyttömyys ja haluttomuus käsitellä natsismia ja neuvosto-kommunismin osuutta natsismin demonisoinnissa on keskeisessä osassa. Sosiaalidemokratia hyökkäsi oikeistovoimien kimppuun ja auttoi Stalinia demonisoimaan natsismi ainoana pahana yhteiskunnallisena ideologiana, "äärioikeistona". Yhä edelleen 70 vuotta sodan jälkeen kaikki nykyistä sosialistista hyvinvointiyhteiskuntaa arvostelevat leimataan populisteiksi, laitaoikeistoksi tai kansallismielisiksi, jotka toimivat mielenvikaisuuden synonyymina. Kun valtio tukee syrjäytyneitä, se luo otolliset olosuhteet syrjäytymiselle. Kun syrjäytyneitä on riittävästi, kansa on nöyrää kunhan saa asunnon, ruokaa ja addiktioita.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Kun joku taho ilmoittaa pääasialliseksi tavoitteekseen vaikka köyhien puolustamisen, kuten yleensä kaikki puolueet, silloin köyhyyden ylläpito on heidän tärkein elinehtonsa.
Siinä on onnistuttu mainiosti.
Ihmetystä kuitenkin herättää juuri tuo vallassa pysyminen. Milloin kyllästymme köyhyyteemme, niin materialliseen kuin henkiseen, riittävästi, jotta hommalle laitetaan stoppi?
Ayn Randin Atlas Shrugged teoksen työnimi oli aikanaan Strike! Nimi, joka jo yhdellä sanalla kuvaa, mistä teoksessa on kysymys. Ovatko jotkut jo aloittaneet sen vaikka täällä Suomessa? Pitäisikö meidänkin?
T. Pörri
Minä olen jo kyllästynyt.
Jutta &Co tarvitsee köyhänsä vaalikarjaksi, joten käytössä taitaa olla klassinen hajoita ja hallitse -periaate.
Kun sulla on velalla ostettu asunto jonka maksamiseen menee kaksikymmentäviisi vuotta (arvio), vaimo sekä lapset ja samaan aikaan poliitikot tyhjentävät maan työpaikoista, niin kansa kulkee katse maahan luotuna ja pelkää toimentulonsa puolesta.
Ja tämähän sopii poliittiselle eliitille, sillä tällainen kansa ei seiso kadulla huutamassa oikeuksiensa puolesta, vaan nöyränä ja hiljaisena kuuntelee Kataisen syyttelyä negatiivisesta asenteesta.
Olen köyhä mutten silti ala tukea Käteisen & Urpolaisen hallintoa, vaikka se maksaisi minulle tukia. Se ei onnistu ostamaan minulta tukea vaikka tarjoaisi hilloa. Olen mieluiten taloudellisesti ja henkisesti itsenäinen ja täten omillaan pärjäävä ja omaa elämäänäsä hallitseva kansalainen.
Olen päätellyt että vasemmisto ei halua poistaa köyhyyttä eikä työttömyyttä koska silloin se menettäisi todennäköiset ja mahdolliset äänestäjät. Vasemmisto haluaa että ihmiset pysyisivät köyhinä ja heillä menisi huonosti, jotta he vaatisivat oloihinsa parannusta ja äänestäisivät vasemmistoa. Eikös se jokin kommareiden teoria sano että elinolojen kurjistuminen on joukkovoimaan perustuvien levottomuuksien ja niistä aiheutuvan vallankumouksen edellytys. Näin ollen, kun köyhiä ja kurjia on tarpeeksi niin pohja vallankumoukselle on luotu.
Kumis, jos haluaa vastustaa vallanpitäjien politiikkaa, niin olisko hyvä keino ryhtyä salaiseen veronmaksulakkoon ja alkaa tekee pimeitä töitä? Mietin tätä Ykän blogissa. Jos tekee pimeitä töitä niin siitä ei mee yhtään Käteiselle & Urpolaiselle.
Vieras, todellakin. En ole asiaa aiemmin älynnyt, mutta näinhän se tosiaan on, että jos työttömyydestä maksetaan, sitä myös saadaan. Nythän ongelma on siinä, että työpaikkoja ei tosiaan monin paikoin maata enää edes ole olemassa.
Ongelmaa pitää alkaa purkamaan siten, että poistetaan kaikenlaiset säätelyt ensiksi - jos haluaa alkaa autokoulun opettajaksi, sen kuin ryhtyy. Inssissä katsotaan osaako oppilas ajaa vai ei - ihan sama miten on ajotaitonsa hankkinut. Tuo nyt yhtenä esimerkkinä.
Sitten poistetaan kaikki työsuhteen rajoitukset - työntekijä hankkii vakuutuksensa ja maksaa ennakonpidätyksensä. Tämä varmasti tuottaa pimeää duunia ihan maan perkeleesti, mutta parempi sekin kuin se, että valtio aktiivisesti estää ihmisiä työllistymästä.
Sitten 2-5 vuoden kuluttua kun talouden rattaat ovat pyörähtäneet käyntiin, aletaan ripeällä aikataululla purkamaan tulonsiirtoja ja byrokratiaa.
Meillä Suomessa on ollut sekä vasemmalla että oikealla ajatus, että ihmiset pitää pitää koko ajan elämässä kädestä suuhun miettimässä mistä saisi elannon ensikin kuuksi. On selvää, että sosiaalivaltio pitää näin kansalaiset riippuvaisina, mutta vähän raapimalla saman löytää työnantajajärjestöjen ryppyotsaisten possujenkin julkilausumista. Lyhyellä tähtäimellä hengenhätä antaa tietenkin talouteen vauhtia, mutta johtaa pitkällä tähtäimellä tehottomuuteen ja helposti kriisiytyvään talouteen ja yhteiskuntaan.
Pitäisi antaa löysää, tilaisuus kerryttää säästöjä, lorvia jos siltä tuntuu ja yleensä käyttää omaa omaisuuttaan miten itse tahtoo, vaikka se menisikin sitten paremmintietävien mielestä turhuuteen.
Näinpä, mutta se juuri alleviivaa sitä ajattelutapaa, että kaikki raha on valtion rahaa, joten ei kellään tule olla oikeutta lorvailla. Paitsi siis valtion rahoilla ja luvalla.
Lähetä kommentti