Kierros Impiwaarassa - Hanko

Tällä kertaa Suomesta kertova kirjoitussarjani (aiemmat osat Ulvila ja Hauho) typistyy juuri avattuun kaljaan, juuri otettuun valokuvaan ja tähän linkkiin.

Jalka tukevasti ilmassa

Päivän Iltalehti kertoo, että uunituore asuntoministeri Pia Viitanen suunnittelee valtion lisävelkaantumista. Suomen valtio velkaantuu tänä vuonna - ja kaikkina seuraavinakin - melkein 10 miljardin euron vuosivauhdilla. Suomessa 75% kansasta äänestää saamiensa tukien puolesta ja 25% maksaa lystin. Tätä järjestelmää ei enää voi korjata demokratian keinoin, koska demokratia on se. mikä systeemin on ajanut epätasapainoon. Mikä on rikki, ei korjaannu sillä mikä sen hajotti. Viina ei paranna krapulaa, se vain siirtää sitä. Sama on euron ja EKP:n suhteen. Euroopan kilpailukyvyn romahtaminen on seurausta epäonnistuneesta politiikasta. Kyllä siipeilijöitä riittää kun siipeä avataan.

Pia Viitasen mukaan

Suomen lähiöihin on saatava entistä enemmän "sosiaalitalkkareita" eli asumisneuvojia.

Viitasen mukaan asumisneuvoja voisi "pitää jöötä", jos meno lähiössä äityisi täydeksi hulinaksi.

- Monessa paikassa saatetaan jo nyt ajatella, miksi meillä ei ole sosiaalitalkkaria. Tähän asiaan aiomme panostaa, Viitanen lupasi tiedotustilaisuudessaan Helsingissä torstaina.

Jos meno lähiöissä äityy täydeksi hulinaksi, niin paikalle tarvitaan palokunta ja mellakkapoliisit, kuten esimerkit ympäri maailmaa osoittavat. Missä islam, siellä väkivalta.

Lähiöneuvojien lisäksi Viitanen haluaa siis maksattaa kerrostalolähiöiden asumisen niillä, jotka eivät asu kerrostalolähiöissä:

- Vanhat lähiöt ovat tulossa peruskorjausikään. Puhutaan 30-50 miljardin euron korjausvelasta. Ei ole yhdentekevää, miten lähiöitä kehitetään.

Miten on mahdollista, että ministeriksi pääsee nuori nainen, jolla ei ole älyä, osaamista eikä laskutaitoa? Mistä ihmeestä näitä idiootteja oikein kumpuaa? Miten pihalla ihmisen pitää olla ryhtyäkseen sosiaalidemokraatiksi? Onko Viitanen jäänyt ilman happea syntyessään vai onko hän saanut myöhemmällä iällä aivovamman, joka estää normaalille ihmisille tavanomaisen toiminnan?

Helsinki 2025 - hyvältä näyttää!

Ilmatieteenlaitoksen uutisia:

- Tieteen totuus on kriisissä. Liian pitkään meitä on opetettu uskomaan, että voimme vain luottaa tutkijoiden kertovan totuuden. Viime vuosien tutkimukseni ovat kuitenkin opettaneet minulle, että tieteen tekijät eivät ole sen rehellisempiä kuin vaikkapa ravintoloitsijat. Heitä myös valvotaan huomattavasti vähemmän, sanoo Deere.

Tämähän ei varmaankaan koske tutkimuksia ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisestä, eihän?

Mitä on suomalaisuus maailmanmatkaajien mielestä:

Suomi tarjoaa etenkin perheellisille rauhallisen ja turvallisen paikan lomailuun.

Suomalaiset ovat myös vieraanvaraisia ja jättävät tähdet rauhaan.

- Yksi meidän valttimme on se, että suomalaisista tykätään. Me ollemme aidosti vieraanvaraisia ja varmasti osataan kohdella näitä maailmantähtiäkin inhimillisesti. Täällä saa olla rauhassa.

Kuulostaa suomalaisen eliitin korvissa varmaan melko vieraalta, kuten kirjoitin aikaisemmin (Inhokkina isänmaa 19.6.2013).

Mutta kuinka pitkään Suomi ja ennen kaikkea me suomalaiset saamme nauttia globaalissa mittakaavassa poikkeuksellisen rauhallisesta ja turvallisesta ympäristöstämme? Yhden sivistyneen arvauksen antaa Ari Pauna Hypoteekkiyhdistyksestä:

Eräs asuntomarkkinoihin perehtynyt toimittaja kysyi minulta, miltä Helsingin asuntomarkkinat näyttävät 10 vuoden päästä. Vastasin, että kannattaa hypätä metroon ja ajaa sillä Vuosaareen. Se voi olla samalla aikamatka tulevaisuuden Helsinkiin.

Vihreä ideologia on varastamista

Vihreiden pääideologi Osmo "Cosmo" Soininvaara kerää blogiinsa varmaan Virheiden valtavirtaa edustavia idiootteja, kuten Aki Suokko:

Hyviä ideoita. Vielä yksi ttapa rajoittaa fossiilisten käyttöä voisi olla kansainvälinen hiilidioksidipassi, jossa hiilidioksiditonnin hinta olisi suhteellisen korkea. Rikkaat tekisivät tulonsiirtoa köyhille ostaessaan näiltä päästöoikeuksia.

Maltillinen muslimi

Nyt olen kirjoittanut sen määrän kirjoituksia, jonka blogin alussa päätin tekeväni. Aluksi tyydyin kommentoimaan muiden blogeja. Pikkupojan ja Vasarahammerin Helsingin Sanomiin kohdistama arvostelu oli poikkeuksetta oivaltavaa ja korkeatasoista. Siihen aikaan itselleni vielä tuli Totuus, joten kykenin toimimaan jonkinlaisena avustajana tuoden kommenteissani esiin päättömiä kirjoituksia bittiavaruuteen myöhemmin muisteltavaksi. Sanoman uusi päätoimittaja Riikka Venäläinen on saanut omistajalta ilmeisen suoran kehotuksen muuttaa lehden linja lukijaystävällisemmäksi. Riikka kirjoittaa uudessa kolumnissaan, että

Sosiaalisessa mediassa ympärille kertyy helposti samanmielisten joukko, jossa mielipiteet vahvistavat toisiaan. Kun toimittajien mielestä "koko Suomi kiistelee" kuumasta teemasta, oikeasti saattaa olla niin, että me toimittajat kohisemme sosiaalisessa mediassa keskenämme ja muu Suomi kohauttelee olkiaan.

Kirjoitammeko entistä enemmän toimittajien yhteisölle – vahvojen mielipidevaikuttajien kritiikin pelossa ja peukutusten toivossa?

Journalismissa tärkeintä on pyrkimys itsenäiseen ajatteluun ja totuuteen. Riippumattomuus tarkoittaa itsenäistä näkökulmien valintaa, ei sitä, että me journalistit umpioidumme omaan erinomaisuuteemme ja lakkaamme kuuntelemasta ja näkemästä ympäröivää maailmaa.

Analyysi on ihan oikeaan osunut ja ihme olisi jos ei, sillä onhan Sanomalla Suomen parhaat resurssit tuottaa tiedonvälitystä. Ei siellä tyhmiä olla eikä lehden linja ole ollut sattumaa. Sitähän me bloggaajat vuosikausia yritimme turhaan osoittaa.

Tai ei siis ehkä ihan turhaan, koska Virkkusen ja Pentikäisen - ja Aatos Erkon - pitkän sosiaalidemokratialle myötämielisen kauden jälkeen lehti siis yrittää Venäläisen johdolla muuttaa linjaansa neutraalimmaksi. Vilpittömästi toivotan onnea (sen puolestahan alun alkaen siis tutustuin blogeihin) mutta olen epäileväinen sen onnistumisen suhteen. Itseäni ei enää saa Hesarin tilaajaksi, koska pakon edessä - lehden tilauksen lopetettua - opettelin elämään kuten 90% suomalaisista - ilman Totuutta. Lopetettuani sen tilauksen ja aloittaessani samaan aikaan oman blogin ylläpidon, kirjoitusteni aihepiiri luonnollisesti laajeni.

Bloggaus on vienyt eteenpäin (suomalaista) keskustelukulttuuria, mutta edelleen naurettavan usein näkee vasemmistolaista uuskieltä, jossa "kova linja" edustaa kaikkea muuta kuin sosialistista valtiomonopolia ajavaa ja "maltillinen" edustaa sosialismille myötämielistä toimintaa. Iranin uusi presidentti Rouhani on toimittajakunnan mielestä "maltillinen", vaikka hänen tiedetään toimineen nuorena ajatollah Khomeinin avustajana ja sittemmin Iranin kansallisen turvallisuusneuvoston sihteerinä eli yhtenä Allahin työmyyränä torjumassa opposition pyrkimyksiä maan kansanvaltaisen tilan kohentamiseksi. Hän voitti vaalit, koska ehdokasasettelu ei ole vapaa. Naisten lisäksi oppositio tai vääräuskoiset eivät pääse ehdolle. Olisiko ollut oikein kutsua Hrustsevia Stalinin jälkeen maltilliseksi; tai Brezneviä Hrustsevin jälkeen; tai Gorbatsovia Breznevin jälkeen? Ehkä, mutta ei se vastaa termin "maltillinen" totuudenmukaista sisältöä.

Nyt käsi sydämelle: kuinka moni on sitä mieltä, että Päivi Räsänen on maltillinen mielipiteissään homoista? Kuinka monen on vaikea sietää väitettä, että Timo Soini on maltillinen? Ja silti toimittajakunnan on helppo väittää, että Rouhani on maltillinen...


Sen sijaan Israelin kolmesti valittu pääministeri edustaa toimittajakunnan mielestä "kovaa linjaa" ja Erkon median mukaan Israelin parlamentissa löytyy jopa äärioikeistolaisuutta. Poliittisesti korrektissa ilmapiirissä sosialismin kanssa samat arvot jakava islam saa poikkeuksetta toimittajakunnalta sellaista ymmärrystä, jota se ei ansaitse. Kun pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on 1930-luvun Mussolinin unelmien fascistinen yhteiskunta, niin kaikki sen vastustajat toimittajakunta - paradoksaalista kyllä - leimaavat fasisteiksi (ilman c-kirjainta).

Olen elämäni aikana joutunut lukuisia kertoja nöyrtymään ja ottamaan lusikan kauniiseen käteen oppiakseni uusia asioita. Niin tälläkin kertaa. Maailma ei edelleenkään ole tullut valmiiksi ja oma yhteiskuntamme edelleen vaarassa niin kauan, kun toimittajakunta muokkaa mielipiteitä kutsumalla umpihulluja "maltillisiksi" ja haukkumalla järjen äänen "äärioikeistoksi". Bloggaaminen on tärkeä osa kansalaisvaikuttamista ja minusta on tärkeää että jokainen sukupolvi yrittää siirtää entistä turvallisemman yhteiskunnan seuraavalle sukupolvelle. Turvallisuus ei kuitenkaan tule sääntelyä ja valvontaa lisäämällä vaan niitä poistamalla. Kun ihmiset voivat vapaasti keskustella ja vaihtaa mielipiteitään, parhaat ajatukset voittavat. Sama näkyy blogimaailman ja toimittajakunnan keskinäisessä kilpailussa. Toinen kannattaa mielipiteen vapautta ja toinen "vastuullista sananvapautta".

Kun Rouhanin kaltainen sekopää on Riikka Venäläisen kollegoiden mielestä "maltillinen", niin eikö se kaikkein parhaiten alleviivaa sitä islaminvastaisten perusväitettä, jonka mukaan islam on ihmiskunnalle vaarallinen uskonto. Jos Rouhanin kaltainen psykopaatti edustaa "maltillista" suuntausta, niin millainen onkaan se "kova linja"?

Ehkä tässä joutuu vielä muutaman bloggauksen aiheesta väsäämään.

Inhokkina isänmaa

Kirjoitin aiemmin (Viikin äärioikeisto liputtaa SDP:n puolesta 12.6.2013) siitä, miten ansiokkaasti haukan katseella suomalaiset toimittajat seuraavat äärioikeistolaisuuden kasvamista maassa, jonka on asuttanut kansa, joka ei tiedä olevansa kansa vaan sosiaalinen konstruktio, jota eliitin on onnitunut huijata siten, että se kuvittelee olevansa kansakunta.

Hämeenlinnan kirkon hautuumaalle ovat natsit onnistuneet pesiytymään. Kivipaaden mukaan kaupunki on pystyttänyt kiven niiden muistoa kunnioittamaan, jotka kuolivat Vapaussodassa 1918.

Historian professori Laura Kolbe kirjoittaa kolumnissaan (Lääkärilehti 23/2013) "Inhokkina isänmaa" näin:

Vappuaattona seisoskelin Amsterdin Dam-aukiolla tuhansien hollantilaisten joukossa juhlistamassa uuden kuninkaan astumista tehtäväänsä. Ihmismeri oli kääriytynyt oranssiin eli Alankomaiden kansallisväriin.

Sitten tulin koti-Suomeen ja pääsin paremman väen illalliselle, istumaan mediassakin vilahtelevan Ärhäkkään Asiantuntijan viereen. Vertailimme kokemuksia Euroopasta ja Asiantuntija parahti lähes kyyneliin: "Kaipaan niin pois Suomestam, tästä vastenmielisestä, tympeästä maasta!"

Kokemukset pakottivat pohtimaan, miksi suomalainen kriittinen älymystö suhtautuu isänmaahansa niin kriittisesti. Monien Helsingin yliopiston opiskelijoiden vakikommentti on: "Pääsisimpä pois tästä paskasta paikasta!" Samaan aikaan kuulen hollantilaisten, tanskalaisten, norjalaisten ja ruotsalaisten kollegojen ja opiskelijoiden selittävän: "Oh this great country - I love it!"

Monikulttuurisuustutkija Pasi Saukkonen pohti väitöskirjassaan "Suomi, Alankomaat ja kansallisvaltion identiteettipolitiikka" (1999) kahden pienen mutta erilaisen maan omakuvaa. Suomen identiteetti luotiin sivistyneistön projektina, ylhäältä alaspäin, perustumaan maaseudun ja agraaritunnusten varaan. Tavoitteena oli homogeenisen valtion luominen taistelemaan köyhyyttä vastaan. Alankomaissa nationalistit korostivat sosiaalista ja uskonnollista moniarvoisuutta (ns. pilarisaatio), kaupunkikulttuuria, porvarillisuutta ja siihen kietoutuvaa joustavuutta. Vahvat kylät ja kaupungit eivät kaivanneet rinnalleen vahvaa valtiollista kontrollia.

Saukkonen vertaili suomalais- ja hollantilaisintellektuellien suhtautumista maahansa 1990-luvulla. Tulppaanimaassa ylistettiin edelleen vuosisataa varhaisempia piirteitä: kaupunkikulttuuria ja liberaaleja arvoja. Suomalainen sivistyneistö puolestaan asetti itsensä "aidon suomalaisuuden" yläpuolelle sitä halveksien. Kansa ei tarjoa sille samastuskohdetta. Suomessa "viina maistuu ja puukko ja nyrkki heiluvat".

Viime vuosina Euroopassa on koettu isänmaallisten tunteiden uusi renesanssi. Miten suomalaiset korkeastikoulutetut jaksavat elää, jos isänmaa koetaan inhokkina? Puretaanko tässä edelleen vuoden 1918 jakolinjaa?

Kokemukseni on, että vertailu oman ja vieraan välillä kannattaa. Kun arki jää pois, alkavat suuret sinivalkoiset linjat piirtyä positiivisina ja patriotismi kasvaa. Puhdas luonto, tasa-arvo, matala hierarkia, turvallisuus ja avoimuus kultaantuvat maailmalla. Ongelmia toki on, meillä ja muualla. Inhoamalla ei tulosta tule.

Olen nyt kirjoittanut yhtä vaille sen määrän bloggauksia, jonka asetin itselleni aikoinaan (kolmisen vuotta sitten aloittaessani blogini pitämisen) ylärajaksi. Sanottava ei varmasti lopu, joten ilmeisesti joudun rikkomaan päätökseni. Ilahduttavaa on ollut huomata, että nykyisin yhä useammassa yhteydessä ymmärretään, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on aatehistoriallisesti tarkasteltuna sosialismin tuotosta. Vuoden 1918 jakolinjat voivat ehkä olla olemassa, multa valta on vaihtunut valkoisilta punaisille, ja se näkyy niin Kolben kuvailemalla tavalla kuin ylenmääräisessä natsikorttien viuhuttelussakin. Bloggaaminen tuottaa tulosta hitaasti mutta varmasti, joten olen onnellinen ja ylpeä voidessani kuulua tähän pieneen mutta nuivaan bloginurkkaan.

Muslimien sisäsiittoisuudella vakavat seuraukset

Dispatch International viittaa artikkelissaan lukuisiin mm. Jyllends Postenin kirjoituksiin rotujen välisistä älykkyyseroista. Alla käännös suomeksi. Vaikka artikkelin sävy on paikoitellen poleeminen, surkeampaa on se ettei asiasta haluta puhuttavan länsimaiden poliittisesti korrektissa ilmapiirissä. Kieltämällä tämän kaltaiset artikkelit ja niiden sanoma osoitetaan sitä samaa suvaitsemattomuutta kuin mitä muslimit osoittavat keskuudessaan eläville toisinajattelijoille.



Muslimien sisäsiittoisuudella on vakavat seuraukset

Muslimit jatkavat edelleen 1.400-vuotista tapaansa avioitua lähisukulaisensa kanssa. Alkujaan Muhammed kielsi lähisukulaisten liitot. Hän itse suhtautui vapaamielisesti homosuhteisiin ja piti itsellään lukuisia seksiorjia, nai useita serkkujaan, adoptoimansa pojan eronneen puolison ja tietenkin kuusivuotiaan Aishan, jonka makasi yhdeksänvuotiaana.

Karkean arvion mukaan puolet muslimien avioliitoista on sisäsiittoisia. Pakistanissa 70% avioliitoista solmitaan serkusten kesken, Turkissa 25-30%. Arabimaiden omien tilastojen mukaan Algeriassa osuus on 34%, Bahrain 46%, 33% Egypti, 80% Nubia (Egyptin eteläosa), 60% Irak, 64% Jordania ja Kuwait, 42% Libanon, 48% Libya, 47% Mauritania, 54% Qatar, 67% Saudi-Arabia, 63% Sudan, 50% Syyria, 39% Tunisia, 54% Arabiemiraatit ja 45% Jemen. Riyadissa sijaitsevan King Faisal -sairaalan lääkärin Nadia Sakatin mukaan 45% arabeista nai sukulaisensa. Koska suuri osa heistäkin on jo valmiiksi lähisukulaisten keskenään saamia lapsia, riskit ovat suuret.

Länsimaissa asuvat muslimit avioituvat muita vähemmän sisäsiittoisesti. Tanskassa asuvista pakistanilaisista 40% ja turkkilaisista 15% on naimisissa lähisukulaisensa kanssa. Se voi johtua siitä, että perheenyhdistäminen ei ole itsestäänselvyys, tai se voi johtua siitä, että terveysvalistus on tehonnut. Lasten ja naisten oikeuksien tarkempi suojelu länsimaissa myös vaikeuttaa sukujen mahdollisuutta naittaa lapsiaan keskenään.

Vaikka siis serkusavioliitot länsimaissa ovat harvinaisempia kuin muslimimaissa, vähintään 55% Englannissa asuvista pakistanilaisista on naimisissa serkkunsa kanssa. Sen arvioidaan selittävän, miksi pakistanilaisperheiden lapsilla on 13 kertaa useammin resessiivisiä perinnöllisiä sairauksia kuin koko väestöllä keskimäärin - aiheuttaen usein vakavia perinnöllisiä sairauksia.

Lukuisten tutkimusten mukaan lähisukulaisten keskenään saamien lasten älykkyysosamäärä on matalampi kuin ei-lähisukulaisten lapsilla. Koko populaation keskimääräinen älykkyysosamäärä on 100 pistettä. Riippuen käytettävästä menetelmästä, normaaliälyisen alaraja on joko 90 tai 85 pistettä. 70-79 pistettä on lievästi kehitysvammainen ja 50-69 keskivaikeasti. Tilastojen mukaan koulu- ja työmenestys on matalan ÄO-tason ihmisillä huonompi kuin keskimäärin.

Serkusavioliittojen vaikutusta jälkeläisiin on tutkittu laajasti. Intialaisesta Biharin kaupungista selvisi, että esikaupungin muslimilapsilla on keskimäärin älykkyysosamäärä 95-pistettä mikäli heidän vanhempansa eivät ole lähisukua keskenään. Lähisukulaisten lapsilla ÄO on vain 79 eli he ovat lievästi kehitysvammaisia tarviten koulussa erityisopetusta. Heillä on vaikeuksia suoritua yksinkertaisista työtehtävistä ja saada koulu suoritettua loppuun. Vauvoilla havaittiin vakavia puutteita katsekontaktin säilyttämisessä, hymyyn vastaamisessa, äänien tunnistamisessa ja ääntelyssä sekä käden otteessa verrattuna ei-serkusten saamiin lapsiin. Sosiaalisen kanssakäymisen vaikeuksien tiedetään tutkimusten mukaan ennakoivan vaikeuksia lapsen kehittymiselle, käyttäytymiselle ja empatiakyvylle.

Vaikka perheen taustatekijät on otettu huomioon, muissa tutkimuksissa on saatu vastaavia tuloksia. Kognitiiviset tekijät saattavat selittää, miksi nuoret muslimit hylätään kolme kertaa todennäköisemmin Tanskan armeijan älykkyystestissä kuin kantaväestön nuoret. Se voi selittää myös sen, miksi 10-vuotiaanakin arabitaustaisista lapsista 2/3 on lukutaidottomia Tanskan peruskouluissa. Matala älykkyys ja oma-aloitteisuuden puute ovat kytköksissä toisiinsa. Sisäsiittoisuus voi olla syynä myös muslimimaailman heikkoon panokseen ihmiskunnan tieteissä ja taiteissa. 184 juutalaista on saanut tieteen Nobelin palkinnon, kun muslimeista vain 10. Juutalaiset ovat saaneet vuodesta 1901 alkaen 34% kaikista Nobeleista, vaikka heitä on ainoastaan 14 miljoonaa ja muslimeita 1.500 miljoonaa.

Lapsen menehtyminen synnytyksessä on serkusten saamilla vauvoilla kaksi kertaa yleisempää. Norjalaisten tilastojen valossa pakistanilaisserkusten saamien lasten kuolleisuus oli 50% muita korkeampi. Saman tutkimuksen mukaan lapsikuolleisuus kohosi kaksinkertaiseksi muuhun väestöön verrattuna. Pakistanilaisvauvoilla on 18 kertaa useammin tiettyjä vakavia vammoja ja epämuodostumia syntyessään, mikä voi selittää osittain myös tunnistamattomien perinnöllisten autosomaalisten sairauksien 10-kertaisen yliedustuksen.

Toisen tutkimuksen mukaan sisäsiittoisilla ihmisillä on muita enemmän mielenterveysongelmia kuten masennusta ja skitsofreniaa. Lähiavioliittojen suuri määrä voi selittää, miksi yli 40% tanskalaisen Sct. Hans -mielisairaalan potilaista ja 70% Tanskan vankiloiden nuorista vangeista on maahanmuuttajatausta.

Se voi myös valaista islamilaisen terrorismin taustoja. Tutkimuksen mukaan itsemurhapommittajat ovat masentuneita. Joidenkin muslimien mielestä heidän tekonsa on sosiaalisesti hyväksyttävä tapa päättää henkinen tuskansa itsemurhan sijaan.

Afganistanilaisten itsemurhapommittajien ruumiinavausten perusteella 90% heistä kärsi vakavista sairauksista kuten sokeudesta, syövästä, raajarikoista tai leprasta. Monien muiden muslimimaiden tapaan Afganistanissa ei suvaita vammaisia ja henkisesti sairaita. Vammaisuus ja sairaudet aiheuttavat usein yksilön joutumisen sosiaaliseen eristämiseen yhteisön ulkopuolelle. Marttyyriksi ryhtyminen voi tarjota ainoan sosiaalisesti hyväksyttävän keinon hankkia mainetta ja kunniaa yhteistön keskuudessa. Al-Qaidan tiedetään värvänneen Downin syndroomasta kärsineitä. Älyllisesti heikkolahjaiset on helpompi taivutella uskomaan islamin lupaus 72 neitsyestä, jotka odottavat marttyyriä taivaassa.

Sisäsiittoisuudella on lukuisia vakavia sosiaalisia vaikutuksia sekä länsi- että muslimimaissa. Tanskalaisen sosiaalityöntekijän Merete Lefeltin mukaan "Serkukset saavat kaksi kertaa todennäköisemmin vammaisen lapsen kuin muut ja vammaisen lapsen hoito vaatii paljon voimavaroja. Kööpenhaminassa vammaisten lasten lukumäärä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa." Hän on tavannut noin 330 perhettä, joilla on vammainen lapsi, ja arvioi joka kolmannen olevan ulkomaalaistaustainen. Koululaitokset ovat kovilla erityisopetusta tarvitsevien lasten määrän kasvaessa ja joka kolmas kouluihin budjetoitu kruunu menee jo näille lapsille. Se on tietenkin pois terveiden ja oppimishaluisten lasten tarpeista. 51% Kööpenhaminan vammaisten lasten opettamiseen keskittyneiden koulujen oppilaista on ulkomaalaistaustaisia.

Sisäsiittoisten lasten on myös vaikeampi valmistua koulusta. Toisen asteen koulutuksensa kesken jättäneistä huomattavan iso osa on taustaltaan maahanmuuttajien jälkeläisiä. Liiketaloutta opettavissa kouluissa 60% maahanmuuttajista keskeyttää koulunsa, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin tanskalaislapsilla keskimäärin. Maahanmuuttajissakin libanonilaisten ja iranilaisten keskeyttäminen on paljon yleisempää kuin esimerkiksi vietnamilaisten.

Matalasta älykkyystasosta johtuva rajallinen kyky ja kulttuurin yleinen arvostus tuottaa tietoa on ehkä osin syy sille, miksi muslimimaat tuottavat vain 10% koko maailman tieteellisestä tutkimuksesta. Keskimäärin maailmassa tuotettiin vuonna 2003 noin 137 tieteellistä tutkimustulosta miljoonaa asukasta kohden kun kaikissa 47 muslimimaassa vastaava luku on keskimäärin vain 13.



(Kirjoituksessa viitataan artikkeleihin, jotka ovat alkuperäisen kirjoituksen lopussa, enkä kopioi niitä tähän.)

Eurokriisin syyt

Kypäräkapitaalin sijoittaja Stefan Törnqvist niputtaa tässä haastattelussa tiiviiseen (44 minuuttia) pakettiin eurokriisin taustat ja tulevaisuuden näkymät. Suosittelen kuuntelemaan. Oman arvioni mukaan haastattelusta saa selvää vaikkei ymmärtäisi modernia rahoitusteoriaa. Sen sijaan täytyy tuntea modernia pankkitoimintaa ja ehkä vieläkin tärkeämpää, täytyy ymmärtää käsite vapaat pääomamarkkinat.

Törnqvist toteaa aika hyvin, että poliitikkojen halu säädellä markkinoita muistuttaa monelta osin kehityskulkua, jonka todistimme Neuvostoliitossa ja sen jälkeen tietenkin monissa muissa maissa. Islamilainen maailma etunenässä kulkee säännöstellyillä markkinoilla, ja siksi länsimaiden vasemmisto on henkisessä yhteydessä islamistien kanssa. Vastarannalla häärivät amerikkalaiset "uuskonservatiivit" (po. libertaarit) ja juutalainen salaliitto (lue: Wall Street).

En tiedä. Miksi ihmiskunta ei opi? Onko toisilta varastaminen sen oikeutetumpaa, jos sen tekee kaikkien yhdessä valitsema parlamentti? Miksei ihmisillä ole sellaista moraalista kytkintä, joka aiheuttaisi oikosulun, jos hän käsittelee varastettua tavaraa? Onneksi on yksi laki yli muiden - se mainitaan blogini otsikossa:

Sään ääri-ilmiöt

Ystäväni kävi kesälomareissulla Italiassa ja lähetti matkalta valokuvan. Kuva on otettu Passausta jonkun rakennuksen seinältä ja siinä esitetään menneisyyden tulvahuiput.



Tämän vuoden ennätystulvissa vesi nousi vuoden 2002 tasolle.

Kalakaveri

Dear Dr Phil,

I bought my own little fishing boat and tried to get my wife to join me, but she just never liked fishing.

Finally, one day down at the Bait & Tackle Shop, I got to talking to Sam the shop owner, who it turned out, loves fishing as much as I do. We quickly became fishing buddies.

As I said, the wife doesn't care about fishing. She not only refuses to join us, but she always complains that I spend too much time out on the lake.

A few weeks ago Sam and I had the best fishing trip ever. Not only did I catch the most beautiful fish you've ever seen, only a few minutes later Sam must have caught its twin brother!

So I took a picture of Sam holding up the two nice fish that we caught and showed the picture to my wife, hoping that maybe she'd get interested.

Instead she says she doesn't want me to go fishing at all anymore! And she wants me to sell the boat! I think she just doesn't like to see me enjoying myself.

What would you do? Tell the wife to forget it and continue my hobby, or quit fishing and sell the boat as she insists?

Thanks,
Pete

P.S. Enclosed is a picture of Sam with the two fish we caught.

Tatuoitu järjestyksen mies

Vasemmistoliitto siirtyi puoluekokouksessaan yhä lähemmäs vihreitä. Vasemmistoliiton puna-vihreässä tulevaisuuspaperissa perustulo, kasvisruoka ja ydinvoiman vastaisuus ovat etusijalla, teollisuus ja työpaikat jäävät vähemmälle huomiolle.

Viikonlopun puoluekokouksessa puoluejohto nuorentui ja linja vihertyi.

Tulevaisuuspaperin pohjalta on vaikea enää löytää eroja vasemmistoliiton ja vihreiden väliltä.

- Tämä kuvaa sitä maailmaa mihin vasemmistoliitto pyrkii. Ja se maailma on hyvin samantapainen kuin se maailma, johon vihreät pyrkivät, sanoo Pernaa.

Matti Harjuniemi Rakennusliitosta tulkitsee värin nyt vaihtuneen ratkaisevasti verrattuna esimerkiksi vasemmistoliiton SKDL:n vuosiin.

- Se oli reilusti punainen, se oli köyhien asialla oleva ja pienipalkkaisten ja vähäväkisten ihmisten asialla oleva liike, ja haki nimenomaan sieltä oman pontimensa. Nyt tässä määrittyy vähän muista lähtökohdista puolueen peruslinja.

- Eli vihreästä?

- Juuri näin.

Muutos näkyy jo Ylen kannatusmittausten taustaluvuissa. Parikymppisten joukossa vihreät ja vasemmistoliitto ovat yhtä suosittuja ja työntekijöiden keskuudessa kokoomuskin on suositumpi kuin vasta sijalla neljä oleva vasemmistoliitto.

Paavo Arhinmäki ei ole ideologi vaan pragmaatikko, jonka koko poliittinen ura perustuu agressioon. Suurempaa ristiriitaa on vaikea kuvitella kuin Arhinmäen siirtyminen kuokkavieraista puolueensa presidenttiehdokkaaksi. On hyvä huomata, että koska Arhinmäki ei tunne sosialismin sisältöä, hän toimii vaistonvaraisesti. Ja mihin sosialisti siirtyy vaistonvaraisesti? Vihreisiin.

Arhinmäen poliittiset juuret löytyvät taistolaisuudesta, Esko-Juhani Tennilän eduskunta-avustajana. Toinen tunnettu taistolainen, Satu Hassi, on ollut Vihreissä jo vuosikausia. Vaikka Osmo Soininvaara ei olekaan tullut tunnetuksi siitä, että olisi koskaan kannattanut taistolaisia, on syytä ymmärtää, että hänen puolueensa kannatus nojaa sivilikeiltä lainattuihin aatteisiin:

Teknokraatit vastustavat länsityylistä demokratiaa, ja uskovat kyvykkään eliitin tietävän, mikä on kansalle parasta.

Kansalle parasta on luonnollisesti millimetrin tarkka ohjailu elämän kaikilla osa-alueilla. Sosialismi.net tarjoilee tämän perjantain huumorit, jos joku jaksaa lukea. Arhinmäki on samanlainen vitsi kuin käsivartensa tatuointi.

Viikin äärioikeisto liputtaa SDP:n puolesta

Iltalehti otsikoi, että Natsilippu Viikissä kuumentaa tunteita - oheisen kuvan kanssa.



Muistellaanpa, mitä natsien ylipäällikkö teki muslimien Jerusalemin suurmuftille - kuva alla.



Ja kun kerran uusnatseista ja "äärioikeistosta" puhutaan, niin katsotaanpa, mitä Norjan Utoyassa liputettiin päivää ennen joukkoteurastusta - kuva alla.



Ja kun muistetaan nämä joka keväiset ituhippien puutarhabileet Kumpulassa, jossa Che Guevara -paidat vilkkuvat kuin ambulanssin merkkivalot, niin pakko kysyä: Missä ongelma?

Arabinuoret ja työvoimapula

Kuuntelin tänä aamuna joltain (Ylen?) radiokanavalta ohjelmaa Egyptin nuorisotyöttömyydestä. Ohjelmassa kerrottiin, että 16-26-vuotiaista egyptiläisistä 70% on työttöminä. Nuoret pitävät luonnollisesti hallitusta syypäänä tilantteeseensa, mutta yllättävää kyllä, myös vastakkainen näkemys nostettiin esiin. Egyptissä toimivan ulkomaisen avustusjärjestön edustajan mukaan egyptiläisten nuorten aikuisten työetiikka on luokattoman huono. Hän sanoi suoraan, että egyptiläisiä ei kiinnosta tulla ajoissa töihin, ei tehdä töitä eikä osoittaa kunnioitusta esimiehiä tai asiakkaita kohtaan. Avustusjärjestön työntekijä kertoi, että egyptiläisfirmat palkkaavat mieluummin intialaisia, jotka ovat selvästi kalliimpia mutta ymmärtävät liiketalouden ja yritystoiminnan perusteet. Valitettavasti en löytänyt ohjelmaa Areenasta, mutta mielestäni se tuli noin klo 9 aikoihin. Ja siis ihan satavarma en ole oliko se Ylen kanava, mutta tuskinpa tuollaisia ohjelmia muilla tehdään.

Ohjelmassa sanottiin melko osuvasti, että egyptiläiselle nuorelle miehelle ja naiselle tärkeintä on saada perustettua perhe, seuraavaksi tärkeintä ovat kaverit, sitten vesipiipun tupruttelu kahvilassa ja vasta sen jälkeen - ins Allah - työnteko. Niin, ja kaipa ne pakolliset päivittäiset rukouksetkin menevät työnteon ohitse. Jos on poliittisesti korrektia todeta, että suomalaisnuoret ovat sellaisia-ja-tällaisia, niin on kai se yhtä korrektia todeta, että egyptiläiset ovat patalaiskoja vetelyksiä.


Tarkkaan kun katsotte (Pakistanissa otettua) kuvaa, huomaatte että sosialismin symbolein - sirppi ja vasara - koristellussa julisteessa lukee suunnilleen niin, että

Kaikki maailman työtätekevät yhdistykää kanssamme.
Solidaarisuutta arabivallankumouksille
Alas kapitalismi
Eläköön sosialismi

Nyt siis olemme saaneet kuulla virallisesti puolueettomalta taholta, että muslimimiehiä kiinnostaa työnteko valitettavan vähän. Vielä surkeampaa on, että Suomessakin on kasvanut jo toinen sukupolvi vahvasti vasemmalle kallellaan olevia nuoria aikuisia, jotka odottavat saavansa ilmaisen ylöspidon ja "kansalaispalkan". Perusteina on mitä hassumpia väitteitä siitä, että töitä ei vaan riitä kaikille tai koneet tekevät jatkossa kaikki raskaat työt. Mutta tämä epäpyhä liitto eurooppalaisten sosialistien ja muslimien kanssa aiheuttaa tulevaisuudessa erilaisia ongelmia, joista vaarallisin on ehdottomasti väkivaltainen antikapitalismi. Vaikka ihmiskunnan äly ja tiedon määrä ovat kasvaneet hurjasti 1900-luvulla, eivät ihmiset ole menettäneet kiinnostustaan väkivaltaisiin ideologioihin kuten islamiin ja valvontaan kuten sosialismiin. Näiden liittoutuminen luo uhan, jonka realisoituminen voi olla edessä.

Egyptin nuorisotyöttömyys ei ole osoitus pelkästään islamin sisäisestä, ideologiassa olevasta virheestä. Islam on kooste aavikkokansojen uskomuksista ryyditettynä juutalaisuuden ja kristillisyyden symboleilla, mutta itsessään se on patalaiskan väestön luomus. Hulluhan se on joka aavikolla rehkii, koska palkaksi siitä ei saa kuin kovan janon. Yhtään kamelia ei kasva eikä yhtään kauppaa tehdä, vaikka kuinka raataisit niska limassa. Euroopan tilanne ei ollut paljon parempi, koska kruunupäät verottivat kaiken ylijäämän itselleen. Silti juutalaisilta kopioitu uskonto rohkaisi ihmisiä yritteliäisyyteen ja ahkeruuteen, ja teollisen vallankumouksen myötä eurooppalainen työetiikka alkoikin kantaa hedelmää. Siihen asti todellista vaurautta loivat aateliston lisäksi vain harvat ja valitut, jotka poikkeuksellisen usein olivat juuri juutalaisia kauppiaita ja pankkiireita.

Monikulttuurisuus todellisuudessa

Otto Lehto -niminen nuori Vihreä kirjoittaa erittäin hyvin siitä, miten ns. tärähtäneistö ymmärtää käsitteen monikulttuurisuus.

Kuvassa on suosikkisarjani Solsidanin pihi ja ärsyttävä roolihahmo Ove Sundberg, joka tuo aina mieleeni Osmo Soininvaaran ja sitä kautta koko Vihreän ideologian. Vihreä ideologia on poliittinen aate, ja erityisesti Pohjoimaissa se on noussut valtaideologian asemaan. Hyvinvointivaltio on perustaltaan sosialistinen ja Vihreä ideologia on saanut voimakkaista vaikutteita juuri kommunismista, minkä esimerkiksi Satu Hassin mukaantulo liikkeen näkyvimpiin johtohahmoihin hyvin kuvastaa. Vihreydessä on samanlainen kaipu ylikansalliseen luokkatietoisuuteen kuin Stalinin Neuvostoliitossa. Arvo "Poika" Tuominen onkin osuvasti todennut, että kyllä suomalaisellakin kommunistilla on kotimaa - Neuvostoliitto. Nykyinen Vihreiden lähes kritiikitön Euroopan Unionin ylistäminen tuo monelle keski-ikäiselle ja sitä vanhemmalle läheisesti mieleen suomettuneisuuden ajan Neuvostoliiton palvomisen.

Otto Lehdon kirjoituksessa ei ole kauheasti päätä tahi häntää, mutta siinä on siis yksi erityinen ansio: se esittää, miten nykyiset punavihreät nuoret ajattelevat monikulttuurisuudesta. Sanasta onkin tullut - sosialismille tavanomaiseen tyyliin - merkityksensä peilikuva samalla tavalla kuin Saksan Demokraattinen kansantasavalta ei ollut saksalainen, ei demokraattinen eikä kansantasavalta. Lehto toteaa näin:

Olisi mahtavaa kotiuttaa muslimiperheitä länsimaisille arvoille.

Yksi hyvä tapa edistää länsimaisia arvoja olisi vaatia maahamuuttajilta hyväksymistä yksilönvapauden arvoille

Jokaisen Suomeen kotiutuvan tulisi oppia sitoutumaan noudattamaan länsimaista suvaitsevaisuutta

Tämä on sitä länsimaista arvomaailmaa jota haluan maailmalle levitettävän.

Tässä siis vaaditaan muiden kulttuurien edustajia omaksumaan länsimaiset arvot, länsimaisen kulttuurin. 50 vuotta sitten sitä kutsuttiin kolonialismiksi tai imperialismiksi, mutta nykyiset sosialistit tuntevat huonosti historiaa. Tai he tuntevat ehkä historian tapahtumia mutta eivät aatteiden, uskontojen ja ideologioiden historiaa. Monikulttuurisuus ei tarkoita länsimaisen kulttuurin pakkosyöttämistä tänne muuttaneille ihmisille. Eikä edes täällä syntyneille ihmisille. Jos minä en halua jakaa Otto Lehdon arvoja esimerkiksi yksilönvapaudesta tai mitään muutakaan osaa "länsimaisesta arvomaailmasta", niin minun ei ole pakko niitä omaksua. Vastaavasti minä en pakota Ottoa ja muita omaksumaan omaa arvomaailmaani. Se on monikulttuurisuutta. Maailman ainoa valtio, jossa monikulttuurisuus todellisuudessa toimii on Israel. Siellä saa jokainen elää oman kulttuurinsa tavoilla ja valtio suojelee, että toisten tavoista ärsyyntyneet eivät käy kimppuun.

Koska Israel on uusvasemmistolle kaiken pahuuden ilmentymä, ei Israelissa voi tietenkään olla mitään hyviä puolia - kuten "monikulttuurisuutta". Huvittavaa on, että uusvasemmistolle juuri Neuvostoliitto edusti monikulttuurista valtiota, vaikka kyse oli lähinnä väkivalloin Venäjään pakkoliitettyjen alueiden ja kansojen alistamisesta. Vapaaehtoisesti ei Neuvostoliittoon muuttaneet kuin muutamat umpihullut kommunismista sekaisen menneet amerikansuomalaiset ja muut vastaavat puupäät. Kuten puupäille yleensä käy, myös neuvostojärjestelmä kitki muuhun vartaloon kuulumattoman osan pois vuosikausien vankeileirituomioilla. Nyt eurosta on tullut samanlainen vankeileiri, ja siitä eroaminen onkin pyritty tekemään niin vaikeaksi, ettei kenellekään vaan tulisi mieleen sitä yrittää. Sisäinen devalvaatio on menetelmä, joka kyykyttää ylivelkaantuneiden maiden kansoja tavalla, johon vain kommunistit ovat pystyneet aiemmissa yhteiskuntakokeiluissaan. Ja kaikkea typeryyttä perustellaan "monikulttuurisuudella", joka tosiasiassa tarkoittaa monokulttuurisuutta - yhtä, ainoaa ja oikeaa vihreää arvomaailmaa.

Hymyä huuleen

Miksei aina vois olla perjantai?

Iltalehden mukaan Vihreät ehdottavat että Perussuomalaisten tulisi olla huolissaan ennemmin (nuorten) alkoholinkäytöstä kuin burqan käyttökiellosta. Ehkä edustaja Satu Haapanen ei ole tietoinen, että Suomessa alkoholin käyttäminen alaikäisiltä on kielletty. En ymmärrä miten sitä voisi vielä kieltää. Väkisin tulee mieleen, että Haapanen ei oikeasti ymmärrä, mikä niqab oikein on.

Oras Tynkkysen kaltevan pinnan argumentti ei sekään oikein pure. Hän väittää, että "vapaassa maassa ketään ei saa pakottaa pukeutumaan tietyllä tavalla". Kyllä nimittäin saa. Armeijassa pukeudutaan tietyllä tavalla, koulussa omallaan, naamioituminen mielenosoituksissa on kielletty, alasti ei saa kulkea ja niin edelleen. Vihreiden "vapaassa maassa" ei saa haukkua muita, arvostella ideologioita, kantaa asetta tai olla maksamatta veroja. Sellaista vapautta Vihreät meille tarjoavat. Mutta kun tulee puhe rauhanuskonnon symbolista, astuukin kuvaan "vapaan maan"-argumentti.

Itse muistan kun lapsena joku käski tekemään jotain, niin siihen vastattiin näsäviisaasti että "ei mun tarvi, Suomi on vapaa maa". Tynkkynen on ilmeisesti jäänyt alakouluikäisen henkiselle tasolle.

Mun mummoni muni mun mammani

Olin tänään kävelykadulla lounastamassa kun takaani kuului pienen lapsen ja äidin lähestyvä riitely. Suunnilleen kohdallani äiti ärtyneenä tokaisi, että "Sä tulet silloin äitin luo kun äiti käskee". Nainen oli kolmikymppinen nuori blondi ja lapsi oli pikimusta yön timo. Wikipedian määritelmä äidistä vastaa varmaan aika hyvin sitä näkemystä, minkä keskiverto suomalainen hyvinvointivaltion kasvattikin sanoisi:

Äidiksi kutsutaan usein myös naista, joka ei ole lapsen biologinen vanhempi, mikäli hän käyttäytyy lapselle äidinomaisesti – jos äidin ja lapsen välillä on äiti–lapsisuhteelle ominainen kiintymys. Useimmiten tällaisia äitejä ovat adoptioäidit tai äitipuolet (biologisen isän vaimo).

Huomatkaa tuo kohta "usein". Äidiksi tullaan siis synnyttämällä. Äidiksi voidaan kutsua arkisessa kielenkäytössä myös parisuhteessa elävää naispuolista huoltajaa, mutta naisparin lapsella ei voi olla kahta äitiä. Jos voisi olla, niin miesparin lapsella pitäisi voida olla kaksi isää. On kuitenkin ajatuksena vielä hullunkurisempaa - jos mahdollista - että yksi munasolu olisi hedelmöittynyt kahdesta siittiöstä kuin että kohdun omaava nainen olisi toiminut sijaissynnyttäjänä munasolun luovuttaneelle naisystävälleen. Lapsella siis joko voi tai ei voi olla kahta isää ja siten täydellisen tasa-arvon nimissä lapsella pitää tai ei pidä olla kahta äitiä. Muu on feminismin nimissä oikeutettua petosta.

Jos äidiksi voidaankin kutsua pienen lapsen tahdonvastaisesti myös naista, joka ei ole lapsen synnyttänyt nainen, niin lapsi voi kyllä vanhemmiten kieltäytyä kutsumasta huoltajanaan toiminutta naista äidikseen. Sen sijaan lapsi ei voi olla kutsumatta hänet synnyttänyttä naista äidikseen. Ennen sanaa "äiti" lapsen synnyttänyttä naista kutsuttiin nimellä "emo". Kenellekään ei tulisi mieleen kutsua narttukissaa emoksi, jos se ei olisi synnyttänyt poikasia. Tässä suhteessa feministinen - tai yleisemmin edistyksellinen eli progressiivinen eli vasemmistolainen - ideologia toimii johdonmukaisesti vaatiessaan homoille avioliitto-oikeutta. Jos äidiksi voidaan kutsua ketä vain, on selvää että avioliitto voi tarkoittaa mitä vain. Vaikka vasemmistoa yleensä pidetään jotenkin tiedeystävällisenä, ei se ainakaan biologian suhteen sitä ole.

Ihmisoikeus on populismia

Iltalehden uutisen mukaan Israel lähettää 2.000 ei-toivottua laitonta rajanylittäjää afrikkalaiseen maahan, ja korvaukseksi se antaa sotilaallista konsultaatiota. Samaan aikaa Suomi auttaa Islantia ilmavalvonnassa, vaikka Islanti kärsii nuorten maastamuutosta ja saattaisi tarvita parikymmentä tuhatta monikulttuurista geenipoolia rikastuttamaan viikinkien kalmankalpeaa perimää. Suomi ei saa omia laittomia pakolaisiaan käännytettyä kun vastaanottavat maat kieltäytyvät ottamasta entisiä kansalaisiaan takaisin. En ihmettele - en minäkään ottaisi.

Mutta koska Israel pystyy toimimaan tuolla tavalla, niin onhan se nyt kummallista että Suomi ei pysty. Kysehän on siis näemmä pelkästään poliittisesta tahdosta, ja Suomessa sitä riittää tasan niin pitkälle kuin uudet eduskuntavaalit näyttävät. Tästä Tuulikki Ukkolan kommentista en voisi olla enempää pitämättä:

Olen todella pettynyt hallituksen ja eritoten kokoomuksen harjoittamaan politiikkaan. Oma protestini on, että käyn kyllä äänestämässä, mutta piirrän lappuun pyöreän nollan.

Vaikka Ukkolan tytär onkin Halla-ahon dissaamisella mainetta niittänyt vihervasuri ja aviopuoliso kirjoittelee luokattoman huonoja kolumneja vasemmalle kallistuneeseen entiseen porvariaikakauslehti Suomen Kuvalehteen, niin perheen aivot, viisaus, kauneus ja kokemus näyttävät kaikki kytkeytyneen äitiin. Hyvä Tuulikki!

Suomi 1970-luvulla suurlähettiläs Stepanovin kaudella palautti lentokonekaapparit takaisin Neuvostoliittoon ja Tarja Halosen ollessa oikeusministerinä 1990-luvulla Suomi jatkoi samalla linjalla HYVIN TIETÄEN, että kaapparit suljetaan mielisairaalaan kovalla lääkityksellä kuolemaan, niin nykyinen maahanmuuttopolitiikkamme ei salli edes laittomasti maassaolevan geenipollin rikastuttajan välitöntä karkoittamista sinne, missä pippuri kasvaa. Suurlähettiläs Vladimir Stepanov yritti painostaa hallitustamme palauttamaan kaapparit - ja heidäthän siis palautettiin - mutta ei Stepanovin pyynnöstä vaan siitä yksinkertaisesta syystä, että Suomi EI HALUNNUT yhtään lisää laittomia maahanmuuttajia. Ja kaiken tämän siis Tarja Halonen oikeusministerinä hyväksyi - miksi linja muuttui ja kuka siitä on vastuussa?

Turvapaikkaturismia 20 vuoden takaa - Pikkupoika

Äärioikeisto arabikevään taustalla

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Alan Salehzaled kommentoi Syyrian sodan taustoja:

– Ensimmäisestä maailmansodasta lähtien uskonnollisia ryhmiä on sekoitettu. Se on pysyvä ongelma.

Tähän ei ole mitään lisättävää, mutta sitten tulee sellainen taivutus jonka edessä notkeinkin akrobaatti on kateudesta vihreä. Salehzaled kertoo, mikä Egyptissä - ja Libanonissa ja Libyassa ja Irakissa ja Iranissa ja Tunisiassa ja Marokossa ja Saudi-Arabiassa ja ja ja ja... - oikein meni vikaan, eli miksi naisten tilanne erityisesti ja yleinen yksilönvapaus yleisesti on "arabikevään" jälkeen syöksynyt alamäkeen:

– En ole uskonnonvastainen, mutta uskonnollisessa valtiossa ei tule uudistuksia, Salehzadeh sanoo.

Se selviää tutkijan mukaan katsomalla esimerkiksi naisten asemaa vaikkapa Tunisiassa ja Libyassa tai Egyptissä, jossa oikeistolainen muslimiveljeskunta hallitsee maata.

Minäkään en ole uskonnonvastainen, mutta olen päässyt omana elinaikanani todistamaan, että uskonnollisessa valtiossa tulee uudistuksia. Riippuu vain hiukan uskonnosta, ja sen takia en kannata islamin laajamittaista levittämistä Eurooppaan.

Mutta sitten vielä tuo täsmentävä lausahdus, joka selittää kaiken Salehzaledin maailmankuvasta, joka on värjäytynyt kauniin vaaleanpunaiseksi sosiaalidemokraattisten tutkijanlasien lävitse. Eli Egyptin yksilönvapauksien rajoittamisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon romahtamisen takana ei suinkaan ole islam vaan - oikeistolaisuus!!! Onnea Suomi, suomalainen tiedonvälitys ja erityisesti Uusi Suomi. Pisa-tutkinnon kärkisijalle täytyy olla joku muu selitys kuin älykkyys.

Sarjamurhaajan taivaspaikka

Ruotsissa on tapahtunut maailmankin mittakaavassa poikkeuksellisen törkeä oikeusmurha, jossa mielenvikainen mies tuomittiin kahdeksasta murhasta elinkautiseen. Thomas Quick aka Sture Bergwall tunnusti kaikkiaan yli 20 murhaa, mutta ehkä syyttäjä väsyi ja ajatteli, että kahdeksan tuomion jälkeen mies ei taatusti kävele vapaana kadulla jatkamassa murhatehtailuaan. Psyykkisesti sairas päihteiden väärinkäyttäjä pyrki Säterin oikeuspsykiatriseen sairaalaan, mutta ei päässyt. Vasta keksittyään tarinat väkivaltaisesta lapsuudestaan ja seksuaalisesta hyväksikäytöstään sairaalan lääkärit kiinnostuivat, sillä he olivat lätkässä 90-luvulla kovasti muodissa olleeseen "palastavaan psykoterapiaan" eli psykoanalyysiin, jonka Sigmund Freud loi satakunta vuotta sitten. Sosiaalidemokraattiseen yhteiskuntaan Freudin opit sopivat kuin molekyyli reseptoriin ja Sturea yllytettiin tunnustamaan yhä rankempia paljastuksia, jotta miehellä olisi mitään mahdollisuutta saada taivaspaikkansa pelastettua. Kaikki luonnollisesti kovan lääkityksen alaisena.

Sture luki lomillaan paikallista alibia ja sairaalaan palattuaan tiesi jotain murhasta jos toisestakin. Kuulustelijana toimi Seppo Penttinen -niminen konstaapeli, joka lankesi silminnäkijöiden kuulusteluista tuttuun käsikirjoittamiseen. Penttinen alkoi ohjailla - ilmeisesti tahattomasti - Sturen tarinoita siten, että alun haparoinnin jälkeen Sture kykeni tunnustamaan murhista sellaisiakin yksityiskohtia, joita murhiin syytön ei olisi voinut. Kaikki siis huonon kuulustelijan takia ja oikeushan on tunnetusti sokea, mutta saatiinpa sentään mies kiven sisään ja pöytä puhtaaksi väitteistä mukamas tehottomasta Ruotsin poliisista. Kuten surullisilla tarinoilla yleensä, ei tälläkään olisi ollut onnellista loppua ilman sattuman puuttumista peliin. Vaikka kaikki asiantuntijat olivat yksimielisiä miehen syyllisyydestä psykoterapeutteja, muistitutkijoita ja jopa puolustusasianajajaa myöten, monet murhia tutkivat poliisit sentään yrittivät tarjoutua yhteistyöhön syyttäjän kanssa, mutta turhaan. Television toimittajana työskennellyt Hannes Råstam kiinnostui tapauksesta ja alkoi vuosien selvitystyö.

Nyt kun Sture ilmeisesti lopullisesti vapautetaan vankilasta herää enää yksi kysymys - kuka joutuu vastuuseen? Jos yhtään tuntee pohjoismaista valtiokeskeistä moraalitajua, niin ei kukaan. Systeemi saa tehdä kardinaalivirheitä ilman, että systeemin suojatit joutuvat vastuuseen. Konsensushakuisen monipuoluejärjestelmän vaarallisin ominaisuus ei suinkaan liity sen kompromissialttiuteen vaan siihen, että kuvitellun moniarvoisuuden vuoksi yksinkertaisistakin arvoista mieluummin luovutaan kuin noustaan puolustamaan niitä. Moni sinänsä ymmärtää, että ei ole "oikeita" ja "vääriä arvoja" ja että arvot vaihtuvat ajan kuluessa. Arvot muuttuvat yhteiskunnan mukana ja hyvä niin, koska ilman muutosta ei voi tapahtua kehitystä. Luterilainen kirkko, joka oli merkittävä auktoriteetti vielä monen tämän blogin lukijan lapsuudessa, tuntuu joutuneen täysin tuuliajolle. Kirkon vanhoista opeista moni tuntuu menettäneen vähitellen merkityksensä ja papisto suoltaa kuulijoilleen sitä mitä nämä haluavat kuunnella. Ja kansahan haluaa.

Yksi kummallisimmista tällaisista merkityksensä menettäneistä opeista liittyy juuri tuohon mainitsemaani taivaspaikkaan. Ennen wanhaan koululaisille opetettiin - tai taisi ehkä liittyä enemmän opettajasta kuin opetusohjelmasta - että kuoleman jälkeen uskovaiset pääsevät taivaaseen ja ei-uskovaiset eivät pääse. Juutalaisuudessa ei ole taivasta eikä siten helvettiäkään, eikä ensimmäisillä kristityilläkään - jotka olivat siis juutalaisia - ollut mitään uskomusta hellenistisestä taivaasta. Mutta niin vain myöhempään kristinuskon tulkintaan hiipi ajatus taivaasta kun Jumalan (pojan) pikainen paluu alkoi näyttää entistä epätodennäköisemmältä. Ja niin uskomus pikkuhiljaa muuttui, ja tänä päivänä jokainen läheisensä menettänyt pikkulapsi kuulee, että "mummi/vaari/äiti/isä ja jopa Musti-koira se siellä pilven reunalla Jumalan tykönä seuraa arkista aherrustamme". Kuitenkin, luterilainen kirkko perustuu tarkkaan ottaen - ja tarkkojahan uskonasioissa täytyy olla - ajatukseen kuolemanjälkeisestä ajattomuudesta, joka päättyy viimeisellä tuomiolla Jumalan ottaessa omansa luokseen. Ihminen ei siis joudu taivaaseen (tai helvettiin) heti kuoltuaan vaan vasta viimeisellä tuomiolla. Eikä taivaspaikkaa siis ratkaise ihmisen teot vaan Jumalan armo, ja ihminen pyrkii tekemään hyviä tekoja ei miellyttääkseen Jumalaa vaan siksi, että tämä käskee tekemään niin. Näistä kaikista nykykirkko vaikenee, ja ehkä se on hyväkin niin, jos ihmiset kerran haluavat muokata uskontonsa haluamansa kaltaiseksi. Niinpä Sturen taivaspaikka on auki jos mies on uskossa siitä täysin riippumatta, tekikö hän karmeat tekonsa vaiko ei. Ilmeisesti siis kuitenkin ei.



Mama, take this badge off o' me I can't use it anymore It's gettin' dark, too dark to see I feel I'm knockin' on Heaven's door Lyrics from eLyrics.net

Hyvä sähkö - paha sähkö

Jos asut sähkölämmitteisessä talossa, käyttämäsi sähkö on huonoa sähköä, pahaa sähköä jonka käytöstä tulee rankaista, koska aidot, ympäristöystävälliset ihmiset asuvat kaukolämmöllä tuotetussa betoniviidakossa.

Jos ajat henkilöautolla, käyttämäsi sähkö on hyvää ympäristöystävällistä sähköä, koska hyvät ihmiset eivät yleensä aja autolla, mutta jos joutuvat turvautumaan omaan autoon, he käyttävät sähköautoa.

Tällainen täysin mielivaltainen energiantuotannosta riippumatom ja energiankäytön kohteen mukaan rangaistava verotus ei ole "ympäristöpolitiikkaa" vaan puhdasta uskonnollista dogmaattisuutta, jolla halutaan pakottaa lainsäädännöllä muut noudattamaan lainsäätäjän omaa arvomaailmaa.