Detroitissa tapahtui ns. white flight, eli valkoinen keskiluokka muutti esikaupunkeihin nukkumalähiöihinsä, mikä keskiluokkaisuuden ilmentymänä tuntuu edelleen häiritsevän monia vasemmistolaisia. Quebecissä sadat opiskelijanuoret mellakoivat keskiluokkaista elämäntapaa vastaan ihan samalla tavalla kuin isovanhempansa 60-luvulla:
Quebecers have long been what we call métro, boulot, dodo, basically take the métro, go to work, go home to sleep. We’re trying to wake them up, saying that, you know what, we’re fighting now, but it’s for you guys also.Keskiluokan pako aiheutti valtavat taloudelliset paineet Detroitille, jonka kymmenen suurinta työnantajaa ovat kaupunki, osavaltio ja liittovaltio. 50-luvulla 500.000 valkoista muutti pois keskustasta esikaupunkeihin pois kaupunkiin saapuvien mustien työläisperheiden alta. Sittemmin 70- ja 80-luvuilla kaupunki menetti yli 200.000 teollisuustyöpaikkaa, kun amerikkalaisen teollisuustyöntekijän laatu ei vastannut hintaa - sama mikä on käynyt Euroopassa yhteisvaluutta euron kanssa kaikille muille maille paitsi Saksalle. Nykyisellään Detroitilla on 12-miljardin velka, joka on samaa kokoluokkaa kuin Suomen valtiolla on asukasta kohden. Kun poliitikot ovat saaneet rahoittaa kansalaistensa elämän velaksi, seurauksena on ollut ennen näkemätön kurjistumisen kiihtyminen.
eli
Quebeciläiset hyppäävät metroon, matkustavat töihin ja palaavat illalla nukkumaan koteihinsa. Yritämme herätellä heitä, että me taistelemme nyt, mutta se on teidänkin eduksenne.
Detroitin asukkaista 85% on mustia, kun taas ympäryskuntien asukkaista 80% on valkoisia. Kaupunki on Yhdysvaltain väkivaltaisin ja kolmasosa kiinteistöistä rappeutuu tyhjillään. 40% katuvaloista ei toimi, eikä kaupungilla ole varaa niitä uusiakaan. Puolet sen asukkaista on lukutaidottomia. Kaupungin edellinen pormestari Kwame Kilpatrick heitettiin vankilaan petoksista, korruptiosta, tutkinnan haittaamisesta ja ties mistä. Vapauduttuaan heppu rikkoi heti ehdonalaisena lakia ja passitettiin samoin tein takaisin. Kwame oli vain 31-vuotias noustessaan valtaan, eikä kaupungin johtoon pääse ilman katujengien antamaa tukea.
Kaupunkimaantiede on amerikkalaisten yliopistojen 50-luvulla aloittama tutkimuskohde, ja kuten odottaa sopii, Suomi seuraa 50 vuotta Uutta mannerta perässä. Detroitin ongelmien välttämiseksi Helsinki kaikin keinoin edistää joukkoliikennettä ja halajaa pakkoliitoksia naapurikuntiensa kanssa. Aika näyttää, kuinka Helsingin käy. Kaupungin voimakas "uusetnistyminen" on jo arkipäivää keskiluokan valitessa lähiörauhan perheelleen, vanhat teollisuusalueet ovat sammuneet ja kaupungin suurin työllistäjä on kaupunki itse. Sekin on jo tapahtunut, että 30-vuotiaat on valittu ylimmiksi päättäjiksi.
20 kommenttia:
Helsingin taloudellista asemaa ei tietty yhtään helpota sekään, että meneillään on, tai on ollut hankkeita, joiden koko lasketaan useissa sadoissa miljoonissa (Guggenheim, länsimetro, Pisararata).
Nyttemmin esim. automaattimetron kustannukset ovat nousseet lähelle miljardia.
---
Joitain linkkejä:
Työn muutos Helsingin seudulla
HSY - Suurimmat yritykset
Kiitos linkeistä! Suomessa pitäisi ehdottomasti olla kielto sille, että kunnat saavat lainata keltään muulta kuin valtiolta. Nykyisessä tavassa ei ole mitään järkeä. Jos kunta ei kykene selviämään velvoitteistaan, sen velvoitteita on pienennettävä.
Suomessa pitäisi ehdottomasti olla kielto sille, että kunnat saavat lainata keltään muulta kuin valtiolta. Nykyisessä tavassa ei ole mitään järkeä. Jos kunta ei kykene selviämään velvoitteistaan, sen velvoitteita on pienennettävä.
Kunta (tai kaupunki) on periaatteessa kollektiivi, jonka jäsenillä on yhteinen vastuu velasta, mutta vastuusta voi paeta yksinkertaisesti siirtämällä kirjansa pois kunnasta.
Olen kirjoittanut tästä omassa blogissa:
Kuinka selviän 6000 euron velasta? Helposti, muutan vain pois kunnasta.
---
Sen lisäksi kuntien ongelmana on se - kuten myös valtion ongelmana - että se on jakautunut itseään vastaan.
Kunnanvaltuustoissa demarit edustavat ja ajavat vain kuntien työntekijöiden etuja.
Muistakaamme myös, että slummikaupunki Detroit on liberaalin monietnisen sateenkaari-idealismin ja sosiaali-insinöörityön tulos, sen saman jota nyt toteutetaan Suomessa. Detroit on nykyään aihe, jota liberaalit yrittävät kaikin keinoin lakaista maton alle. He eivät yritä edes käynnistää uusia sosiaali-insinööri projekteja (jotka olivat siis ongelmien synnyn ja kasvun alkuperäisiä syitä), vaan ovat hylänneet kaupungin toivottomana.
Tässä hiukan lisää aihetta sivuten:
http://www.alternativeright.com/main/blogs/zeitgeist/why-we-don-t-care/
Huomatkaa myös kirjoituksen monet linkit ja niiden videot, kuten tämä sisäänpääsykokeissa etuoikeutetusta ("positiivinen" syrjintä) mustasta opiskelijasta Floridan yliopistossa. Slummiutuminen leviää myös yliopistoihin:
http://www.dailymail.co.uk/news/article-2118501/I-kill-f--Students-death-threats-professor-evolution-class.html
Lisättäköön vielä, että suurimmassa osassa Usan yliopistoja on suuret automaattiset kiintiöt mustille ja muille vähemmistöille, joten heidän osaamisensa ja kykynsä opiskeluun ei merkitse sisäänpääsyssä mitään.
Miltton, olet oikeassa. Sen takia Helsingin poliitikot haluavat tehdä yhden ison metropolin, jotta asuinkunnan valinnalla ei olisi merkitystä yksittäisen kunnan itse itselleen aiheuttamiin ongelmiin. Niin paljon kuin kansanedustajamme matkustelevatkin, soisin heille mielelläni viikon tutustumisretken Detroitiin veronmaksajien rahoilla.
Valkea, en tiennyt, että ei-valkoisilla on noin laajalti kiintiöt yliopistoihin. Tuohan on aivan hullua. Kas kun eivät arvo saman tien loppututkintoja.
Sen takia Helsingin poliitikot haluavat tehdä yhden ison metropolin, jotta asuinkunnan valinnalla ei olisi merkitystä yksittäisen kunnan itse itselleen aiheuttamiin ongelmiin.
Ja tämän voisi nähdä laajemmassa kontekstissa niin, että Vetelä-Eurooppa ja Ranska haluavat eurobondit, jotta voivat jatkaa porsastelua Saksan ja Suomen piikkiin.
Kumitonttu,
se toteutetaan käytännössä niin, että ensin asetetaan tavoitteelliset vähemmistöjen rotukiintiöt (target percentages for minority races), ja sitten etukäteen (ennuste) tai jälkikäteen (todellisten tulosten perusteella) muutetaan eri rotujen sisäänpääsyyn vaadittavia pisteitä ja vaatimuksia niin, että tavoitellut rotukiintiöt saavutetaan suunnilleen tai täsmälleen.
Voiko muuttaa jonnekin muualle että vie työn mukaan sinne toiseen paikkaan. Pois voi muutta mutta muuttaako duuni mukana?
Punavihersekoomus yrittää tehdä Helsingistä ja varmaan koko Suomesta yhtä Detroitia. Persuista ja kepusta ei ole tuota vastustamaan koska he ovat marginaalissa Helsingissä.
Yleisesti ottaen en tajua miksi lähiöistä on tehty vain nukkumalähiöitä. Omituista tuo keskustakeskeisyys. Kärjistettynä keskustassa on kaikki palvelut ja työt, lähiöissä ei ole muuta kuin asunnot. Minusta olisi hyvä että kaupunginosissa ja lähiöissä olisi palveluja ja työpaikkoja. Samoin kaupungin lähistön naapurikunnissa tulisi olla palveluja ja työpaikkoja.
Toisaalta teollisuus ja tuotannollinen toiminta ei sijaitse missään keskusta-alueella, koska sinne ei mahdu koska se on jo rakennettua. Toiseksi se haittaisi viihtyvyyttä keskusta-alueella. Kolmas homma on siinä että tavara pitää vastaanottaa ja tavara pitää kuljettaa edelleen. Sijoittumiseen vaikuttavat teiden ja ratojen reitit ja sataman ja lentokentän läheisyys. Tästä syystä teollisuus ja tuotannollinen toiminta sijaitsee omilla alueillaan jossain teollisuudelle varatussa kaupunginosassa tai sitten kokonaan toisessa kunnassa.
Miltton - laajempi tarkastelu viittaa tosiaan samaan suuntaan.
Valkea, voisit blogata aiheesta kun näytät olevan siihen hyvin perehtynyt.
Vieras, amerikkalainen kaupunkimaantiede osoittaa, että suuria ihmisasutuksia tarkasteltaessa työpaikat todellakin seuraavat ihmisiä. Tapahtumaketju on verkkainen eikä se tietenkään ole aivan yksiselitteinen, mutta jos yhteiskunta on vakaa ja kohtuullisen homogeeninen (mikä tietysti lisää vakautta itsessään), niin työpaikat ja investoinnit ohjautuvat niille alueille, joissa on lupaavaa työvoimaa. Kasvukeskukset, kuten Helsinki, on luonnollisesti itsessäänkin houkutteleva kohde uusille työpaikoille.
Tämän voi tietenkin ajatella myös toisin päin. Jos alue taantuu ja ihmiset muuttavat pois, niin tuskinpa kukaan väittää vakavalla naamalla, että sinne syntyy kovin vahvaa uutta liike-elämää. Syntyy helposti itseään ruokkiva kierre, jossa yleinen ilmapiiri kurjistaa liike-elämän toimintaedellytyksiä. Poliitikoille syntyy helposti kiusaus kalastella ääniä yhä suuremmalla verotuksella ja elinkeinoelämän säätelyllä. Tällöin uudet investoinnit kohdistuvat niihin paikkoihin, joissa sääntely on vähäisempää.
Tietenkin asiaan vaikuttaa myös työn tuottavuus. Suomessa energiaverotuksella korotettiin raskaan teollisuuden kustannuksia, joten pitkien välimatkojen takia lopputuotteiden toimittaminen asiakkaille söi sen kilpailuedun, joka varsinkin paperiteollisuudella oli perinteisesti ollut. Samaan aikaan poistettiin euroon liittymisellä mahdollisuus devalvaatiolla alentaa teollisuustyöntekijöiden palkkoja kansainvälisesti vertaillen. Seurauksena tuotantoa siirtyi pois Suomesta ja muuttoliike kasvukeskuksiin kiihtyi. Tässä mielessä tietysti ihmisetkin siirtyvät työn perässä, mutta riippuu aikajänteestä, jolla tarkastelua tehdään. Pidemmällä tähtäyksellä työpaikat seuraavat asutusta, lyhyemmällä tähtäimellä ihmiset liikkuvat työn perässä.
Detroit on kaupunki. Detroitin kohdalla on kyse siitä että ihmiset muuttavat pois kaupungista. 1950-luvulta asti Suomessa on ajateltu että ihmiset muuttavat maalta kaupunkiin. Pitäiskö tosissaan toivoa että Helsinki muuttuisi joksikin detroitiksi joista ihmiset muuttaa pois vaikka takaisin maalle? Lälläällää ettepäs enää kasva ettekä varasta asukkaita maalta. Tämä voi kuullostaa jonkun katkeran maalaisjuntin kitinältä.
Detroitin työpaikkakato on seurausta myös siitä, että koulutettu ja ahkera keskiluokka muutti sieltä pois. Totta kai ne työpaikat, jotka kilpailevat avoimessa taloudessa seurasivat ihmisten perässä laitakaupungile.
Pääkaupunkiseudullakin uudet toimistorakennukset keskittyvät kehäteille. Esimerkiksi Pitäjänmäki länsi-Helsingissä on jo autioitunut. Siellä on joka kolmas toimitila vuokraamatta.
Muistaakseni pääkaupunkiseudulla on miljoona (1 000 000) neliömetriä tyhjillään olevaa toimistotilaa.
Tyhjää toimistotilaa on pääkaupunkiseudulla vaikka kuinka paljon. On irvokasta, että monilla paikoilla toimistotilan neliövuokrat ovat halvempia kuin ihmisille asunnoiksi tarkoitettujen tilojen. Ikävä ettei niihin saa virallisesti muuttaa asumaan.
Kiinnittäisin jonkun alueen kurjistumisessa samaan multiplikaattoriefektiin joka kiihdyttää kasvua. Se kiihdyttää myös laskua alaspäin. Eli se toimii kahteen suuntaan.
Toimistorakentaminen on tietty edullisempaa, kun ei tarvita samanlaista infraa kuin huoneistojen osalta, ja tietenkin myös kysyntä asuntopuolella on kovempi kuin tarjonta.
Tyhjää toimistotilaa on, koska varsinkin joku Pitäjänmäki, jossa kolmannes on tyhjillään, ei enää vastaa nykyistä tarvetta. Ilmastoinnit ja autopaikat puuttuvat, imago ja sijainti ovat vanhanaikaiset. Yhä useampi PK-seudun työpaikka on toimistossa eikä pajalla. Liikkuminen uusiin kehäteiden toimitaloihin on sujuvaa toisin kuin kantakaupungin tuntumaan.
Detroitissa työpaikat siirtyivät valkoisten mukana esikaupunkeihin, ja sama kehitys käy Suomessakin. Kukapa olisi uskonut 10 vuotta sitten, että Vantaa on houkutteleva paikka monelle tietotyöläiselle.
KT: Kyllä toimistoissakin on lähes sama infra kuin kodeissa. Vessat on ja usein jonkin tasoiset keittiötkin. Eiköhän nuo ihan markkinatalouden ehdoilla toimi. Asuntopuolella on vain niin kuuma kysyntä. Selkeä merkki siitä on kun asuntojen myyntihinnat ovat (muistaakseni ulkomuistista!) vuositasolla nousseet vain 0,6% mutta vuokrat ovat samaan aikaan nousseet 4,6%.
KT: Kuinka paljon tuosta Detroitin kurjistumisesta on johtunut autoteollisuuden alamäestä? Minua on mietityttänyt että onko autoteollisuus ollut Detroitille samaa kuin meille Nokia? En ole niin tarkkaan perehtynyt Detroitiin kuin sinä ehkä. Siinä olisi yksi mielenkiintoinen aspekti.
Toimistorakentaminen on selvästi edullisempaa. Tyypillisessä uudessa toimistotalossa on noin 10.000 neliötä, siellä työskentelee noin 400 ihmistä ja kerroksia on viisi. Vastaavaan asuintaloon verrattuna ei tarvitse huolehtia äänieristyksestä, kosteista tiloista ja parvekkeista. Toimistotalo asuintaloksi sellaisenaan muutettuna olisi lähellä jotain komunalkaa, jonka "suosio" perustui juuri sellaisen halpuuteen.
Vuokrat ovat edelleen noin 20% omistusasuntojen hintatrendin alapuolella, joten korotuksia voidaan odottaa jatkossakin. Omistusasuntojen hintatrendi taas on keskiarvossa, kun mittarina käytetään sen kehitystä kaikkein parhaiten kuvaavia mittareita eli reaaliansioiden ja -koron kehitystä.
KT: Eiköhän asuntojen hinnat ja vuokrat toimi kysynnän ja tarjonnan periaatteilla. Cost+ muodostaa vain kannattavuuden alarajan ja sitten kysyntä asettaa jonkinlaisen ylärajan kun ahneus ei tunne mitään ylärajaa.
Muutenkin olen alkanut miettiä asuntojen reaalihintoja. Kun 1970 ostin ison perheasunnon sai pankista lainaa 5 vuoden maksuajalla. Minun suhteellisen hyvä johtotehtävissä saamani palkka meni kokonaan asunnon korkoihin ja lyhennyksiin ja elimme muuten vaimon palkalla. Omakotitaloon sai lainaa usein hiukan pidemmällä 8 vuoden maksuajalla. Nyt saa 25-30 vuoden lainoja keski-Euroopan tyyliin. Vuokrat ovat pääkaupunkiseudulla kohonneet niin järjettömälle tasolle, että tuollaisilla lainojen maksuajoilla saat omistusasunnon lähes samoilla kuukausikustannuksilla kuin jos asuisit vuokralla. Olen yrittänyt tutkailla kuinka paljon asuntojen reaalihinnat ovat kohonneet 1970-luvulta eli onko suurimmat hyötyjät olleetkin pankit ja grynderit?
Omistusasuntojen hintatrendi on jo hiipumassa. Kunhan ei vain kohta koko kupla taas vaihteeksi puhkeaisi? Jos korot nousevat ja työllisyys heikkenee niin piru on silloin helposti irti. What goes up goes down - vai mitenkös se nyt meni?
Kuinka paljon tuosta Detroitin kurjistumisesta on johtunut autoteollisuuden alamäestä?
Wikipedia toteaa asiasta:
Results of the riots include the increase in pace of the area’s ongoing deindustrialization and public and private disinvestment.
eli mellakoiden seurauksena teollisuuden alasajo kiihtyi. Nyt kannattaa muistaa, että vaikka Detroitin asukasluku tipahti melkein kahdesta miljoonasta nykyiseen reilusti alle miljoonaan, koko metropolialueen asukasluku on noussut kahdesta miljoonasta kuuteen miljoonaan, eli korvaavia työpaikkoja on syntynyt paljon enemmän mitä autoteollisuus niitä ylläpiti.
Lähetä kommentti