Hesari uutisoi, että Perussuomalaiset ovat vasemmistopuolue. Kirjoituksen kuva muistuttaa melko paljon sitä, jonka itse hahmottelin aiemmin (Vasen ei ole oikein). Lehti ei kuitenkaan kerro, miten oikeistolaisuus ja vasemmistolaisuus on määritelty. Vaikuttaa siltä, että "oikeistolaisuus" tarkoittaa (valtion ohjaamaa) kilpailutusta, eli käytännössä halpuutta ilman takuuta hyvyydestä. Hyvyydellä tarkoitan jonkinlaista laatua. Laatu taas on vaikeasti määriteltävä määre, vakka hyvän laadun kyllä tunnistaa, kun kohdalle osuu. Syy, miksi sen tunnistaa on se, että se vastaa maksajan ODOTUKSIA kyseisen tuotteen tai palvelun suhteen.
Omassa nelikentässäni "oikeistolaisuus" tarkoittaa mahdollisimman matalaa veroastetta eli pientä julkista hallintoa (small government). Se on sikäli perustellumpi lähtökohta kuin Hesarin käyttämä, että suomalaiset keskimäärin kannattavat ns. hyvinvointivaltiota eli laajamittaista tulontasausta. Kuten vanha vertaus osuvasti kuvaa, puhumme varastamisesta, kun joku vie polkupyöräsi, mutta ryöstöstä, kun jengi vie väkivallalla uhaten omaisuuttasi. Mitäpä muuta verotus on kuin laillistettua ryöstöä...
Hesarin kirjoituksen mukaan Osmo Soininvaara on nykyisen eduskunnan oikeistolaisin kansanedustaja. Ajatus on suoraan sanottuna naurettava. Kuten blogini lukijat tietävät, Soininvaara kannattaa erittäin laajamittaista julkisen hallinnon suorittamaa elinkeinoelämän holhousta, tulonsiirtoja ja erilaisia kiintiöitä. Soininvaaran oikeistolaisuus liittyy lähinnä hänen ajatusmaailmaansa verotuksen progression muuttamisesta siten, että kannustinloukkuja puretaan. Ei siihen, että verotuksella ei edes luotaisi kannustinloukkuja. Kannustinloukulla tarkoitetaan yksilön saamia tukia, jotka vähentävät nettotuloa, jos yksilö hankkii palkkatuloa. Todellisuudessa kannustinloukku poistetaan sillä, että työikäinen ja -kykyinen terve väestö saa aina kaikissa tilanteissa saman verran verovähennyksiä tai etuja (kuten maksuton terveydenhoito tai lapsilisät). Kaikki muut tuet sen päälle (kuten asumistuki, yksinhuoltajien tuki jne.) kannustavat hankkimaan muitakin tukia (toimeentulo, työkyvyttömyyseläke jne.).
Mitä taas tulee Hesarin nelikentän arvokonservatismi/-liberalismi määritelmään, myös siinä on ajatuksellinen virhe. Sen mukaan valtauskontojen edustama arvomaailma on arvokonservatiivinen ja luonnonuskontojen (gaia-aate) edustama on liberaali. Vastaavalla tavalla HOMOseksuaalisuuden salliminen on liberaalia, mutta HETEROseksuaalisuuden ilmenemismuodot (prostituutio) on konservatismia. Moniavioisuus (islamilainen) on liberaali tapa, mutta prostituutio on patriarkaalisen (so. viktoriaanisen) konservatismin ilmentymä.
Kaikkinensa uutisen paras anti on se, että Hesari myöntää, että Perussuomalaiset eivät ole äärioikeistolainen populistinen liike. Valitettavasti tämä tulee vuosikymmenen liian myöhään, mutta paskaahan saa kun Hesarin tilaa. Jos Suomessa on joku "äärioikeistolainen" (pakottava oppi eli dogmi) poliittinen suuntaus, niin se on punavihreä poliittinen korrektius höystettynä tasa-arvolla (egalitarismi sivistyssanana jos oikein muistan).
Sain muuten vihdoin viimein luettua erään suuren eurooppalaisen pankin tilannearvion ns. PIGS-maiden (Portugal, Italia, Kreikka, Espanja) velkatilanteesta. Sen mukaan Kreikka leikkaa 50% lainoistaan vuoden 2012 jälkimmäisellä puoliskolla, mihin asti ns. väliaikainen vakuusrahasto takaa valtionlainojen uusimiset. Kreikan (n. 10 miljoonaa asukasta) julkinen velka on noin 250 miljardia euroa (Suomen 5-miljoonaisella kansalla noin 80 miljardia), mistä saksalaiset ja ranskalaiset pankit ovat myöntäneet melkein puolet. Kysymys kuuluu, miksi minun pitää ajaa rospuuttoteillä ja luotottaa kreikkalaisia teurastajia ja insinöörejä, jotka ovat Kreikassa luvanalaisia ammatteja. Kuten Suomessa taksit ja lääkärit.
Kuvan Janina liittyy aiheeseen vain siltä osin, että blogini vasemmassa palkissa oleva "Luetuimmat kirjoitukset" näyttää nostavan ne kärkeen, missä on kuva kauniista naisesta.
10 kommenttia:
"Luetuimmat kirjoitukset näyttää nostavan ne kärkeen, missä on kuva kauniista naisesta"
Minä taas olen huomannut että omassa blogissani kärkipäähän tuolla luetuimmissa nousevat sellaiset kirjoitukset, joissa on kuva Astrid Thorsista...
Ovatkohan blogiemme lukijakunnan naismaku ja mieltymykset noinkin rajusti erilaisia?
Kiitoksia kommentista Keskiäksy! No onhan se Astridkin hyvännäköinen, jos sen näköisestä tykkää. Itse en ole maininnut Astridin kuin neljässä kirjoituksessa eli alle prosentin verran.
Kilpailusta vielä että kilpailu sinänsä tulee tapahtua yritysten kesken. Yrityksillä on keskenään koko ajan käynnissä sotatila jota kutsutaan kilpailuksi. Ero sotaan on siinä että yritysten kilpailussa ei yleensä pyritä tappamaan ketään.
Se mikä valtio voi mieluiten tehdä on toimia valvojana kuten on kilpailuviraston roolissa. En ajattele niin että kilpailuvirastoa ei saa olla olemassa ja että laissa ei saa olla monopolikieltoja. Jokainen tietenkin yritys haluaa että sillä olisi monopoli ja monopsoni. Mikään yritys ei halua että sillä olisi kilpailijoita myynin eikä oston osalta. En ajattele niin kuin tietyt taloustieteen haarat että yritykset vapaaehtoisesti estävät itse itseään saamasta monopolia ja monopsonia. Arvelen että jokainen yritys haluaisi kaikin tavoin, rehellisin ja epärehellisin keinoin estää kilpailua sekä myynnin että oston osalta.
Valtion valvoma ja järjestämä kilpailutus on hyvä tieyissä tilanteissa esim. valtion omissa hankinnoissa ja joukkoliikennereittien ja -vuorojen järjestämisessä. Siis että valtio sanoo että no niin, tässä on tieosuus tai rataosuus sekä, joten esitä tarjous milloin haluat liikennöidä siinä.
Kuullostan varmaan ilonpilaajalta mutta en usko täydelliseen verottomuuteen. Minulla on semmoinen näkemys että en pidä veroista mutta totean niiden olevan välttämätön paha. Jos yhteiskunnalla on mitään velvoitteta minkään asian osalta niin ne on jotenkin rahoitettava. Orjia ei enää käytetä ja robotit eivät aivan ihmisten tavoin tee työtä.
Työstä ja tuista se vielä että luulen että lyhytkestoinen, huonopalkkainen paskaduunikin kelpaa jos siitä jää nettona kaikkiaan nenemmän kuin vastaavalta ajalta saaduista tuista nettona. Miksi tehdä 700 euron nettopalkalla mitään jos kotona makaamalla saa nettona 600 euroa?
Joskus herää kysysyms että mikä mahti maailmassa saisi työnantajan palkkaaman työttömän. Jos sanon työnantajalle, että sosiaalitukeani leikattiin, joten voitko palkata minut? Onko saako se palkkaamaan ketään, luoko se työvoimalle tarvetta ja kysyntää niin että alettaisiin palkata?
Ensinnäkin sanotaan että pääomalle ja tuotannolle työvoima on välttämätön paha jota ei edes haluta. Yrityksen tarkoitus on tuottaa voittoa omistajalle, ei työllistää, joten tätä taustaa vasten voi esittää kysymyksen että mikä saisi työnantajan palkkaamaan ketään, varsinkaan työtöntä.
Pitääkö suostua ilmaiseen työhön tai peräti maksaa työntantajalle että saa edes olla työpaikalla? Joskus tuntuu että työnantajien vaatimukset siitä minkälaisen työntekjän haluavat kuullostavat enemmän fantasioinnilta. Siis jos haluaa nuoren mutta jolla on paljon kokemusta, on ammattitaitoinen, työkokemusta on 15-vuotiaasta asti, ulospäin suuntautunut, hyvät sosiaaliset taidot, hyvännäköisen, hyväkuntoisen, on valmis tekemään joka päivä ylitöitä ilman korvauksia, on valmis kaikkiin työvuoroihin milloin tahansa myös viikonloppuisin, on koko ajan tavoitettavissa myös lomilla, omaa asenteen jonka mukaan työ on elämän tarkoitus...
Joo menee ehkä kärjistykseksi mutta kai tajusit pointin. Minä ajattelen työn että se on toimenpide jota tehdään korvausta vastaan. Olkoon se sitten ojan kaivuuta tai yritysjohtajana toimimsta kuten Nallen duuni.
No, eipä näytä ainakaan kilpailua tulevan. Mulla kun luetuinta edustaa läskien setien kalenterikuvat...
Kiitos Vonpee kommentista. Niin se vaan on - tämäkin kirjoitus nousi tuonne kuukauden luetuimpien listalle - ja vaan koska siinä on kauniin naisen kuva. On se jännä juttu.
Ja olihan siellä näemmä Vieraskin käynyt ovella koputtelemassa. Niin joo... Vaikeita asioita mietiskelet ja kyselet. Oma melko laaja kokemukseni kyllä kiistatta osoittaa, että palkkaamisessa kyse on pieneen lottovoittoon verrattavissa olevasta sattumasta. Ei työntekijä eikä tulevä esimies millään kykene hakemusten ja haastatteluiden perusteella arvioimaan työn sopivuutta hakijalle. Nyttemmin käytetään erilaisia persoonallisuus"testejä", mutta niissä on ihan sama vika: Mitä se työ oikeasti on, minkälainen työyhteisö on, miten työ muuttuu ajan kuluessa jne jne. Ihan silkkaa arpapeliä. Omassa nuoruudessani oli hyvä, kun avasi vaan kadulta oven ja kysyi että pääseekö töihin. Liksat oli pieniä, kokemusta ei ollut eikä juuri kukaan koskaan ehtinyt opettaa - seurattiin vaan esimerkin perässä. Mutta nykyisin pitää olla joku vitun Subutex Willer, joka osaa ratkoa kaikki maailman jutut vasemmalla kädellä. Eihän sellaista ole, eikä voikaan olla olemassa. Joten suosittelen, että painat lähimpään raflaan tai kauppaan ja kysyt, mitä tietoja ja taitoja tarvii olla, että pääset sinne hommiin.
Iltaa täältä lampaan paiston lomasta. Nyt vasta sain laitetuksi lampaanlihat uuniin.
Viimeks olin töissä helmikuussa. Nyt on ollut jonotus semmoiseen toiminnalliseen kartoitukseen. Vaikea tässä lyhyesti sanoa mikä se on. Voi olla etten sopisi sinun firmaasi töihin...
Muistan kun marraskussa yks 65 ikäinen ukko kertoi että hän muisteli että oli 1950-luvulla heinänteossa kotimaatilalla siitä hänen työura alkoi. Hän sanoi että 50-luvulla sai töitä kun meni johonkin tehtaan portille ja kysyi oisko mitään hommia. Ja yleensä oli vähintään laatikoiden kantamista, lattian lakaisua ym apupojan hommia. Tuosta sitten pystyi ylenemään hierarkiassa. Joo, oli silloin työ aika raskaita hommia mutta ne kelpas ja niillä pysyi hengissä ja ehkä keräämän jotain säästöpossuun.
Iltaa Vieras, me tehtiin lammas tänä vuonna loimuttamalla ohuina siivuina. Itse en ole lampaanlihan suuri ystävä (eikä liity mitenkään kebabiin), mutta hyvää oli! Illalla haettiin vielä koira mönkijällä saaresta, kun oli saanut vihin ja karkas... Tyhmä rakki mutta sellaisia nuo nenäkkäät ovat.
"Mutta nykyisin pitää olla joku vitun Subutex Willer, joka osaa ratkoa kaikki maailman jutut vasemmalla kädellä."
Pekka "Albert" Järvinen kävi 80-luvulla talonmieskurssin, joka kesti yhden viikon. (Kurssi sisälsi myös työhönperehdyttämisen.) Tänä päivänä samoihin hommiin vaaditaan ehkä 2 vuoden tutkinto. Ovatko ihmiset tyhmentyneet radikaalisti, vai onko työ on tullut satoja kertoja haastavammaksi? Vai onko koulutuksen idea lähtenyt täysin lapasesta?
Niin Poropoliisi, oli paljon ammatteja, joihin ei tarvittu mitään muodollista koulutusta. Tämä muutos tapahtui hirvittävän nopeasti, kymmenessä vuodessa.
Lähetä kommentti