torstai 30. joulukuuta 2010

Vihannan josiot

Johanna Korhonen ei ole suomalainen päättäjä, mutta journalistina hän on sekä poliittisen eliitin ajattelutavan peili että myös sitä ruokkiva mylly. Johanna Korhonen kirjoittaa (Haluan sanani takaisin), että
minähän haluan, että suomalaisiksi kutsutaan myös muualla syntyneitä, ruskeaihoisia, suomea murtaen puhuvia ihmisiä, jotka täällä syystä tai toisesta asuvat ja haluavat suomalaisia olla
Valitettavasti tuolla ajattelutavalla ei päästä maailman 500 älykkäimmän lausahduksen joukkoon, kuten toinen Visions of Johanna.

Petteri Järvinen, suomalainen tietokonenörtti vuosikymmenten takaa sen sijaan kirjoitti jo kolme vuotta sitten (Säästäkää edes suvivirsi), että
Ei ole mitään syytä nöyristellä tulijoiden edessä tai hyväksyä kaikkea kulttuurieroihin vetoamalla. Omien kansalaisten suojelun luulisi olevan päättäjille tärkeintä

Suomalaiset kommarit haluavat (Leo Stranius: Veronkorotuksia? Kyllä kiitos) nostaa veroja. Kaikenlainen valvonta ja sääntely on niin pitkällä, että apteekista ei saa ostaa kahta pakkausta ibuprofeenia. Viranomaiset ovat kieltäneet sen terveydellisiin syihin vedoten (ibuprofeeni voi vanhoille ihmisille aiheuttaa pitkäaikaisessa käytössä suolistohaavaumia). Naurettavaa tuossa on siis se, että voit kävellä kadun yli ja ostaa toisesta apteekista. Tai käydä ostoksilla vaikka joka päivä, jolloin kuukauden kuluttua sinulla on jo 30 pakettia särkylääkettä. Sitä kyllä tarvitaankin, kun pohtii maan tilaa.

Koska tapahtuisi sellainen ihme, että eduskunta kumoaisi 20 viimeksi kansalaisten valinnanvapauksia kahlinnutta ja veroja korottanutta päätöstä? Sen jälkeen kumottaisiin edelliset 20 ja niin edelleen. Miksi koko yhteiskunta pyörii sen saatanan 16%:n tasa-arvon perään itkevän vähemmistön säännöillä? Tuo 16% tulee siitä, että joka kuudes Uuden Suomen verkkosivujen äänestykseen osallistuneista kannattaa juustojen ja lihan verottamista.

Kuinka on mahdollista, että tässä maassa oikeasti noudatetaan Johanna korhosen ja Leo Straniuksen politiikkaa? Ei siis niin, että toteutettu politiikka olisi heidän keksimäänsä, vaan he ainoastaan pukevat sen kirjalliseen muotoon. Eikö ole sairasta?

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Iltaa, näin vuoden loppua kohden.

Neukkula loppui mutta sen hännystelijät jäivät eloon, ja he mutatoituivat uuteen muotoon, joista Leo Stranius ja Johanna Korhonen ja "vihreät nuoret naiset" ovat esimerkkejä.

Käykö niin että lihaa ja juustoa pitää sitten ostaa mustasta pörssistä? Tai pyytää tuttavia tuomaan ulkomailta niitä?

Ostin Isännän ylpeys-rakettisetin. En tiiä meinaanko perjantaina muutoin käydä missään baarissa, jos ei kavereista kuule mitään. Jos ei muuta niin paukutan nuo raketit.

Kumitonttu kirjoitti...

No näinhän se just on. Ihmetyttää, kuinka tuo asia halutaan vaieta. Jos asia taas ei ole näin, niin mikseivät he halua kumota väitteitä. Luulisin syyksi sitä, että he eivät ITSE tajua tuota muutosta. Vähän niin kuin vihainen koirakaan ei TAJUA olevansa vihainen ollessaan vihainen.

Kumitonttu kirjoitti...

Niin juu vielä; hyvä että ostit raketteja. Oikein pisti vihaksi kun viranomaiset alkoivat ahdistella kotimaista rakettiyrittäjää. Voi hellanlettas sentään. Koeammunnat on jääneet väliin ja ihmiset saavat ampua jo ostamansa raketit. Voi ristus perkele mikä meno.

Anonyymi kirjoitti...

Mistä tuossa oli tarkalleen kysymys, kuinka tuoreesta tapauksesta puhut? Tarkoitatko että maahantuoja ei saanut suorittaa koeammuntoja?

Olisin halunnut irtoraketteja joita olisin ostanut joitakin kappaleita, mutta oli vain rakettisettejä jäljellä, rakettimyynti oli loppumassa puolen tunnin päästä siitä kun olin liikkeessä. En tiedä olisinko niin kahjo että vielä kävisin perjantaina jossain katsomassa olisiko vielä?

Perjantaina tulee postin jouluhomman palkka, joulukuun ekan puoliskon ajalta. Olisi houkutus törsäillä varsinkin uuden vuoden takia, mutta järki toppuuttelee. Harmi ku työt loppu viikko sitten.

Raketit kiinnostavat mutta muut paukut eivät enää käytännössä kiinnosta. Tykäreitä ei enää saa myydä ja kiinarit ovat lähinnä papatteja. Muutkaan heitettävät paukut eivä taida olla enää kunnollisia.

Haikailen niitä vanhan liiton paukkuja, kun tykärit ja kiinarit olivat kunnolla isoja.

Ja sit oli niitä semmoisia paukkuja, joissa ei ollut sytytslankaa, vaan ne sytytettiin raapimalla tulitikkurasia vasten ja sitten heitetiin. Kooltaan jotain etu-tai keskisormen kokoa. Mikä niiden nimitys oli?

Yrjöperskeles kirjoitti aiheesta tämmöisen jutun vuosi sitten.