Devalvaatiohyöty ja velkaantuminen

Hyvinvointivaltio sisältää merkillisen ristiriidan. Se rakentuu homogeenisen kansan, oman valuutan ja rajatun valtion varaan.

Ns. vakaan markan linja tai nykyinen eurossa pysyminen myytiin kansalaisille sillä perustteella, että yrityselämä ei osannut suojata kansainvälistä kilpailukykyään vaan antoi raaka-aineiden hintojen ja palkkojen nousta kilpailijamaita nopeammin. Sen seurauksena tarvittiin devalvaatio, joka taas köyhdytti rehellistä rasvanahkaduunaria verrattuna hänen ulkomaisiin tovereihinsa.

Entistä enemmän näyttää kuitenkin siltä, että vahvaa markkaa tai euroa tarvitaan sen takia, että julkinen sektori ei riistäytyisi käsistä hallitsemattomaan kasvuun. Kun markka devalvoitiin, kansan omaisuusarvot säilyivät ennallaan tai jopa kasvoivat nimellisesti, verokertymä kasvoi ja julkista sektoria ei tarvinnut kuristaa tai sopeuttaa mitenkään. Devalvaatioiden suojassa juokinen sektori kasvoi nykyiseen tolkuttomaan mittaansa, mutta nyt kun ei voida devalvoida, jukinen sektori velkaantuu 10 miljardia vuodessa. Raaka peli Ranualla, sano.

Nyt uutiset kertovat että UPM suunnittelee valtavaa sellutehdasta Suomeen kymmenen vuoden päästä, "jos palkkamaltti säilyy". Samoin julkaistaan, että viranomaiset haluavat ryhtyä anonyymeihin työhakemuksiin, jotta rasismia ja muuta suvaitsemattomuutta ei esiintyisi haastatteluun ihmisiä valittaessa. Ehkä suomalainen virkamies on tosiaan niin korruptoitunut, että häneen ei voi sen vertaa luottaa, että hän noudattaisia lakeja, jotka kieltävät kuitenkin syrjinnän sukupuolen, rodun tai uskonnon takia? Vai onko tarkoitus luoda uusi "edistyksellinen" käytäntö työmarkkinoille, joka 10 vuoden kuluttua "hyväksi havaittuna" pakotetaan myös yksityisen sektorin käyttöön?

Mutta kummallista siis on, että hyvinvointivaltion kovimmat kannattajat ovat niitä, jotka voimakkaimmin tukevat hyvinvointivaltion rakenteiden romuttamista: omaa rahaa, valtiollista itsenäisyyttä ja vapaata maahanmuuttoa.