keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Fjordman: Maailman sairain mies

Junge Freiheit

Nykysin minkä tahansa positiivisen asian sanominen eurooppalaisesta kulttuurista väitetään olevan äärioikeistolaista.

Bat Ye'or on henkinen valmentajani. Hän on kuvaillut pelottavan tarkasti sitä toimintaa ja näkökulmaa, jotka ohjaavat läntisen maailman islamisoitumista.

En ole koskaan tavannut Anders Behring Breivikiä. Olen saanut tietää olevani yksi monista, joihin Breivik viittaa. Inhoan tätä yhteyttä, kuten jokainen järkevä ihminen tekisi, mutta en oikeastaan voi mitään sille, että internet valitettavasti pitää sisällään kaiken siellä julkaistun. En ymmärrä, miksi ihmisiä, jotka eivät tunne toisiaan pidetään vastuussa sairaiden ihmisten teoista.

Vakavissani suunnittelin lopettavani bloggaamisen Breivikin tekojen jälkeen osakseni saamani kansainvälisen arvostelun takia, koska oikeasti luulin olevani vastuussa. Syytökset Breivikin teon innoituksesta ovat pahin asia, mitä elämässäni olen kohdannut. Mietittyäni asiaa ja saatuani henkiset voimavarani takaisin päätin jatkaa bloggaamista. Omistaudun jatkossakin vain totuudelle. Mitä olikaan ennen Breivikiä, on säilynyt Breivikin jälkeenkin. Jos joskus lopetan kirjoittamasta, päätöksen tulee olla omani eikä jonkun ulkopuolisen pakottamana.

Olen opiskellut arabiaa Kairon Amerikkalaisessa Yliopistossa, ja asuin Egyptissä, kun terroristit lensivät päin kaksoistorneja New Yorkissa. En voi pitää sitä käännekohtana omalta osaltani, koska olin jo alkanut epäillä islamilaista kulttuuria ja ajattelutapaa, mutta terrori-isku vauhditti asiaa.

Eniten minua ei järkyttänyt se, kuinka monet arabit ja muslimit juhlivat tuhansien viattomien siviilien kuolemaa. Eniten minua järkytti se, kuinka länsimainen media vaikeni ja piilotteli tapahtunutta. Syyskuun terrori-isku oli selvästikin osa muslimien pyhää sotaa, jihadia, länttä vastaan, minkä länsimaailma kieltäytyi täysin hyväksymästä.

Työskentelin Israelin ja Palestiinalaishallinnon alueilla tarkkailijana 2002-2003 Hebronissa, missä pääsin todistamaan, kuinka vääristynyttä, Israel-vastaista ja islamia tukevaa alueen mediajulkisuus on todellisuudessa. Itse säästyin vaivoin nuoren muslimin - englannin kansalaisen - itsemurhaiskulta iskulta Tel Avivissa 30.4.2003. Kuulin selkäni takana räjähdyksen rannalta, jossa olin ollut muutamaa minuuttia aikaisemmin. Kaksi kollegaani murhattiin maaliskuussa 2002 palestiinalaisten toteuttamassa terrori-iskussa, vaikka meidän tehtävämme oli auttaa heitä. Päinvastoin, useimmat Israelin juutalaiset olivat ystävällisiä, ja pienen poikkeuksen muodostivat eräät väkivaltaiset siirtokuntien asukkaat.

En ole puhunut paljoa sodasta, mutta totean vain lyhyesti, että islam julisti sodan Euroopalle ja muulle maailmalle 1400-vuotta sitten. Tämä ei ole ”kiihkoilua”. Islamilaisten johtajien valtavirran tulkinta on, että jihadia tulee jatkaa, kunnes maapallon jokainen kolkka on tukevasti islamilainen. Eurooppalaisten esittäminen hyökkäävinä, heidän jouduttuaan kärsimään vuosisatojen ajan islamilaisten valloitusyrityksiltä, on yksinkertaisesti järjetöntä.

Vastustan voimakkaasti länsimaiden poliittisten johtajien ja muun eliitin politiikkaa. Tuen vahvasti amerikkalaisen kirjailijan Lawrence Austerin erossa pysymiseksi kutsumaansa strategiaa: Meidän tulisi pysytellä niin kaukana islamista ja islamilaisesta maailmasta kuin se on käytännössä mahdollista nykyisen tiedonvälityksen aikakaudella, ja reagoida vain silloin, kun ne uhkaavat meitä sotilaallisesti.

Maallisten hallitsijoiden, kuten Egyptin Mubarakin, tukeminen ja radikaalien islamilaisten järjestöjen tukeminen, kuten tehtiin arabikevään – joka on muuttumassa sharian talveksi – tehtiin, on tyhmää, vaarallista ja voi vielä kostautua.

Kun muslimit ja muut ulkopuoliset ovat nyt asettautumassa läntisiin yhteiskuntiin, on epätodennäköistä, että se olisi onnistunut hyödyntämättä länsimaiden sisäistä alennustilaa. Joskus pelkään, että olemme ideologisessa sisällissodassa länsimielisten ja menneiden aikojen länsimielisten kesken; niiden, jotka haluavat kunnioittaa perinteisiä eurooppalaisia tapoja ja kansakuntia ja niiden, jotka haluavat hajottaa nuo kansakunnat avaamalla rajat ja tukemalla laajamittaista maahanmuuttoa.

Islam on tarkasti ottaen pieni peluri, mutta hyvin arvaamaton siitä huolimatta. Länsimaiden sisäisestä tuhosta voidaan kiittää kulttuurimarxilaisia tai marxilaisuuden monia ulottuvuuksia laajemminkin, mutta muitakin syyllisiä on.

Eurooppa on tätä nykyä maailman sairas mies, mutta islam ei toimi lääkkeenä. Islam ei ratkaise ongelmiamme, vaan pahentaa niitä ja tuo uusia mukanaan. Arabit arvostavat juuriaan ja ovat niistä tietoisia samalla tavalla kuin kiinalaiset, japanilaiset ja monet muut kansat.

Eurooppalaisten on opittava heiltä sama taito vielä kerran. Uskoakseni ratkaisut nykyisiin vaikeuksiimme löytyvät rikkaasta kulttuuriperimästämme, mutta jos meidän on otettava oppia muista kulttuureista, se kannattaa ottaa menestyvistä, kuten Kaukoidästä, eikä epäonnistuneista muslimimaista.

Yksi harvoista asioista, joita voimme oppia arabeilta, on se, että emme myönnä kansalaisuutta kuin herkkupalaa kaikille niille, jotka sattuvat asettamaan jalkansa maaperällemme. Rikkaat arabimaat, kuten Qatar, Kuwait ja Yhdistyneet Arabiemiraatit vain harvoin myöntävät kansalaisuuden maahanmuuttajille, vaikka nämä olisivat asuneet ja työskennelleet maassa vuosikausia.

Ne eivät todellakaan pakota syntyperäisiä kansalaisiaan maksamaan valtavia summia siitä, että maahanmuuttajat vielä toisivat omat perheensä lähtömaistaan luokseen myöntäen myös heille kansalaisuuden. Vierastyöläiset Dubaissa tekevät työnsä ja sitten palaavat kotimaihinsa toisin kuin Saksaa miehittävät turkkilaiset. Jos arabit onnistuvat varmistamaan kansallisvaltioidensa säilymisen karkottaen isot joukot maahanmuuttajia tulematta leimatuiksi ”rasisteiksi”, minkä takia Eurooppa ei voisi tehdä samoin?

31 kommenttia:

Tvalve kirjoitti...

Aistin juuri järjen lepattavan liekin suvenevän pimeyden keskellä.

Tiedemies kirjoitti...

Minusta kirjoittaja on kyllä hullu. Ei millään raivopäisellä, vaan sellaisella surullisella tavalla, joka syntyy siitä, kun on joutunut kokemaan jotain traagista ja vimmaisesti yrittää selittää itselleen, mistä kaikki johtuu.

On siinä tietenkin totta siteeksi, sitä en kiistä. Mutta eurooppalaisuus ei ole koskaan ollut mikään yhtenäinen kulttuuri. Tämä on harha. Eurooppalaiset ovat sotineet keskenään verisesti kauemmin kuin islam on ollut olemassa.

Perinteeseen vetoamisen sijaan ehkä kannattaisikin vedota tulevaisuuteen. Yhteistä eurooppalaista kulttuuria ei ehkä ole koskaan ollut, mutta kyllä sellainen voidaan joskus vielä saada toki aikaan.

Sammalkieli kirjoitti...

Kulttuurimarxismi mainittu, joten Kumitontun julkaisema kirjoitus on jo sen vuoksi täyttä roskaa.

Mutta myös Tiedemies on väärässä. Selvästi muista kulttuureista erottuva eurooppalainen kulttuuri on olemassa, kunhan vain pidetään mielessä ettei kulttuuripiirin tarvitse olla poliittisesti yhtenäinen.

Eurooppalainen kulttuuri perustuu yhtäältä juutalais-kristilliselle traditiolle ja toisaalta humanismille ja valistusajattelulle. Jos eurooppalaisia yhdistävää "perheyhtäläisyyttä" ei enää nykyaikana huomaa, niin sen voisi ajatella johtuvan siitä että ihmiset Euroopan ulkopuolella ovat eurooppalaistuneet.

Tiedemies kirjoitti...

Eurooppalaisissa kulttuureissa on toki yhtenäistäviä piirteitä, kuten kristinusko, valistusajattelu, jne. Mutta yhtenäisyys on ollut vähäistä, Euroopan sisällä vaihtelu on ollut hyvin suurta, paljolti verrattavissa vaihteluun globaalisti.

Kulttuuri on nykyisin yhtenäisempää kuin se on koskaan ollut.

caseyryback kirjoitti...

Olipa eurooppalaisuus sitä taikka tätä, niin islamilaisilla näyttää kuitenkin olevan joitakin selkeitä suunnitelmia.
Hajanainen Eurooppa on tietysti helpommin "haltuun otettavissa", jos vastapuolella on yhtenäisempi islam.

Tiedemies kirjoitti...

Islam on toki yhtenäisempi kuin "Eurooppa". Islam on uskontona toki hajanaisempi kuin kristinusko, ja islamilaiset maat vielä hajanaisempia kulttuurillisesti kuin Euroopan maat. Toisaalta sen yhdistävät seikat ovat sangen silmiinpistäviä.

Breivikin ajattelussa on Fjordmanin peruja tai yhteisistä vaikutteista johtuen yhteneväisyyksinä (vääristyneinä toki) ainakin sellainen ajatus, että ikäänkuin reaktiona islamilaisen maailman muodostamaan uhkaan pitäisi olla "yhtenäisiä".

Fjordman yms kertovat koko ajan narratiivin, jossa hajanaisuus, eripuraisuus, "rappio", kulttuurillisten merkkien kunnioituksen puute, moraalittomuus, liika vapaus jne, ovat tekijöitä, jotka ovat nakertaneet jonkinlaisen tarkemmin määrittelemättömän "eurooppalaisuuden", ja jolle islamilaisen maailman ihmisvyöry antaa kuoliniskun. Tämä tarina on klassinen tarina hybriksestä ja tuhosta.

Asiaan jotenkin löyhästi voisi verrata Iain M. Banksin Culture-sarjaa, jossa kerrotaan - science fictionin keinoin toki - toisenlainen tarina teknologisesti ylivertaisesta liki amoraalisesta mutta samalla jonkinlaisen lässynlässyliberaalin narratiivin kyllästämästä sivilisaatiosta, joka yksinkertaisesti aina voittaa, koska se nyt vaan on niin hyvä. "Kulttuuri" on allegoria länsimaille. Jotkut jäsenet tuntevat syyllisyyttä siitä, mitä he ovat, jotkut yksilöt ovat fanaattisia, osa panikoi täysin sen edessä että kulttuuri on epähomogeeninen ja ulkopuolisten silmin se on täynnä moraalittomuutta ja täysin rappeutunut.

Vasarahammer kirjoitti...

Tiedemies ei ilmeisesti ole koskaan lukenut Samuel Huntingtonin kirjaa Clash of Civilizations and remaking of the World Order.

Jos hän olisi, hän ymmärtäisi Fjordmanin maailmankuvan perusteet vähän paremmin.

Huntingtonin tapa jakaa maailma sivilisaatioihin voi olla osin mielivaltainen, mutta kirjassa monet islamilaista sivilisaatiota koskevat käsitteet kuten "islamin veriset rajat" ovat todennettavissa elävästä elämästä.

Huntington oli vieläpä laskenut osuuden niistä maailman konflikteista, joissa islamilainen osapuoli oli ollut osallisena. Tällaisten konfliktien osuus oli hätkähdyttävän suuri. Tämä ei silti tarkoita mitään syy- ja seuraussuhdetta eikä sitä, että jokin yksittäinen konflikti olisi suoraa seurausta islamin aggressiivisuudesta.

Kumitonttu kirjoitti...

Mulle jäi Tidarin esittämässä kritiikissä epäselväksi, että onko hänestä Fjordmanin havainnot vaiko niistä tekemänsä johtopäätökset vääriä. Ihmiset havainnoivat erilaisia asioita, perustuen omiin kokemuksiinsa ja arvoihinsa, ja vastaavasti ihmiset tekevät samoista havainnoista erilaisia johtopäätöksiä.

Huvittavaa kyllä, ilmastoalarmistien "kaiken varalta"-periaate ei pädekään tässä ihmiskunnan historian laajimmassa muuttoliikkeessä. Se saa minut epäilemään, että kyseessä on puhtaasti jakobiininen ideologia, joka ei tähän asti ole (onneksi) koskaan missään toiminut pidemmän päälle. Ehkä tällä kertaa, sekö on väitteenne ja uskomuksenne?

Yrjöperskeles kirjoitti...

Minusta kirjoitus oli ihan asiallinen. Kommenttipuolelta voin todeta sen, että jos heppua aletaan etädiagnosoimaan hulluksi yhden ainoan poliittisen kirjoituksen perusteella heppua koskaan naamakkain näkemättä, niin silloin ollaan lähellä sitä osaamisen aluetta, mikä normaalisti kuuluu Jaana Haapasalolle.

Kumitonttu kirjoitti...

Kiitos Ykä. Samaa mietin itse, että adhomit on aina se helpoin tapa lyödä, kun subwoofer, vai mikä instanssi se nyt oli, puuttuu.

Tiedemies kirjoitti...

Minusta sana "hullu" on tässä ihan paikallaan. Fjordmanin havainnot ovat varmastikin aivan oikeita, mutta johtopäätöksenä liu'utetaan logiikkaa, jossa ei ole mitään järkeä.

Mistään mielisairaudesta minä en voi mennä mitään sanomaan. Kyllähän täälläkin toistuvasti esitetään kaikenlaiset vasemmistolaiset tms. "hulluina" tai jopa "raivohulluina". Aika paksua alkaa vetämään jotain hurskastelua siitä, että kommentoin samaan tyyliin. Quod licet Iovi, non licet Bovi, vai miten se nyt oli?

Mutta siis, se, mikä tässä on "hullua" on että että puhutaan Länsimaiden sisäisestä tuhosta, Saksaa miehittävistä turkkilaisista, kulttuurimarxilaisista, ja "syyllisistä". Ei tämä ole mitään muuta kuin sitä samaa paranoidia läppää, joka jenkkilän pyssyt+raamattu+kreationismi- porukka jauhaa.

Ihan samaan tapaan kuin on aiheellista islamia puolustelevilta feministeiltä kysellä, ovatko he järjiltään, on mielekästä kysellä Kumikselta ja muilta ateisteilta, ovatko järjiltään, kun he symppaavat porukkaa, joka haluaa kirjaimellisesti tappaa heidät?

http://i.imgur.com/mpQA0.jpg

Kumitonttu kirjoitti...

Huomenta Tidari. Juu, ei tässä nyt ollut kyse siitä, että käytit sanaa hullu, mihin siis ilmeisesti itsekin syyllistyn, vaan siitä, että se substanssi jäi puuttumaan arvostelustasi. Eli miksi hän on "hullu".

Olen samaa mieltä, että Fjordmanin havainnot lienevät uskottavia (meillä Suomessa ongelma ei ole yhtä laaja vielä). Johtopäätöksissä olen samaa mieltä hänen kanssaan, sillä islamilainen kulttuuri on paljon vaikeammin muutettavissa kuin länsimainen. Syykin on selvä - sitä johdetaan maista, joita johtavat arojen paimenkansat. Kristinuskon muuttuminen johtuu pitkälti siitä, että eurooppalainen ilmasto on luonut tarpeet erilaiselle kulttuurille, joten uskonto on saanut luvan muokkautua sen mukana. Islamin ongelma on siis siinä, että sen teologiset päätökset tehdään ihan toisenlaiseen ympäristöön kuin mikä on Euroopassa. Lisäksi islam - toisin kuin kristinusko - on lakiuskonto, eli islam menee aina yli maallisen vallan.

on mielekästä kysellä Kumikselta ja muilta ateisteilta, ovatko järjiltään, kun he symppaavat porukkaa, joka haluaa kirjaimellisesti tappaa heidät?

Siis kuka minut on uhannut tappaa? Omassa lähipiirissäni on paljon uskonnollisia ihmisiä (myös amerikkalaisia pyssyt&kreationismi -porukkaa), enkä koe vuoropuhelua heidän kanssaan minään ongelmana. Päin vastoin, pidän heidän suhtautumisestaan elämään yleensä ja toisiin ihmisiin erityisesti. Havainnoista (eettinen arviointi) emme usein ole samaa mieltä, mutta johtopäätökset (moraalinen katsantokanta) jaan täysin.

Tiedemies kirjoitti...

En ole eri mieltä oikeastaan mistään siitä, mitä islamilaisesta maailmasta ja sen ongelmista sanotaan.

Se, mikä on hullua, on a) väittää, että länsi on jotenkin tuhoutumassa tai jopa jo tuhoutunut, vain koska islamilaisesta maailmasta tännepäin haluaa tulla porukkaa ja b) heittää jotain läppää kulttuurimarxilaisista. Se on ihan nutcase kamaa.

On täällä ongelmia, tietenkin. Mutta ns. länsimaiset arvot jaetaan aivan käsittämättömän universaalisti. Ns. konservatiiviset tahot, joilla on ihan kreisi käsitys jostain menneestä suuruudesta, sensijaan suhtautuvat niihin kaikkein nuivimmin. Siis niihin samoihin juttuihin, joiden he yhtä aikaa sanovat olevan 1) jotenkin kauhean arvokkaita, uhattuja, ja länsimaisen yhteiskunnan perinteisiä juttuja 2) varma merkki rappiosta ja siitä että ihan justiinsa tuhoudutaan.

Puhun siis sellaisista jutuista kuin että täällä homostelusta ei joudu linnaan tai hirteen, että täällä naiset saavat näyttää vaikka vähän paljasta pintaakin ilman kivittämistä, että täällä raiskaaja ei voi puolustautua sillä, että nainen on sitä pintaa näyttänyt, että täällä sitä pintaa näkyy telkkarissa ja netissä, että täällä ei jengiä muutenkaan kytätä sen suhteen mihin ne uskoo tai minkä värisiä ne ovat.

Ei siinä, olen ihan samaa mieltä siinä, että "rasismin vastustajat" ovat kyllä ajalemassa traktorilla näiden arvojen yli, mutta niin ovat kyllä nämä rappioromantikotkin, vaatiessaan suitsia pornolle, naisten vapaudelle, homoille, neegereille jne jne.

Meillä on murros Euroopassa meneillään, koska meillä kansallisvaltioiden ja yleiseurooppalaisen identiteetin ja poliittisen yhdentymisen kanssa vähän nyt neuvotellaan ja mietitään miten se homma menee. Paradoksaalisesti (so. "hullua") taas nämä rappioromantikot ovat yhtä aikaa puolesta ja vastaan ja päinvastoin: Yhtäältä EU ja euroopan yhdentyminen on ilmestyskirjan peto, koska se on a) sosialismia tai sitten b) uusliberalismia, riippuen nyt siitä sitten miten tällainen rappioromantikko sattuu talouspoliittisesti itsensä asemoimaan. Lisäksi yhdentymispyrkimys on uhka kansallisvaltioille. Toisaalta kuitenkin juuri eurooppalainen kulttuuri on muka se, joka tässä on ihan juuri menossa vessanpöntöstä alas, enää häntä näkyy, ja islamistit ja marxisistit nauravat partoihinsa.

Tämä kuva on minusta aivan hullu. Se on aivan yhtä hullu kuin niiden ehkä viiden jäljelläolevan marxilaisen höpötys kapitalismista ja sen syvärakenteesta.

Tiedemies kirjoitti...

http://youtu.be/RoEEDKwzNBw

Kumitonttu kirjoitti...

Se, mikä on hullua, on a) väittää, että länsi on jotenkin tuhoutumassa tai jopa jo tuhoutunut, vain koska islamilaisesta maailmasta tännepäin haluaa tulla porukkaa ja b) heittää jotain läppää kulttuurimarxilaisista.

Käytät sanaa "vain" sillä tavalla, että se tekee väitteesi todeksi. Jos jätät sen sanan pois, niin väitteesi ei ole totta. Kulttuurimarxilaisuuden osalta olen samaa mieltä. Tai no, jos kulttuurimarxilaisuus on jotenkin sitä, että kaikki vanha on pahaa ja vain uudet radikaalit ajatukset hyviä, niin silloin tietenkin väitteessä on järkeä. Ehkä Fjordman ajaa takaa jotain tällaista.

Yhtäältä EU ja euroopan yhdentyminen on ilmestyskirjan peto, koska se on a) sosialismia tai sitten b) uusliberalismia, riippuen nyt siitä sitten miten tällainen rappioromantikko sattuu talouspoliittisesti itsensä asemoimaan.

Tuossa on järkeä. Tosin veikkaan, että uusliberalismilla amerikkalaisittain tarkoitetaan uusvasemmistolaisuutta eikä klassista liberalismia.

Vasarahammer kirjoitti...

Tiedemies olkiukkoilee, joten vastaaminen on tarpeetonta.

Valkea kirjoitti...

"Jos arabit onnistuvat varmistamaan kansallisvaltioidensa säilymisen karkottaen isot joukot maahanmuuttajia tulematta leimatuiksi ”rasisteiksi”, minkä takia Eurooppa ei voisi tehdä samoin?"

- Hyvä kysymys.

Tiedemies kirjoitti...

Vasara, en tasan olkiukkoile. Liioittelen hieman, ehkä, ja kärjistän. Mutta ei ole lainkaan olkiukko väittää, että tässä anti-jihad/länsimaiden rappio- genressä on nämä kaksi aspektia: EU:ta vastustetaan koska sen uskotaan rapauttavan kansallisvaltioita, ja eurooppalaisen kulttuurin rappiota korostetaan ja siitä syytetään etupäässä ns. kulttuurimarxismia. (Osa syyttää muuta)

Jos nämä karakterisoinnit ovat olkiukkoja, niin olisin kiinnostunut kuulemaan perustelut.

Mielenkiintoisinta tässä on se, että genrellä ei ole mitään yhtä määrittävää tekijää. Kumis on minusta epärehellinen, kun ei myönnä tämän genren sosialistisia piirteitä. En halua käyttää tässä mitään natsikorttia, mutta retoriikka on itseasiassa hyvin pitkälti samaa kuin Adolf Hitlerin Mein Kampfissa. Eroja tietenkin on, esimerkiksi näissä ei ole rotuoppia eikä tietenkään antisemitismiä. Sensijaan marxilainen ja sosialidemokraattinen lehdistö, joka oli Mein Kampfin ykkösosassa esitetty tärkein kansakunnan rappion syyllinen, on melkein sanasta sanaan samanlainen.

En yritä väittää, että tämä tekee tämän genren kirjoittajista natseja tms, enkä esitä tätä haukkuna tai minkäänlaisena vittuiluna. Esitän sen siksi, että se on aivan ilmeisellä tavalla täky haukkua tämän genren kirjoittajia natseiksi. So, jos tämän retoriikan käyttö on tietoinen valinta, niin hurskastelu siitä, että natsisyytöksiä satelee, on minusta aika typerää.

Fjordman on minusta "hullu" myös siksi, että hän tuntuu käyttävän samaa retoriikkaa ja olettaa ettei paralleelia kuitenkaan vedettäisi esiin.

Vielä yksi huomio: Minusta tässä ollaan erittäin oikeassa siinä, että kulttuuriperimämme on nimenomaan rikas, että muslimimaat ovat pitkälti epäonnistuneita valtioina, ja että niistä ei kannata ottaa oppia. Rikkaiden arabimaiden malli ei kerro mitään, koska ne uivat öljyssä, ja Norjaa lukuunottamatta mikään toinen maa ei voi tässä suhteessa ottaa niistä mitään oppia, geologialle kun ei voi mitään.

Tiedemies kirjoitti...

Lisään vielä edelliseen sen, että minusta on kiintoisaa, miten talouspoliittinen näkemys vasemmasta ja oikeasta ikäänkuin yhtä aikaa sekä nostetaan keskiöön että häivytetään. Kumis on kirjoittajista ehkä eniten tämän kanssa ongelmissa, koska hän korostaa nimenomaan talouspoliittista oikeistolaisuutta, ja ikäänkuin peittää silti kaiken sen geneerisemmän konservatismin sapluunalla.

Tarkoitan, että ihan oikeasti tässä genressä on paljon kirjoittajia, jotka näkevät yhtenä suurena syyllisenä "pidäkkeettömän kapitalismin" tai "uusliberalismin" eli vapaakaupan ja vapaan pääoman liikkumisen.

Klassisen liberalismin "kulta-aika", joka päättyi ensimmäiseen maailmansotaan ja sitä seuranneisiin totalitarististen ja autoritaaristen - sanoisin myöhäismodernististen - poliittisten liikkeiden nousuun, ei jotenkin pääse oikeuksiinsa tässä puhetavassa. Pidän tätä vähän paradoksaalisena. Euroopassa 1900-luvun alussa, siis vielä sata vuotta sitten, oli suhteessa hyvin vapaa liikkuvuus, hyvin vapaa markkinatalous, hyvin vapaa lainsäädäntö jne. Minusta pyrkimys kauemmas tuon aikakauden ihanteista on tässä se ongelma, ts. sen pitäisi olla se ongelma muille kuin näille modernien oppien (nationalismi, kommunismi, natsismi, fasismi, sosialidemokratia tai "pehmeä fasismi" jne) kannattajille. Paradoksi liittyy tässä siihen, että nämä opit ikäänkuin yhtä aikaa kielletään ja hyväksytään.

Kumitonttu kirjoitti...

En yritä väittää, että tämä tekee tämän genren kirjoittajista natseja tms, enkä esitä tätä haukkuna tai minkäänlaisena vittuiluna.

Tiedän, olenhan tässä vuosia kanssasi vaihtanut ajatuksia, ja hyvin harvoin natsittelet enää ketään, mistä hatun arvoinen nosto.

Kumis on kirjoittajista ehkä eniten tämän kanssa ongelmissa, koska hän korostaa nimenomaan talouspoliittista oikeistolaisuutta, ja ikäänkuin peittää silti kaiken sen geneerisemmän konservatismin sapluunalla.

Voitko avata tätä tarkemmin, koska olen todella kiinnostunut kuulemaan, millä perusteilla olen "natsi". Ymmärränkö oikein, että väität minun kannattavan jotain ja kuitenkin vastustavan sitä samaa jollain toisella perusteella?

Euroopassa 1900-luvun alussa, siis vielä sata vuotta sitten, oli suhteessa hyvin vapaa liikkuvuus, hyvin vapaa markkinatalous, hyvin vapaa lainsäädäntö jne.

Olen samaa mieltä.

Paradoksi liittyy tässä siihen, että nämä opit ikäänkuin yhtä aikaa kielletään ja hyväksytään.

Tätä sen sijaan en oikein ymmärrä. Millä tavalla minä - ilmeisesti siis viittaat minuun - kannatan yht'aikaa sekä vapaata markkinataloutta ja jotain säännöstelyä. Mihin tämä liittyy? Missä se ihan käytännön tasolla kirjoituksissani ilmenee ja missä näet ristiriidan?

Miltton Friidman kirjoitti...

Kumitonttu!

Julkaisemasi kirjoitus on äärirasistista muukalaisvihalla mässäilevää ja väkivaltaan kehoittavaa vihapuhetta!

Kuten sanoin jo aiemmin, lopeta sellaisen julkaisu välittömästi!

Tiedemies kirjoitti...

Siis, näissä anti-jihad genren kirjoituksissa se, että todetaan islamilaisen maahanmuuton olevan uhka, sekoittuu usein paitsi nationalismiin ja kulttuurikonservatismiin, myös esimerkiksi sosialismiin.

Näiden juttujen pariin siis yhdistyy erilaisia tahoja. Se, mitä ihmettelen on, että usein pyritään korostamaan vastapuolen olevan sosialistinen, vaikka tosiasiassa talouspoliittisilla näkemyksillä ei ole juurikaan tekemistä sen kanssa, miten ihmiset jakautuvat näiden kysymysten suhteen.

Tämä on ikäänkuin sitä, että "vasemmisto-oikeisto"- jaottelu on alkanut siirtyä alati enemmän kohti konservatiivi-liberaali- akselia kuten USA:ssa. Oikeastaan oma piikittelyni johtuu siitä, että tämä jättää omat näkemykseni ja käsitykseni oikeastaan kokonaan ilman mitään järkevää asemaa tällä akselilla. Kommenteista ja kirjoituksista päätellen, esimerkiksi nimimerkki Miltton varmaan kokee ainakin osittain samalla tavalla (tai sitten hänen kommenttinsa ovat taitavaa sarkasmia, jota vain en tavoita)

Kumitonttu kirjoitti...

Oikeastaan oma piikittelyni johtuu siitä, että tämä jättää omat näkemykseni ja käsitykseni oikeastaan kokonaan ilman mitään järkevää asemaa tällä akselilla.

Minun korviini tuo kuulostaa hiukan elitistiseltä. Kyllä vasemmisto/oikeisto-akseli elää ja voi hyvin. Näköharha aiheutuu siitä, että Suomessa ei ole enää yhtään oikeistopuoluetta. Muutenkaan en oikein ymmärrä, miten anti-jihad sekoittaa mainitsemiasi asioita. Varmaan antijihadisteilla on erilaisia syitä islamin vastustamiselle, mutta ei se tarkoita, etteikö itse pyrkimys ole kaikilla sama. Antijihadin keskeinen viesti on se, että islam ei sulaudu osaksi demokraattista monipuoluejärjestelmää ja uskonnon henkiset johtajat istuvat Euroopan ulkopuolella tavoittamattomissamme.

Tiedemies kirjoitti...

Mutta kun se vasemmisto-oikeisto tarkoittaa joka tilanteessa eri asiaa. Antijihad esitetään oikeistolaisena, ja sen vastustaminen sosialismina. Teet itsekin näin koko ajan.

Mutta kun antijihadistienkin joukossa on sosialisteja. En vain tajua miten tämä on niin vaikea ymmärtää. Yleensä tämän genren kirjoittajilla homma menee niin, että oikeisto tarkoittaa kaikkea hyvää ja vasemmisto kaikkea huonoa, mutta kun ne käsitteet läppäävät päällekäin. Fjordmanin hengenheimolaisissa on paljon sosialisteja.

Täälläkin kommentoivista suunnilleen ainoita sellaisia, joiden mielipiteet eivät ole jossain määrin sosialistisia ovat Juhis ja Miltton. Kaikki muut ovat vasemmistolaisia enemmän tai vähemmän. Kumis toki vähemmän, mutta sinäkin kannatat esimerkiksi asevelvollisuutta ja sosialistista tieverkostoa.

Kumitonttu kirjoitti...

Mutta kun se vasemmisto-oikeisto tarkoittaa joka tilanteessa eri asiaa. Antijihad esitetään oikeistolaisena, ja sen vastustaminen sosialismina.

Tuota en voi allekirjoittaa. Antijihad on kyllä ei-sosialistinen liike, osin konservatiivinen, osin hyvin libertaarinen ja niin päin pois. Sen luulisi olevan sosialistinen sikäli, että se on hyvin uskontovastainen, mutta koska islam on luonteeltaan sosialistinen (dogmaattinen ja yhteisöllinen), se ei kerää vasemmistosympatiaa laajassa mitassa.

Fjordmanin hengenheimolaisissa on hyvin vähän sosialisteja. Olen aika hyvin perehtynyt hänen maailmankuvaansa menneen vuoden aikana sattuneesta syystä, ja jos sosialisti tukee Fjordmania, niin se on kyllä sossun oma vika. Fjordman on hyvin voimakkaasti antisosialistinen, mikä aiheutti mm. hänen ja perheensä välirikko, minkä saatoit tietääkin.

Joten lyhyesti; lokeroit minut laatikkoon, jota en itse tunne. Jompi kumpi meistä on selvästikin väärässä.

Juha K ja Miltton ovat libertaareja, mutta minun lukeminen sosialistiksi on aika koomista. Asevelvollisuuden kannattaminen on monelle libertaarille vaikeaa syystä jota en ymmärrä. Kuten totesin, kyse ei ole tasa-arvosta vaan yksilön vapaudesta. Hieman huono mutta aika kuvaava esimerkki samasta aiheesta on rattijuoppous. Oikeus ajaa kännissä autoa on yksilönvapauksiin puuttumista, mutta silti sinäkin kiellät sen. Yksi näkökanta on, että rangaistuksen saa vain, jos aiheuttaa vahinkoa muille. Niinhän se yleensä yhteiskunnassa on. Miksi tässä tehdään poikkeus?

Tiedemies kirjoitti...

En tarkoittanut, että minä lokeroisin sinua, vaan pikemminkin niin, että yrität väen väkisin, kuten Fjordman ja monet muutkin, esittää että sosialismi on määreenä leimallisesti jotenkin anti-jihadin vastavoima. Anti-jihadin kannattajien joukossa on paljon tahoja, joiden kannattama talouspolitiikka on efektiivisesti yhtä sosialistista tai sosialistisempaa kuin vaikka demareilla.

Toki tässä on pitkälti kyse siitä, että moni, kuten sinä, identifioi itsensä yhtä aikaa sosialismin vastustajaksi ja anti-jihadin kannattajaksi. Mutta minusta näissä kirjoituksissa mennään hyvin paljon pidemmälle. Esimerkiksi esität omissa bannereissasi, että "israelin ystävät" ovat muka leimallisesti sosialismin vastustajia, mikä on aivan hullua. Israelin valtion perustajissa on paljon sosialisteja, ja sionismissa on ollut hyvin voimakkaita sosialistisia liikkeitä mukana. On erikoista, ettet tunnu jotenkin rekisteröivän tätä lainkaan.

Kuvittelet lisäksi, että klassisen liberalismin ideaan kuuluu tasa-arvon vastustaminen. Tasa-arvon vastustaminen on kuitenkin nimenomaan konservatiivinen l. oikeistolainen lähtökohta.

Klassisen liberalismin perinteessä yksi voimakkaita ilmiöitä on ollut esimerkiksi Roomassa patriisien erivapauksien vastustaminen, eli plebeijien tasa-arvopyrkimykset. Ja siis nimenomaan negatiivisten vapauksien tasolla. Konservatiivit, joita sittemmin alettiin nimittää oikeistolaisiksi, ovat taas vastustaneet esimerkiksi säätyjärjestelmien, aatelin erivapauksien, kuningasvallan jne. purkamista. Suomessa tätä edusti aikanaan kuningasvallan kannattajien puolue Kokoomus. Nämä ovat klassisen liberalismin näkökulmasta "vastavoimia", aivan kuten modernistiset kollektivistiset liikkeet kuten sosialismi, fasismi, jne. Paljolti myös nationalismi, jonka moderni muoto toisaalta tavallaan syntyi klassisen liberalismin myötävaikutuksesta.

Kumitonttu kirjoitti...

yrität väen väkisin, kuten Fjordman ja monet muutkin, esittää että sosialismi on määreenä leimallisesti jotenkin anti-jihadin vastavoima.

Höpö höpö, nyt näet omiasi. Toki antijihadisteissa on paljon eri syistä mukana olevia (uskonnollisia, kansallismielisiä jne) ja eri ismeihin uskovia. Kuten sanoin, sosialismi on kuitenkin ideologiana dogmaattinen ja epädemokraattinen kuten islamkin. Tämä paradoksi ei tietenkään estä ketään vasemmistolaisesti ajattelevaa olemaan vastustamatta islamin aktiivista levittämistä Eurooppaan.

"israelin ystävät" ovat muka leimallisesti sosialismin vastustajia, mikä on aivan hullua. Israelin valtion perustajissa on paljon sosialisteja

Näissä väitteissäsi paljastat enemmän omia ennakoasenteitasi kuin jotain muuta. Totta kai minä tiedän, että sionismi nojasi pitkään sosialisteihin, Neuvostoliito tuki Israeilin itsenäistymistä kun kuvitteli saavansa siitä liittolaisen jne.

Sen sijaan nykyaikana Israelia tukevat ovat keskimäärin enemmän oikeistolaisia (small-government) kuin Israelin vastustajat. Muun väittäminen on roskaa. Osa antisionismista nojaa antiamerikkalaisuuteen, osa anti-kristillisyyteen, osa arabien symppaamiseen ja osa menee median mukana. Sinut luokitelen antikristillisyytesi motivoimana Isral-vastaiseksi. Israel-myönteisyyteni puolestaan juontuu siitä, että Israelia käytetään poliittisena lyömäaseena vasemmistolaisissa piireissä, media uutisoi asiat vinoutuneesti ja Israelin tukeminen tuntuu ärsyttävän monia, ja itse pidän poliittisen korrektiuden vastustamista tärkeänä.

Kuvittelet lisäksi, että klassisen liberalismin ideaan kuuluu tasa-arvon vastustaminen.

Taas kirjoittelet omiasi. Klassisen liberalismin ideaan ei kuulu tasa-arvon vastustaminen, mutta kuten tiedät, tasa-arvo on joissain tilanteessa ristiriidassa yksilönvapauksien kanssa. Niissä tilanteissa pidän tasa-arvoa alisteisena.

Kumitonttu kirjoitti...

Jotenkin tuntuu, että katsot Tidari asiaa niin, että koska Israelin tukijoissa on myös sosialisteja, Israel-myönteisyyttä ei voi pitää leimallisesti oikeistolaisia yhdistävänä tekijänä, mistä taas seuraa, että islamin vastustaminen ei ole vasemmistolaisille leimallista, joten sosialismi on ihan ok.

Tarkoitan, että nostat esiin yhden poikkeuksen, paisuttelet sitä ja teet johtopäätöksesi luomasi möhkäleen perusteella. Tilanne on vastaavanlainen mutta päin vastoin kavahtamiesi kansallismielisten keskuudessa. He näkevät yhden epäkohdan, jota kauhistellaan ja sen perusteella vaaditaan tehtäväksi jotain, mistä ei alkuperäistä ongelmaa edes tunnista.

Tiedemies kirjoitti...

En pyri esittämään mistään yksittäisestä asiakysymyksestä sen enempää että se on OK kuin että se ei ole. Se, mitä pidän tässä typeränä ja epätarkoituksenmukaisena on retoriikan kaksinapaisuus, ikäänkuin sillä että ihmiset ovat jotain mieltä maahanmuutosta olisi jokin kytkös siihen, mitä mieltä he ovat talouspolitiikasta tai että mielipide Israelista olisi jotenkin yhtenevä talouspoliittisen tms. näkemyksen kanssa.

Se, mikä tässä myös kuplii alla, on populismi eli "antielitismi", eli asenne, jonka mukaan "kansa tietää", mutta joka tosiasiassa tarkoittaa sitä, että oma vitutus tai inhotus on ikäänkuin riittävä argumentti mistä tahansa, kunhan riittävän moni on samaa mieltä. Kaksinapaisuus juontaa pitkälti juurensa tästä, ja minusta se on erittäin paha ongelma. Se tarkoittaa jotain epämääräisesti sen suuntaista, että jos jokin asia on pielessä, pelottaa, vituttaa tms, niin sen syynä on joku ihmisryhmä, oli se sitten "kulttuurimarxilaiset" tai "sosialistit" tai maahanmuuttajat. Kun näiden juttujen ympärille gravitoituvat suunnilleen kaikki ne, joita tällä tavalla epämääräisesti kyrpii, niin lopulta asiakysymyksillä ei ole enää tässä kaksinapaisuudessa paljoakaan merkitystä, ne ovat pelkkiä talismaneja tai bannereita, joiden alle kasaannutaan heittelemään kiviä sitä toista osapuolta kohti.

Tämä on kuitenkin epäsymmetrinen asetelma. Kaikista hytisyttävimmän hauskaa tässä on, ja kumis, sinun kirjoituksissasi se näkyy kyllä usein eniten, että kaikkein vimmaisimmin "sosialisteiksi" (joka nyt sattuu olemaan tässä blogissa se suosikkikirosana, muissa se on joku muu) leimataan niitä, jotka lopulta sitä todellisuudessa vähiten ovat. Ikäänkuin se paha kirosana olisi niin vahva, että kun sitä vaan toistaa jonkun tahon kohdalla riittävän paljon, niin siitä pahasta tarttuu siihen tahoon riittävästi niin, että sitä voidaan pitää sosialistina.

Esimerkkinä tästä nyt vaikka joku Kokoomus. Totta, se on "sosialistinen" siinä asteikossa, jolla klassinen liberaali asioita mittaa, mutta se on kuitenkin merkittävästi vähemmän sosialistinen kuin moni muu puolue. En puolusta tällä(kään) ketään tai mitään.

En vain näe kaksinapaisuudessa kovin paljoa mieltä.

Kumitonttu kirjoitti...

En oikein tunnista itseäni tuosta. Olet usein syyttänyt minua epäjohdonmukaisuudesta ja kaksilla korteilla pelaamisesta. Olen mielestäsi sosialisti (yksityisautoiluun liittyvät asiat) ja toisaalta taas patakonservatiivi (kristinuskoon liittyvät asiat). Minusta sinulla on ollut aikaa perehtyä näkemyksiini ja perusteluihini, mutta sinä itse kaivat sieltä ne kaksinapaisuuden todisteet, joita sitten hehkutat.

Teillä relativisteilla on se hassu ominaisuus, mikä näkyy hyvin Egyptin tilanteessakin. Muutoin suhtaudutte konservatiiveihin kuin ruttoon, mutta kun Egyptissä tapahtuu länsimyönteisen yksinvaltiaan kumoutuminen, ette meinaa housuissanne pysyä. Skaalattuna sama ongelma näkyy Suomessakin: vasemmiston harjoittama väkivalta on oikeutettua, koska se ei ole laitonta. Laitonta se ei ole, koska vasemmisto ei tunnusta porvarillisia lakeja.

Tiedemies kirjoitti...

Minä en ole iloinnut ns. arabikeväästä tippaakaan. Kyse on minusta ollut vain pakan sekoittumisesta, ei muusta.

Suhtaudun konservatiiveihin kuin ruttoon siksi, että konservatiivisuuteen liittyy juuri mainittu kaksinapaisuus. Olen eri mieltä kenen tahansa sellaisen kanssa, joka kannattaa tyhmiä asioita, mutta konservatiivit eivät yleisesti ottaen ole.

Jokainen asia on asia erikseen; ihmisillä on mielipiteitä kokonainen kirjo. Kun näitä mielipiteitä pyritään panemaan toimeen poliittisesti, on mielekästä että tehdään kompromisseja. Se on kuitenkin eri asia. Konservatiivit liittoutuvat keskenään (minun näkökulmastani) aivan hulluilla perusteilla. Kuten siis tässä asiassa. Jos vertaa sitä, mitä nykyiset konservatiivit ajavat siihen, millainen oli klassisen liberalismin ns. belle epoque, niin nämä ovat hyvin kaukana toisistaan.

Siksi en ymmärrä, miksi klassisen liberalismin kannattajat niin voimakkaasti identifioituvat nationalisteihin. Nationalismi, ei sosialismi, ei fasismi, eikä natsismi, oli se, joka aiheutti klassisen liberalismin häviämisen varteenotettavana poliittisena oppina.