sunnuntai 23. tammikuuta 2011
Mikä maa alkaa U-kirjaimella?
Kuten lukijoilleni lienee selvää, toisten tyhmyydelle nauraminen ei vaadi suurta taitoa. Jotain tahatonta komiikkaa siihen toki sisältyy kun sosialisti todistelee muille olevansa heitä parempi kirjoittamalla kirjan arkielämän vääristä uskomuksista ja siitä, kuinka politiikkaa ei tehdä tieteen vaan tunteen pohjalta. Maailmassa on useita esimerkkejä yhteisöistä, jotka ovat hylänneet tunteet ja ryhtyneet toteuttamaan tieteellistä, uutta uljasta maailmaa. Ne, jotka uskovat poliitikkojen ja virkamiesten kykyyn tehdä markkinoita parempia päätöksiä, ovat yleensä kaikkein hanakimpia vaatimaan muita niitä noudattamaan.
Yhteiskunta rakentuu tunteiden varaan. Uskonnot perustuvat tunteeseen ja uskonnon tehtävä on erottaa meidät muista. Suojella omaa itseään, omaa perhettään ja omaa kansaansa. Siinä vaiheessa kun elämä muuttuu taisteluksi eloonjäämisestä, tunne syrjäyttää järjen. Sanottankin, että järki on tekosyy, jolla päätökset jälkikäteen perustellaan.
Jos uskoo, että järki on tai sen pitää olla yhteiskunnallisen päätöksenteon perusta, niin herää kysymys, kuinka ihmeessä esi-isämme pystyivät rakentamaan kukoistavia kulttuureita, joiden tiedon taso ei ole edes murto-osaa nykyisen peruskoulun kurssimäärästä? Yhteiskunnallisen päätökseteon perusta nojaa tehokkuuteen. Rajallisia resursseja tulee kohdella tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Sosialisteilla on väärä luulo, että tieteelliset menetelmät takaavat tuon tehokkuuden löytymisen. Näin ei ole, koska välttämätön tehokkuuden edellytys on omistussuhde. Jokainen tietää omasta kokemuksestakin, että omista tavaroista pidetään parempaa huolta kuin toisten. Siksipä moderneille vasemmistolaisille on mahdotonta ymmärtää, miten perinteinen oikeistolainen maailmankuva rakentuu. Vasemmisto kuvittelee, että oikeisto on heti lyömässä luuvitosen kurkkuun, jos kiltti virkamies ei ole suunnittelupöytänsä ääressä miettimässä seuraavaa sosiaalipoliittista siirtoaan.
Jussi Saramo ja Tommi Uschanov näennäisesti kulkevat loogisesti eteenpäin, mutta polun ensimmäinen askel puuttuu, ja sen mukana kaikki. Jos lähtöruutu puuttuu, oma eteneminen tuntuu varmaan mielekkäältä, mutta ulkopuolinen ei näe touhussa mitään järkeä.
Kiitokset Vasaralle inspiraatiosta.
Vastaus otsikon kysymykseen on tietenkin Yhdysvallat.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
11 kommenttia:
Miksi yrityksistä pidetään hyvää huolta? Omistajat ja työntekijät ovat kuitenkin eri henkilöitä. Koska suuret pörssiyhtiöt toimivat hyvin ja allokoivat resursseja tehokkaasti, myös suunnitelmatalous voi toimia hyvin. Johtajat ja omistajat ovat eri henkilöitä. Kapitalistinen luokka tekee itsensä tarpeettomaksi, aivan kuten Engels kirjoitti.
Toisaalta jäähän ihmisille myös hyvinkin pitkälle viedyssä kommunismissa henkilökohtaista omaisuutta, josta pitää huolta: Autot, huoneistot, työkalut, harrastusvälineet etc. Suurimmalla osalla ihmisistä ei itseasiassa nytkään ole muuta kuin tällaista omaisuutta. Itse asiassa kapitalismin vallitessa ihmisten valtaosan varallisuus on niin pientä, että sinun logiikallasi kapitalismin ei pitäisi toimia.
Suomalaisen keskimääräinen omaisuus on markkina-arvoltaan noin 70 000 euroa. Sillä ei saa edes yksiötä Kalliosta. Miten siis kiinteistövarallisuus pysyy kunnossa, kun ihmiset asuvat vuokralla? Miten yritykset pysyvät kunnossa, kun työntekijät ovat eri ihmisiä kuin omistajat?
Tähän liittyy sekin, että sosialismin väitetään virheellisesti tuhoavan ihmisten työhalut: koska yksityisomaisuutta ei ole, ihmisillä ei muka olisi motivaatiota työntekoon. Mutta juuri kapitalismin oloissahan suurin osa ihmisistä tekee töitä juuri mitään koskaan omistamatta. Omistuksen puute ei siis voi tuhota työhaluja, koska kapitalistinen järjestelmäkin toimii.
"Yhteistä venettä ei kukaan tervaa" on pelkkä kulunut läppä, eikä mikään oikea argumentti sosialismia vastaan.
Sanattomaksi vetää, mutta koitetaan.
Yrityksen omistaja maksaa työntekijöille palkkaa siitä, että he toteuttavat hänen käskynsä. Sillä tavalla "yritykset pysyvät kunnossa" käyttääkseni hauskaa sanontaasi. Omistaja on viime kädessä vastuussa omilla rahoillaan, joten kyllä suurilla sijoittajilla on kiinnostusta huolehtia varallisuudestaan. Kommunismissa tätä elementtiä ei ole, ja siksi järjestelmä ei voi toimia.
Koko Suomen kansallisuusvarallisuudesta vajaa puolet koostuu kiinteistöistä. En nyt oikein jaksa uskoa, että olet ihan tosissasi väittämässä, että omista tavaroistaan ei pidettäisi parempaa huolta, kun jokainen voi asian itse havaita omilla silmillään ja korvillaan. Mieti nyt välillä vähän ennen kuin alat suoltamaan ajatustenvirtaa näppikselle.
Myös kansankommuuneilla ja työläisneuvostoilla on pelissä oikeat intressit. Kyse on heidän yhteisen yrityksensä menestyksestä. Kun kommuuni nimittää johtajan, myös tällä johtajalla on aito intressi johtaa hyvin - muuten edessä on kilometritehdas.
Uskomatonta, miten joku vielä jaksaa vääntää tuota kommari-jöötiä kun se on lukuisissa yhteiskuntakokeiluissa todettu naurettavan epäonnistuneeksi ideologiaksi.
Nämä intressit siitä miten omaisuutta hoidetaan, on mielestäni talousnobelisti Milton Friedman hyvin kuvannut rahan käytön nelijaossaan:
1.) Käytät omia rahoja itseäsi varten, jolloin olet tarkka rahan käytöstä ja siitä, että saat juuri tarvitsemasi hyödykkeen/palvelun.
2.) Käytät omia rahoja toisen henkilön hyväksi, jolloin olet tarkka rahasta, mutta et välitä kovin paljon siitä, että ostettu hyödyke on paras mahdollinen. Tämä pätee esimerkiksi kun ostat lahjan jollekin toiselle.
3.) Käytät toisten rahoja itsesi hyväksi, jolloin et ehkä välitä suuremmin rahan määrästä, mutta haluat itsellesi hyvän palvelun tai laadukkaan hyödykkeen. Tämä pätee esim. kun firma tarjoaa lounaan: Pidät huolen siitä että käytät koko edun viimeistä senttiä myöten muusta välittämättä.
4.) Käytät toisten rahoja toisten hyväksi, jolloin et välitä siitä, menevätkö rahat todelliseen tarpeeseen etkä ole kovinkaan tarkka siitä minkä verran rahaa menee. Tämä on julkista taloutta. Lisäksi tähän osastoon kuuluu olennaisesti kotiinpäin vetämisen taipumus, eli rahaa yritetään junailla itselle.
Päivää GM!
Friedmanin kuvaus on selkeä ja perusteltu. Ei mitään lisättävää.
Jos ko. videon kysely tehtäisiin persukannattajien keskuudessa, niin millainenhan olisi tulos ?
Mitä merkitystä sillä on?
Se merkitys, että persujen kannattajat noin keskimäärin eivät kuulu Suomen terävimpiin veitsiin ja kaikista maista tarkoitushakuisesti valitulla otoksella saataisiin yhtä pöhköjä vastauksia.
persujen kannattajat noin keskimäärin eivät kuulu Suomen terävimpiin veitsiin
Onko arviollesi joku lähde, vai kuvastaako se sinun toiveitasi?
Toistan kysymykseni, että mitä merkitystä sillä on, vaikka perusjen kannattajat olisivat keskimäärin kaikkein tyhmimpiä? Mitä oikein ajat takaa arviollasi?
On ihan ok, että on mielipiteitä, mutta oleellisempaa on kertoa, mitä seuraa jostain, josta omistaa mielipiten. Se vie keskustelua eteenpäin ja avaan uusia näkökulmia - ymmärrätkö, vai lukeudutko itsekin kenties persuja äänestävien profiiliin, minkä esitit yllä?
Persujen ehdokasporukka heijastelee kannattajakuntaa ja esiintyvät yhdenasianpuolueena (maahan muuton ja EU:n vastustus). Koska puolue on läpeensä populistinen ja eikä sillä ole minkäänlaista poliittista ohjelmaa (kaiken vastustaminen ei ole ohjelma), olisi katastrofi, jos persut nousisivat valtaan.
Kannattaja kunnan tyhmyys liittyy siihen, että he eivät näe halvan populismin lävitse ja sitä, että persuila ei ole mihinkään ongelmaan minkäänlaista ratkaisua.
Lähetä kommentti