torstai 17. toukokuuta 2018

Suojasiko etnisyys rangaistukselta?

Helsingin Uutiset (ei siis Pravda) kirjoitti täysin mielipuolisen, kafkamaisen kuvauksen Suomen oikeuslaitoksen toiminnasta. Käsitellään tässä yhteydessä nyt samalla sakkojen muuntorangaistuksen palauttaminen, josta puolestaan Yle kirjoitti jo jokunen vuosi sitten, koska se avaa hyvin suomalaisen virkakoneiston sieluttomuutta.

Ylen uutisen mukaan siis viranomaiset vastustavat sakkojen muuntorangaistusta, jossa vuoden aikana neljästi sakotettu ja sakot maksamatta jättänyt henkilö eristetään vankilaan pois kiusaamasta muita ihmisiä. Neljät sakot on tietenkin aika paljon, koska olletikin kukaan rosvo ei jää joka keikalla kiinni. Vastustuksen syynä oli se, että muuntorangaistus vaatii 90 uutta poliisia ja 35 syyttäjää. Siinä se.

Kaupan liitto puolestaan laski, että varkaudet maksavat kaupalle 500 miljoonaa euroa vuodessa. Tai siis kauppojen asiakkaille. Kustannushyöty yhteiskunnalle on siis 40 kertainen. Suomalaiselta virkakunnalta puuttuu kyky hahmottaa laajoja asiakokonaisuuksia aivan tyystin. Samalla tavalla kuin tässä näitä myymälävarkauksia, myös apukoulutasoisten juhlapaikanhakijoiden laajamittainen maahantuonti nähdään tuottona yhteiskunnalle, vaikka todellisuudessa kouluttamaton diskoläpsyttelijä maksaa elämänsä aikana maltaita ja miljoonia muille veronmaksajille. Ehkä tättähäärien yliopistossa ei opeteta vaihtoehtoiskustannusten laskentaa. Voin hyvin nähdä tättähäärän rodullistetun rasismin luennolla seuraavan esimerkkilaskun:
Jouni käy töissä, ja tienaa tunnissa 10 euroa, josta hän maksaa erilaisina tulo- ja kulutusveroina 8 euroa yhteiskunnalle. Lopuilla kahdella eurolla hän maksaa vuokraa asunnosta jonka rakentamiskustannuksista noin puolet aiemmin jo maksettua veroa. Tädillä on kaksi euroa, joista hän antaa toisen Ahmedille, jotta tämä ei varasta Jounilta kymmentä euroa elättääkseen itsensä. Paljonko yhteiskunta säästää? Vastaus: Yhteiskunta säästää 10-2-1=7 euroa, kun se ottaa Ahmedin elämään Jounin palkalla.
Palataan lopuksi tuohon kafkamaiseen uutiseen. Tuomion mukaan:
Molemmilla petokseen syyllistyneillä miehellä on rankanpuoleinen rikostausta.

Toisella miehellä muut tuomiot vaikuttivat alentavasti petostuomioon. Hänet tuomittiin 15 päiväksi ehdottomaan vankeuteen.

Toisen miehen rikostausta oli niin rankka ja muut tuomiot niin tuoreita, ettei hän saanut petoksesta rangaistusta lainkaan, vaikka hänen katsottiin syyllistyneen siihen.

Oikeuden mukaan miehelle aikaisemmin tuomitut rangaistukset riittävät rangaistukseksi myös nyt tuomitusta petoksesta.
Mitä tuli juuri luettua? Että elämäntaparikollinen ei saanut rangaistusta, koska hänellä OLI JO NIIN MONTA AIEMPAA RANGAISTUSTA. Siis mitähän vi77ua?

4 kommenttia:

Yrjöperskeles kirjoitti...

Aika lailla sanattomaksi pistää tuo oikeuslaitoksen logiikka. Toisaalta, miksei samaa ajattelutapaa voisi ottaa käyttöön muuallakin? Esmes autokaupassa:

Ykä: Haluaisin ostaa auton.

Reilu-Reiska: Ja minkäslainen auto saisi olla?

Ykä: No toi nelivetovolkkari tossa.

Reilu-Reiska: Sehän käy, ja hinta on montakytviis tonnia.

Ykä: Ei muuten ole.

Reilu-Reiska: Etteikö ole?

Ykä: Ei ole niin. Minä olen nimittäin jo maksanut tuosta aikaisemmasta autosta. Ja tuossa on kuitti.

Reilu-Reiska: No perskeles, niinhän se olikin. Tuossa on auton avaimet ja ei muuta kuin turvallisia ajokilometrejä.

QroquiusKad kirjoitti...

Onko tässä nyt kyse virkakunnan sieluttomuudesta vai paremminkin taikaseinäilmiöstä:

verorahoilla operoivat viranomaiset eivät enää ymmärrä, mistä ne verorahat heille oikein tulevat?

Castor kirjoitti...

KKO:2014:91 on malliesimerkki uuden yhteisen rangaistuksen mielettömyydestä ja perustelujen älyttömyydestä. Kun olisi voitu tuomita kova rangaistus, niin pään silittelyksi meni.

"26. Rikoslain 7 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan yhteistä rangaistusta mitattaessa lähtökohdaksi on otettava siitä rikoksesta tuomittava rangaistus, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan olisi tuleva ankarin rangaistus, sekä mitattava rikoksista yhteinen rangaistus siten, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa myös rikosten lukumäärään, vakavuuteen ja keskinäiseen yhteyteen.

27. Samalla kerralla tuomittavina olevien rikosten keskinäinen yhteys voi vaikuttaa joissakin tilanteissa yhteistä rangaistusta lieventävästi ja joskus taas sitä koventavasti. Rikoksentekijän kokonaissyyllisyyttä vähentävänä seikkana voidaan pitää esimerkiksi sitä, että tekijä on tehnyt vain yhden rikollisen teon, joka kuitenkin täyttää useamman rikoksen tunnusmerkistön. Rikosten keskinäisestä yhteydestä ilmenevä suunnitelmallisuus voi toisaalta vaikuttaa yhteisen rangaistuksen koventamisperusteena (HE 40/1990 vp s. 32). Yhtenäisrangaistusjärjestelmään siirtymisen tavoitteena on kuitenkin ollut, että yhteistä rangaistusta mitattaessa on pyrittävä aikaisempaa enemmän kokonaisrangaistukseen, joka olisi oikeudenmukaisessa ja kohtuullisessa suhteessa tuomittavina olevien rikosten kokonaisuuteen (HE 40/1990 vp s. 31).

28. Tässä tapauksessa kysymys on kahdesta erillisestä vakavasta ja muutoinkin suurta moitittavuutta osoittavasta väkivaltaa käyttäen tehdystä rikoksesta. Asiassa on otettava yhteisen rangaistuksen mittaamisen lähtökohdaksi A:n syyksi luettu tapon yritys. Hänen syykseen luettu raiskaus on tehty muutamaa kuukautta aikaisemmin. Rikoksista erikseen tuomittavien rangaistusten pituudet olisivat 5 vuotta 6 kuukautta ja 3 vuotta 6 kuukautta vankeutta. Korkein oikeus katsoo, että 7 vuoden yhteinen vankeusrangaistus on oikeudenmukaisessa ja kohtuullisessa suhteessa näiden A:n syyksi luettujen rikosten kokonaisuuteen."

Ja antoi seitsemän vuotta eli alensi aiemmin tuomittua rangaistusta vielä kuudella kuukaudella.

Castor kirjoitti...

Jäi pois edellisestä:

Erään tuttavani puoliso tekee väitöskirjaa ihmisarvosta oikikseen. Hän on melko kriittinen, ja katsoo, että jokainen maahanmuuttajalle annettu tuomio on poliittinen.