Sote-uudistus tappaa

Valtakunnan poliittisesti merkittävin keskustelun aihe on ns. sote-uudistus. Yhteiskunnallisesti merkittävämpiä olisi väestörakenteen muuttuminen islamilaisen maahanmuuton ja vähäisen syntyvyyden takia, jotka molemmat ovat seurausta sosialistisen hyvinvointivaltion Curley-ilmiötä ruokkivasta ominaisuudesta. Korkea verotus, digitalisaatio ja globaali kilpailu ovat pysyvästi laskeneet matalan tuottavuuden työpaikkojen määrää teollisuusmaissa.

Sote-uudistuksen tarve on myös seurausta tehdyistä poliittisista linjauksista. Curley-ilmiön vuoksi poliitikot ovat luvanneet kansan terveydenhoitoon enemmän kuin mihin kantokyky riittää. Kun valtio käyttää rahaa maksuttomaan terveydenhoitoon, se raha on pois muista investoinneista. Terveydenhoidon pohjana pitäisi olla arvoihin perustuva näkemys siitä, kuinka paljon on järkevää investoida kuhunkin potilasryhmään ja loppujen lopuksi kuhunkin yksittäiseen ihmiseen.

Curley-ilmiö käytännössä estää arvopohjaisen keskustelun leimatessaan toisinajattelijoita ihmisvihamielisiksi natseiksi. Perustuslakimme nojaa enemmistödemokratiaan, joten se menettää kykynsä turvata yksilönvapaudet (luonnonoikeus). Kun yksilönvapaudet menetetään, jäljelle jää kylmä nihilismi.

Sote-uudistuksen perimmäinen kysymys siis kuuluu: ketä hoidetaan julkisin varoin. Tätä arvoihin perustuvaa keskustelua ei voida käydä, koska enemmistödemokratiassa sille ei ole tarvetta. Ei tarvitse miettiä, mikä on yksilön vastuu ja mitä valtaa yksilöllä on elämässään. Vapaus on noussut kaiken päätöksenteon keskiöön ilman kytköstä velvollisuuksiin, jota yksilöillä on suhteessa yhteisöönsä nauttiakseen vapaudesta. Jos ihmisellä on aseenkantoon vapaus, hänellä on velvollisuus käyttää asettaan yhteisön edun mukaisesti.

Sote-uudistuksen lähtökohta on siis rahojen loppuminen. Arvopohjaisessa keskustelussa pohdittaisiin, kuinka paljon yksilö voi odottaa saavansa yhteisön tukea: pitääkö kalliita hoitoja kustantaa yhteiskunnan rahoista? Pitääkö itsetuhoisen yksilön elämäntavan vahinkoja maksattaa asioistaan huolehtimaan kykenevillä? Mikä ei ole oikeus eikä kohtuus, ei voi olla lakikaan.

Kokoomus ajaa voimakkaasti näkemystä, jonka mukaan yksityiset terveydenhoitoyhtiöt voivat päättää, kenellä on oikeus saada hoitoa. Ne varmasti kykenevät tuon päätöksen tekemään, mutta se on asia, joka pitäisi päättää yhteiskunnalliseen keskusteluun perustuen siten, että oman suomalaisen yhteisömme arvot olisivat ratkaisun taustalla. Suomeksi sanottuna, päätökset tehtäisiin poliittista vastuuta kantaen ja virkavastuulla toteuttaen. Yksittäiset yritykset kykenevät tekemään omistajiensa edun mukaisia päätöksiä, mutta etu ei suinkaan aina ole yhteneväinen maksajan edun kanssa.

Sote-uudistuksessa vaaditaan poliittiselta järjestelmältä sellaista, mihin se ei kykene vastaamaan, koska Curley-ilmiö vaientaa arvoihin perustuvan päätöksenteon. Myöskään yksityiset yhtiön eivät kykene tekemään kyseistä päätöstä, koska asiakas on valtio eikä potilas. Kun potilaasta tulee asiakas, lääkäristä tulee myyjä. Hyvä myyjä etsii asiakkaalle ratkaisun, joka poistaa ongelman asiakkaan maksukyvyn mukaisella tavalla. Nykysysteemissä maksukyvyllä ei ole rajaa, joten myyjän ehdotukset ovat sen mukaisia.

Kaikki sote-uudistuksen vaihtoehdot ovat siis huonoja nykyisillä säännöillä. Kyse on sosialismin ydinongelmasta eli osaoptimoinnista. Ilman perustavaa laatua olevaa keskustelua siitä, paljonko terveydenhoito saa maksaa suhteessa maksajan kantokykyyn (esimerkiksi suhteessa kansantuotteeseen), mikään ratkaisu ei ole sen enempää taloudellisesti kestävä kuin moraalisesti perusteltu.

Käytännössä uusien puolueiden syntykään ei ratkaise tätä ongelmaa, koska ongelma ei ole puolueissa vaan poliittisen päätöksenteon mekanismissa. Ladasta ei saa Cadillacia. Vaikuttaa siltä, että poliittinen järjestelmä ajaa seinään niin länsimaissa kuin globaalistikin. Elinikäni kestänyt Pax Americana rakoilee Kiinan ja - ällistyttävää kyllä - Venäjän nostaessa profiiliaan Lähi-idässä. OPEC maat ovat kiinnostuneita Venäjän tarjoamasta sotilaallisesta avusta ja Kiinan yuanista öljykaupassa.

On enää ironista loppuhuomiota vaille, että tavoitellessaan öljystä riippumatonta vihreää taloutta länsimaat sysäsivät sylistään Lähi-idän ruutitynnyrit kiinalaisten ja venäläisten syliin. Vihreä energiapolitiikka toteutti Iranin pitkäaikaisen haaveen ydinaseiden hankkimiseksi. Islamin kaltainen misantropinen, nihilistinen ideologia etenee, jos judeo-helleeninen filosofia tuhotaan vihreän sosialismin nimissä. Sote-uudistus voi vaihtaa nimensä joukkosidontapaikaksi.