Valtakunnan poliittisesti merkittävin keskustelun aihe on
ns. sote-uudistus. Yhteiskunnallisesti merkittävämpiä olisi väestörakenteen
muuttuminen islamilaisen maahanmuuton ja vähäisen syntyvyyden takia, jotka
molemmat ovat seurausta sosialistisen hyvinvointivaltion Curley-ilmiötä
ruokkivasta ominaisuudesta. Korkea verotus, digitalisaatio ja globaali kilpailu
ovat pysyvästi laskeneet matalan tuottavuuden työpaikkojen määrää teollisuusmaissa.
Sote-uudistuksen tarve on myös seurausta tehdyistä
poliittisista linjauksista. Curley-ilmiön vuoksi poliitikot ovat luvanneet
kansan terveydenhoitoon enemmän kuin mihin kantokyky riittää. Kun valtio
käyttää rahaa maksuttomaan terveydenhoitoon, se raha on pois muista
investoinneista. Terveydenhoidon pohjana pitäisi olla arvoihin perustuva
näkemys siitä, kuinka paljon on järkevää investoida kuhunkin potilasryhmään ja
loppujen lopuksi kuhunkin yksittäiseen ihmiseen.
Curley-ilmiö käytännössä estää arvopohjaisen keskustelun
leimatessaan toisinajattelijoita ihmisvihamielisiksi natseiksi. Perustuslakimme
nojaa enemmistödemokratiaan, joten se menettää kykynsä turvata yksilönvapaudet
(luonnonoikeus). Kun yksilönvapaudet menetetään, jäljelle jää kylmä nihilismi.
Sote-uudistuksen perimmäinen kysymys siis kuuluu: ketä
hoidetaan julkisin varoin. Tätä arvoihin perustuvaa keskustelua ei voida käydä,
koska enemmistödemokratiassa sille ei ole tarvetta. Ei tarvitse miettiä, mikä
on yksilön vastuu ja mitä valtaa yksilöllä on elämässään. Vapaus on noussut
kaiken päätöksenteon keskiöön ilman kytköstä velvollisuuksiin, jota yksilöillä
on suhteessa yhteisöönsä nauttiakseen vapaudesta. Jos ihmisellä on aseenkantoon
vapaus, hänellä on velvollisuus käyttää asettaan yhteisön edun mukaisesti.
Sote-uudistuksen lähtökohta on siis rahojen loppuminen.
Arvopohjaisessa keskustelussa pohdittaisiin, kuinka paljon yksilö voi odottaa
saavansa yhteisön tukea: pitääkö kalliita hoitoja kustantaa yhteiskunnan
rahoista? Pitääkö itsetuhoisen yksilön elämäntavan vahinkoja maksattaa
asioistaan huolehtimaan kykenevillä? Mikä ei ole oikeus eikä kohtuus, ei voi
olla lakikaan.
Kokoomus ajaa voimakkaasti näkemystä, jonka mukaan
yksityiset terveydenhoitoyhtiöt voivat päättää, kenellä on oikeus saada hoitoa.
Ne varmasti kykenevät tuon päätöksen tekemään, mutta se on asia, joka pitäisi
päättää yhteiskunnalliseen keskusteluun perustuen siten, että oman suomalaisen
yhteisömme arvot olisivat ratkaisun taustalla. Suomeksi sanottuna, päätökset
tehtäisiin poliittista vastuuta kantaen ja virkavastuulla toteuttaen.
Yksittäiset yritykset kykenevät tekemään omistajiensa edun mukaisia päätöksiä,
mutta etu ei suinkaan aina ole yhteneväinen maksajan edun kanssa.
Sote-uudistuksessa vaaditaan poliittiselta järjestelmältä
sellaista, mihin se ei kykene vastaamaan, koska Curley-ilmiö vaientaa arvoihin
perustuvan päätöksenteon. Myöskään yksityiset yhtiön eivät kykene tekemään
kyseistä päätöstä, koska asiakas on valtio eikä potilas. Kun potilaasta tulee
asiakas, lääkäristä tulee myyjä. Hyvä myyjä etsii asiakkaalle ratkaisun, joka
poistaa ongelman asiakkaan maksukyvyn mukaisella tavalla. Nykysysteemissä
maksukyvyllä ei ole rajaa, joten myyjän ehdotukset ovat sen mukaisia.
Kaikki sote-uudistuksen vaihtoehdot ovat siis huonoja
nykyisillä säännöillä. Kyse on sosialismin ydinongelmasta eli osaoptimoinnista.
Ilman perustavaa laatua olevaa keskustelua siitä, paljonko terveydenhoito saa
maksaa suhteessa maksajan kantokykyyn (esimerkiksi suhteessa
kansantuotteeseen), mikään ratkaisu ei ole sen enempää taloudellisesti kestävä
kuin moraalisesti perusteltu.
Käytännössä uusien puolueiden syntykään ei ratkaise tätä ongelmaa, koska ongelma ei ole puolueissa vaan poliittisen päätöksenteon mekanismissa. Ladasta ei saa Cadillacia. Vaikuttaa siltä, että poliittinen järjestelmä ajaa seinään niin länsimaissa kuin globaalistikin. Elinikäni kestänyt Pax Americana rakoilee Kiinan ja - ällistyttävää kyllä - Venäjän nostaessa profiiliaan Lähi-idässä. OPEC maat ovat kiinnostuneita Venäjän tarjoamasta sotilaallisesta avusta ja Kiinan yuanista öljykaupassa.
On enää ironista loppuhuomiota vaille, että tavoitellessaan öljystä riippumatonta vihreää taloutta länsimaat sysäsivät sylistään Lähi-idän ruutitynnyrit kiinalaisten ja venäläisten syliin. Vihreä energiapolitiikka toteutti Iranin pitkäaikaisen haaveen ydinaseiden hankkimiseksi. Islamin kaltainen misantropinen, nihilistinen ideologia etenee, jos judeo-helleeninen filosofia tuhotaan vihreän sosialismin nimissä. Sote-uudistus voi vaihtaa nimensä joukkosidontapaikaksi.
3 kommenttia:
Jokaisella ihmisellä on syntymään perustuva oikeus puolustaa itseään ja muita ihmisiä keinoja kaihtamatta, mutta sukupolvelta toiselle periytyvä auktoriteettiuskoisuus on saanut ihmiset uskomaan, että aseen omistaminen on valtion suoma oikeus.
Aseen omistamisen rajoittaminen se vasta aseväkivaltaa onkin, koska käytännössä se tarkoittaa sitä, että aseistetut ihmiset tulevat uhkailemaan sinua aseella jos et luovuta heille omaasi.
Näin se menee - miksi poliitikkoja suojellaan henkivartijoin, mutta kansalainen ei saa suojata itseään?
Vanhaa totuutta lainatakseni, jos aseet kielletään, niitä on vain rikollisilla.
Hyvä näkökulma. Asian yksi puoli on lääketieteen kehitys, joka johaa siihen, että sekä yhä terveemmille, että yhä sairaammille ihmisille voidaan tarjota hoitoa. Se kasvattaa entisestään terveydenhuoltoon kuluvia varoja - ja siten myös liikeyritysten voittopotentiaalia.
Lähetä kommentti