Ruotsissa hallituksen muodostamisen ongelmat jatkuvat, kun demarien Löfven ja Maltillisten Kristersson mahtuvat vain sellaiseen yhteishallitukseen, jossa molemmat toimivat pääkanistereina. Koska molemmat blokit ilmoittivat äänestäjilleen olevansa maltillisia ja kieltäytyvänsä yhteistyöstä Ruotsidemokraattien Åkessonin kanssa, vaihtoehdoksi jäänee vähemmistöhallituksen muodostaminen tai uudet vaalit. Uudet vaalit tuskin muuttaisivat voimakkaasti äänijakaumaa, joten uusien vaalien ainoa merkittävä hyöty olisi, että Keskusta ja Liberaalit siirtyisivät vasemmisto-blokkiin, jolle tulisi noin 200 paikkaa 350-paikkaisesta parlamentista. Demarien vuosikymmenten hallitusvalta jatkuisi seuraavat vuosikymmenet.
Suomessa ja Ruotsissa siis ei-vasemmistolaisesti ajattelevalta on käytännössä viety mahdollisuus vaikuttaa itseään edullisesti koskevaan lainsäädäntöön. Kun 44% ihmisistä käyt töissä ja heistäkin valtaosa äänestää sosialisteja, tilanne on suoraan sanottuna lohduton. Äänestämällä ei voi vaikuttaa. Protestiäänen jättäminen on toimenpiteen ainoa merkitys, mutta siitäkään ei ole mitään hyötyä. Suomi ei ole itsenäinen valtio, ja poliitikoilla ei ole halua asiantilaa muuttaa. Tila-autossaan päätöksiä tekevä poliittinen eliitti odottaa Jyrki Kataisen tavoin itselleen hillotolppaa Brysslistä, ja heidän alapuolellaan oleva nomenklatuura odottaa nousuaan eliittiin, eikä pullikoi Rakkaan Johtajansa päätöksiä vastaan.
Kuten lukuisista vaaleista eri maissa on huomattu, valtaosa ei-valkoisista äänestää vasemmistoa. Esimerkiksi mustista 90% äänesti Obamaa (ja Clintonia) ja meksikaaneista 70%. Nuo ryhmät puolestaan vastustavat valkoisten poliittisia tavoitteita, joten sosialistien on turha odottaa muuttavansa näkökantojaan maahanmuuton suhteen: lisää ja mahdollisimman paljon kehitysmaista. Avoimen rasistinen toiminta sallitaan, jos se tuottaa itselle taloudellista etua, kuten natsi-Saksassa aikoinaan. Hyvinvointivaltio on lähtäisin Italian fascismista, ja Curley-ilmiö jyllää kuin puskutraktori.
Suomessa sosialistit Orpo ja Rinne julistivat kieltäytyvänsä yhteistyöstä Halla-ahon kanssa. Keskustalaisista vain 4% tekisi yhteistyötä Perussuomalaisten kanssa. Näyttää siltä, että Perussuomalaisten kohtalo tulee olemaan Ruotsidemokraattien kaltainen, ja Maahanmuuttovirasto saa jatkaa lisätyöntekijöiden palkkaamista. Ottaen huomioon etä Suomessa jätetään 56.000 turvapaikkahakemusta ja Migrillä on tuhat työntekijää, niin yhtä työntekijää kohti jätetään yksi hakemus viikossa. Sanoisin, että aika leppoisa toimenkuva.
Aloitin eilen pikkujoulukauden, ja keskustelin taksikuskien kanssa ongelmaksi (?) nousseesta ilmiöstä, jossa taksien hinnat ruuhkahuipuissa ovat nousseet huomattavasti ja muutaman kilometrin kyyti Helsingin keskustassa maksaa jopa 80 euroa. Markkinatalouden ystävänä pidän kehitystä suotuisana, koska aamuyöstä paukkupakkasissa maksaisin vaikka mitä kyydistä omaan sänkyyni. Myös kuskit hyötyvät, koska saavat parempaa tienestiä. Myös muut asiakkaat hyötyvät, koska hiljaisempina aikoina kyytejä olisi riittävästi tarjolla halvoilla hinnoilla.
Kuskit kertoivat, että jos kyydin hinta jää alle sadan euron ja asiakas hyppää sisään, kuljettajan ei tarvitse kertoa veloitusperustetta. Toinen vaihtoehto on tilata taksi taksikeskuksesta tai kännysovelluksesta, jolloin hinta on se normi vakiohinta kuin muulloinkin. Kun Helsingissä taksivuoron aikana laskutettavaa tulee noin 300 euroa, ja siitä rengin osuus on vajaat 40%, palkka ei ole häävi, mutta riittävästi elämiseen. Parhaimmissa vuoroissa tienestit voivat olla jopa 700 euroa, millä elää jo mukavasti, mutta ne vuorot harvemmin rengeille menevät.
perjantai 23. marraskuuta 2018
Taksimiehiltä kuultua
Tunnisteet:
hullut,
kommunismi,
liberalismi,
mailaif,
populismi,
talous
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti