Kaepernick on se pelaaja, joka ensimmäisenä ryhtyi polvistumaan otteluissa Yhdysvaltain kansallislaulun aikana. Kaepernick kertoi eleellään protestoivansa poliisiväkivaltaa ja rotujen välistä epätasa-arvoa.Itse hämmästyin eniten sanavalintaa "rotu", koska rotujahan ei valtamedian mielestä ole. Jos rodut ovat epätasa-arvoisia, niin miksi valkoisia amerikkalaisia ei suojella kaukoidän maahanmuuttajilta, joilla on korkeampi älykkyysosamäärä, koulutus ja tulotaso kuin valkoisilla? Ja mitä pitäisi ajatella siitä, että mustilla on matalin älykkyysosamäärä, koulutus ja tulotaso? Miten nuo muuttujat korreloivat niin hyvin keskenään - onko korkeampi älykkyys syy vaurauteen ja sivistykseen vai johtuuko vauraudesta älykkyys ja sivistys vai sivistyksestä lykkyys ja vauraus?
Uutisessa perustellaan Niken päätöstä sillä, että nuorissa ikäluokissa ei-valkoisia on enemmän kuin valkoisia. Vaikka mustat ja hispaanot ovat vähäisempiä ostovoimaltaan, heitä on soveliasta käyttää Niken kampanjassa heidän rotunsa vuoksi. Mistä seuraa se, että Nike toimii avoimen rasistisesti ja käyttää häikäilemättä hyödyksi Kaepernickin rotua. Vaikka amerikkalaisten enemmistö on valkoisia, ja he ovat ostovoimaisempia, valkoisen supertähden käyttö mainonnassa ei ole hyväksyttävää hänen rotunsa perusteella.
Yrityksen markkinointi kohdistuu aina omaan asiakasryhmään. Autokaupassa markkinointi on usein "käänteistä", eli automerkit pyrkivät viestimään auton omistajan naapurustolle, minkälaisella autolla naapuri ajaa. Esimerkiksi BMW:n sporttinen imago ei ole kohdennettu BMW:n ostajalle vaan naapureille, että tässä menee urheilullinen auto. Jos ihminen kokee olevansa "urheilullinen", hän hankkii auton, joka vahvistaa sitä mielikuvaa ympäristöönsä.
Niken tapauksessa markkinoinnilla osoitetaan, että Nike on "suvaitsevainen", mutta se kääntyy helposti niin päin, että Nike on rotutietoinen eli suomeksi sanottuna rasistinen. Nike haluaa painottaa olevansa mustien vaatettaja. Nike on NFL:n pääsponsori, ja NFL:n suurin yleisö koostuu valkoisista. Pelaajista valkoisia on suunnilleen puolet (joskin pelinrakentajista vain harva on värillinen), joten Nike politisoi urheilua tavalla, jota ei aikaisemmin ole pidetty suotavana, kuten tämä legendaarinen "Höyry" Häyrisen selostus osoittaa.
Niken markkinointikampanja ei olisi saanut hyväksyntää, jos se olisi valinnut mainoskasvokseen umpimustan Michael Vickin, joka kehotti Kaepernickiä leikkaamaan afrotötterönsä pois, jos halajaa takaisin liigaan. Vick joutui myöhemmin pyytämään anteeksi tokaisuaan, koska viihdemaailma ottaa tiukasti kantaa politiikkaan.
Stalin pyyhki kuvista pois vastustajiaan, mutta niin tekee myös Hollywood. Elokuvista poistetaan kohtauksia, jotka eivät tue liberaalin vasemmiston tavoitteita. Kuulennosta kertovasta elokuvasta jätettiin pois kohta, jossa Amerikan lippu lyödään Kuun pintaan (nationalismi). Schindlerin listasta jätettiin pois tosiasia, että Oskar Schindler osti aseita juutalaisilleen, jotta he voisivat puolustaa itseään (aseenkanto-oikeus). Titanicista jätettiin pois kohta, jossa rouva Straus kieltäytyi nousemasta pelastusveneeseen ja pysyvänsä loppuun asti miehensä rinnalla (feminismi). 9/11 elokuvaan ei mahtunut kohta, jossa lento 93:n sankari rukoili samoin kuin Pearl Harbor-elokuvasta presidentti Rooseveltin lausahdus "so help us God" (kristinusko).
Voittaja kirjoittaa historian, ja tämän hetken voittajia ovat viihdemaailman yritykset. Niiden poliittinen agenda on niin ilmiselvän räikeä, että se muistuttaa jo Stalinia, joka retusoi kuvista vastustajansa sitä mukaa kuin heidät eliminoitiin. Nike käytti valtaansa ja otti värillisen miehen kasvot omakseen.
Tutkimuksen mukaan X-sukupolvi (1995 jälkeen syntyneet) ei hyväksy Niken liberaalidemokraattista poliittista linjausta. X-sukupolvi on konservatiivisin sukupolvi sataan vuoteen. Kannattaisiko jonkun kysyä, miksi?
14 kommenttia:
Tämmönen yksinkertaisempi niin kuin minä päätyy myös siihen johtopäätökseen että Nike on korostetun rotutietoinen eli siis mustaa rotua suosiva ja vaikka HS:n kirjoitus esitti syvän toiveen (siis toiveen, ei faktan) että strategia toimii niin rodullinen pakkosyöttö ei ole läheskään niin hyvä markkinavaltti kuin mitä tiedostava ihminen luulisi.
Suomen näkövinkkelistä sama ilmiö näkyy kaikenlaisessa mainonnassa jossa ns. etninen diversiteetti on selkeän päällekäyvää. Joo, tuleehan melkoinen osa mainoksista suoraan kansainvälisistä mainostoimistoista mutta tulisi muistaa kenelle Suomessa tavaroita myydään. ”Etninen diversiteetti” ostaa täällä tarvikkeensa suomalaisten rahoilla.
Mitä tulee Hollywoodiin ja yleensä länsimaiseen viihdeteollisuuteen niin sen tuotoksien seuraamisessa on jo kehitettävä päähänsä eräänlainen filtteri eli on keskityttävä juoneen ja unohdettava ”vallitsevien olosuhteitten” määrittelemä näyttelijäkaarti.
Tuli aiheeseen liittyen mieleen tämä Tuntemattoman Sotilaan uusin filmiversio, jossa näkyy taistelukohtauksessa musta mies.
Se on kuulemma otettu mukaan siksi, ettäbon historiallinen fakta, että Suomen armeijassa palveli yksi musta jatkosodan aikana...
Ykä, Niken kurssi koki melkoisen pudotuksen ja arvio on että strategia ei ehkä ollut ihan loppuun asti harkittu.
Ekku, älä perkele - onko tuo juttu tosi!? En oo kuullu ennen.
Luin tuon jutun Satu Jaatisen Tuntemattomat kirjasta.
Siinä käsitellään kirjaa ja siitä tehtyjä elokuvaversioita ja selvitetään sanoja ja termejä nuoremmalle sukupolvelle.
Lisäksi penätään moneen kertaan naisnäkökulmaa aiheeseen ja puffataan Louhimiehen teokseen lisäämää materiaalia.
Minulla oli kuvan kaltainen t-paita joskus 90-luvulla. Kuinka oikeassa sen suunnittelijat olivatkaan:
https://www.xtees.com/uploads/products/images/primary/mt/mt-00480.JPG
En tiedä jatkosodasta mutta talvisodan ilmavoimissa (melkein) oli palveluksessa muuan musta heppu. Myöhästyi kyllä itse rähinästä eikä muutenkaan ollut juuri hyödyksi:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000539563.html
Mutta eikös se Mannerheimikin ollut musta hipiältään? Ainakin oon jotain kuvia nähny. Elokuvakin on siitä. Sotakuva-arkistoissa on paljon kuvia mustista suomalaisista sotilaista. Heistä jokainen oli karrelle palanut ja kuollut.
Musta (melkein, ks. Yrjön txt) yhdessä ruottalaisten kanssa ratkaisivat ainakin puolittaisen voiton meille NL-rähinässä. Rokan Antillekin ruottalaiset olivat valmistelleet oivan ampumapaikan ja siitä sitten kohteliaina miehinä poistuneet takaoikealle, jotteivat Antin tähtäys ja herkkä liipasimen kosketus olisi häiriintyneet. Eihän se Antti osannut edes pakkoruotsia, joten ei se olisi edes ymmärtänyt heidän arvokkaita neuvojaan. No, kuitenkin noin 80 viholaista jäi hangelle.
Veijo muistaa nyt hieman väärin:
Antti Rokan jäljiltä hankeen jäi vain n. 50 vihollista. Hänen esikuvansa oli Napoleonin armeijassa Venäjän-sotaretkellä taistellut venetsialainen varakreivi Antonio di Rocca, joka Moskovan paloa katsellessaan lausui mitä puhtaimmalla ranskalla:
"Siellä lienevät kärventyneet nuo onnettomat perianaalista karvoitustaan myöten."
Tästä kimpaantuneena di Roccan pariisilainen, joskin sinne Venetsiasta emigroitunut (ja siksi alaistaan vihaava) markiisi la Mio kivahti venetsialaisittain murtaen:
"Kuulkaas työ di Rokka! Työ koetatte parhoon kykynne mukkaen olla poekkitielj miun ja miun käsköin ja määräösten tiel!"
Varakreivi di Rocca katsoi esimiestään hämmästellen:
"Mitä te sanottekaan, la Mio? Voisitteko puhua minulle ihan selkeää ranskaa? Olenhan toki aatelinen uusranskalainen Venetsiasta enkä ymmärrä moisia murreilmauksia?"
Markiisi la Mio raivostui:
"Työ di Rokka luuletto ettei sotljaskurj liikuttaesj teit ollenkoon! Se alakoop liikuttaa! Se paannoop teijät vaek heilummoon metla käes kivvii asetellen!!"
"Metla? Enköhän minäkin voisi saada vastauksia aivan selväksi ranskaksi?
Ja mitä sotilaskuriin ja sen mahdollisten rikkomusten seuraamuksiin tulee, uskoisin yhteisen esimiehemme, herttua de Sarástiën arvostavan sellaisia punnitessaan vaikkapa taannoista suoritustani, jossa torjuin yksinäni kokonaisen kasakkasotnian sivustahyökkäyksen apunani vain uskollinen sotilaspalvelijani, tuo kelpo neekeri Lambinembu joka latasi minulle piilukkopistoolejani sitä mukaa kuin ammuin niitä tyhjiksi?
Noin 80 kasakkkaa sinne hankeen jäljiltäni jäi, ellen vallan väärässä liene...?"
QK
Faktantarkistuksen paikka!
Kirjassa Tuntematon Sotilas Linna hieman veti lukemaa vasemmalle.
Lumeen makaamaan jääneiden vihollisten kokardit kerännyt maineikas kauppamies sai saaliiksi noin 80 kokardia sotasaalisvarastoonsa. En muista mistä luin, mutta ei ollut vasemmistolaisen fiktiivisiä kirjoja kirjoittaneen miehen tekstejä. Voisi löytyä gugelista, mutta en viitsi alkaa kaivaa.
X-sukupolvi ovat 1965-1980 syntyneet. 1995 jälkeen syntyneet ovat millenniaaleja eli Z-sukupolvea.
Ruukinmatruuna on äksä, mutta meidän lapsemme ovat vetäneet meistä rajusti konservatiivisuudessa ohi.
Rokan Antti ja 50-83 venäläistä, jatkuu...
No, kun ei muita kiinnostanut, guukkeloin Pylvänäisen lahtilukeman. Esim. https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/harvinainen-kuva-rintamalta-tassa-ovat-oikean-elaman-antti-rokka-ja-suen-tassu-jatkosodassa-200499169/
Tietoni ei perustu kyseiseen artikkeliin, vaan luin jostain sotaa tai armeijaa käsittelevästä asiajulkaisusta. Mutta näyttää noita olevan muitakin, ehkä 83 vanjaa meni nurin.
Olkoon niin. Joka tapauksessa Linnan Tuntematon Sotilas on loistava kuvaus sodasta etenkin sotilaiden henkilökuvauksen osalta. Ehkä paras. Ernest Hemingway pitää parhaana Frederic Manningin sotakirjaa Harva Hyvin Kuolee, josta hän sanoi: "Jaloin lukemani kirja miehistä sodassa. Luen sen joka vuosi uudlleen, etten unohtaisi asioiden todllista laitaa ja etten koskaan sortuisi niistä valehteleman itselleni tai muille". Pidän Tuntematonta parempana.
Veijo Hoikka:
Hemingway oli pelle, joka Toisessa maailmansodassa oli Pariisin valtauksen jälkeen ampua nuoren saksalaissotilaan huvikseen. Tietenkin herra H. oli humalassa niin usein kuin mahdollista (lue: koko ajan), ja tuokin tapaus sattui sopivasti ilmeisesti laskuhumalaan.
Ernest oli sen verran rohkea, että kulki Pariisissa pitkään valtauksen jälkeen ase vyöllään, kunnes joku järkevämpi otti sen pois. Nyrkkitappeluita Hemingway hävisi Pariisissakin lukemattomia.
Castor
No, Hemingway oli viinamäen miehiä, mutta ilmeisesti oli usein selvinkin päin. Hänhän oli ambulanssimiehenä WW I:ssä, haavoittui. Joten jotain kokemusta voisi olettaa olevan sodasta. Hänet myös palkittiin Nobelin kirjallisuuspalkinnolla, joten uskalsin mainita hänen kannanottonsa kirjaan. Toisaalta, nykyäänhän noita nobeleita jaellaan vähän erikoisin perustein, kirjallisuuspalkintokin meni tässä taannoin jollekin amerikkalaiselle kansanlaulajalle. Tuosta mainitsemastani kirjasta Harva Hyvin Kuolee William Boyd mainitsi: "Paras sotaromaani, mitä ensimmäisestä maailmansodasta on koskaan kirjoitettu". Boyd on kirjoittanut kirjan Kelpo Mies Afrikassa, joka on kelpo kirja. Ehkäpä joku voisi kirjoittaa kirjan Kelpo Mies Euroopassa, ihan vaikka kulttuurivaihdon nimissä.
...tarkoitin Kelpo Mies Afrikasta, included.
Lähetä kommentti