perjantai 6. maaliskuuta 2015

Maaorjuutta kolmannessa polvessa

Ylen uutisen mukaan golf-innostuksen hiipuminen saa surkuhupaisia piirteitä:
Golfosakkeiden vastikemaksujen laiminlyönti aiheuttaa vakavia ongelmia monen golfkentän taloudelle.

Golfkentät ovat turvautuneet poliisin apuun, jotta osakkeiden myynti perinnän ulottumattomiin katkeaisi.
Lapset perivät osakkeita vanhemmiltaan, jotka eivät ole päässeet niistä hyvän sään aikana eroon. Harrastajamäärien vähetessä kentillä pyörivät pelaajat haluavat laskuttaa harrastuksensa lajia pelaamattomilla yhtiökumppaneillaan. Normaalin oikeustajun mukaan aktiivisten osakkaiden tulisi lunastaa passiiviset pois tai laskea kenttä konkurssin kautta uuteen nousuun.

Aivan sama järjestelmä on luonnollisesti parissa miljoonassa suomalaisessa kotitaloudessa, jossa asunto-osakkeella saa hallintaansa - ei omistukseensa - tietyn huoneiston. Jos muuttaa pois, yhtiövastike on kuitenkin maksettava. Nyt puolen Suomen pakkautuessa ruuhka-Suomeen, pohjan perukoille jää satoja tuhansia asunto-osakkeita, joissa ei asu kukaan mutta yhtiövastikkeet juosta rallattelevat maailman tappiin asti. Kornia on, että vanhempien tekemät velat ja sitoumukset eivät pääty edes kuolemaan vaan lapset maksavat isiensä pahat teot näemmä ainakin kolmanteen polveen asti.

4 kommenttia:

Sanna kirjoitti...

Ei ihan ehkä kuulu aiheeseen, mutta tuosta tuli mieleen tilanne: Mies oli saanut vaariltaan perinnöksi puolet asunnosta, jossa asui vaarin poika eli miehen isä (rapajuoppo) kera äitinsä, miehen mummon, joka omisti toisen puolen. Kun mummokin kuoli, kävi ilmi että koska vaari testamentannut rapajuopolle elinikäisen asumisoikeuden asuntoon, ei asuntoa voinut myydä, yhtiövastikkeet piti perijän maksaa samalla kuin rapajuoppo pisti päreiksi ja sotki ja paskoi huoneiston. Ei voinut muuta kuin katsoa. Kunnes äijä saatiin hoitolaitokseen.

Ei tainnut vaari tulla ajatelleeksi, minkälaiseen tilanteeseen pojanpoikansa saattoi. Oli kuitenkin oman poikansa tehnyt perinnöttömäksi.

Ironmistress kirjoitti...

Sitä sanotaan kapitalismiksi. Yksi olennaisimpia kapitalismin peruskiviä on sopimusten sitovuus.

Kun osakeyhtiö tai osuuskunta perustetaan tuottamaan jotain hyödykettä jäsenilleen (golfosake, asunto-osake jne), siihen sisältyy yleensä tällöin myös jokin sitoumus hyödykkeen ylläpitoon, kuten vastikkeen maksu. Tämä määräytyy yhtiöjärjestyksessä. Ja kun joku ostaa kyseisen firman osakkeita, hän samalla sitoutuu yhtiöjärjestykseen.

Eli että maksat vaikka et käyttäisikään koska olet jäsen ja osakkeenomistaja. Se voi tuntua hullulta, mutta kapitalismi toimii niin. Omistamiseen liittyy myös omistajan vastuu, ja tässä tapauksessa vastikkeen suorittaminen.

Tällaisessa tapauksessa, jos lapset eivät jatka vanhempiensa harrastusta, niin ainoa mielekäs veto on kieltäytyä vastaanottamasta perintöä. Tai myydä osakkeet pois ASAP. Tai golfkenttä voi perustaa holding-yhtiön, lunastaa osakkeet ja myydä sitten golfausaikaa harrastajille kuitatakseen vastikkeet.

Tästä samasta syystä tyhjäksi jäävään asunto-osakkeeseen on syytä hankkia vuokralainen ASAP tai se on syytä myydä pois. Muussa tapauksessa käy kuten kuvaat.

Perintöä ei myöskään tarvitse vastaanottaa, jos näyttää siltä, että siitä tulee ns. valkoinen elefantti. Tällöin perintö siirtyy valtiolle.

Ironmistress kirjoitti...

Vielä riskienhallinnasta. Kapitalismi perustuu siihen, että omistamiseen liittyy aina riski. Eli jos omistat, niin otat samalla riskin - ja kaiken, mitä tienaat, saat tämän riskin kompensaationa.

Tämänkaltaisissa omistuksissa riskinä on juuri tuo, että aktiivan arvo romahtaa mutta siitä maksettava vastike ei muutu. Tällöin siitä tulee resurssin sijasta riesa. Mikä pahinta, siitä tulee riesa myös perillisille. Riski toteutuu pahimmalla tavalla. Ja kaupan päälle resurssi jää vajaakäytölle.

Voidaan pohtia, toteutuuko tässä myös yksityismaan tragedia eli tragedy of the anticommons, jossa resurssi jää vajaakäytölle omistussuhteista johtuvan alihyödyntämisen vuoksi. Samoin voidaan kysyä, toimisiko golfkenttä tehokkaammin kunnallisena resurssina urheilukenttien, jäähallien, uimahallien tai pienvenesatamien tapaan kuin osakeyhtiönä tai osuuskuntana. Tällöin ylläpitokustannukset hajaantuisivat eivätkä kertyisi aktiivisten asianharrstajien niskaan. Jonkinlainen "pay and play" voisi toimia uimahallien tapaan.

Pienvenesatamissa on tapana, että niissä toimii 1-3 pursiseuraa, jotka organisoivat ylläpidon ja vartioinnin, ja vastineeksi pursiseurojen jäsenet saavat venepaikan ohi jonon. Näin myös venepaikkamaksut voidaan pitää niin alhaisina, että kaikilla halukkailla kuntalaisilla on niihin varaa. Jokin samanlainen menettelytapa voisi toimia tässäkin.

buuri johannesbuurista kirjoitti...

Justiinsa kun ajattelin aloittaa golfin peluun. Just ennen joulua meillä oli firman year end function ja mentiin pelaan golffia. Se oli mun eka kerta elämässä.

Muut yritti huitoa oppikirjan mukaisesti. Pelasin jääkiekko säännöillä ja lämäsin palloa kuin kiekkoa siniviivalta.

Voitin parhaan pelaajan palkinnon (ihan oikeasti, voitin!) ja sain foffeliraudan, jonka pistin kiertoon (ei semmosta foffelia syö sikakaan vinkumatta). Sitten voitin the most entertaining player palkinnon, se oli jumppakassi, jonka annoin kummitytölle lahjaksi.

Sitten meidän team voitti myös pääpalkinnon, paketti deodoranttia. Annoin aerosolipullon työkaverille, kun se haisee niin pahalle.

Pelasin eka kerran elämässä golffia, voitin ja kaikki parkinnot meni parempiin suihin. Sitten särjin pöydässä vielä kaljalasin ja käteen tuli iso viilto ja verta tuli niinkuin sikaa tapettaessa... En ole uskaltanut mennä klubille takaisin vielä. Odotellaan parikuukautta, niin uudet tarjoilijat, ei tartte niitten edessä heti hävetä.

Paska peli, ei sovellu meikäläisen ruumiinrakenteeseen. Kontaktipelit on parempia.