Itäväylällä käyttöön otettu bussikaista itseasiassa vain pahensi ruuhkia, kun yksityisautoilijat survottiin puolta pienemmälle kapasiteetille. Jonot aamuruuhkissa olivat kilometrien mittaisia samalla tavalla kuin Tuusulanväylällä lentokentän kohdalla, josta moottoritie jatkui yksikaistaisena. Klassikkoja olivat myös Porvoossa Kuninkaantien Esson ja Heinolassa ns. Lusin suoran ruuhkat. Se minkä Soininvaara luultavasti tarkoituksella unohtaa on Vuosaaren sillan rakentaminen. Siltahan oli raggareiden legendaarinen yöllinen kiihdytysrata. Asukkaat rakensivat sen omalla rahoituksella kun Helsingin kaupunki (ja maalaiskunta) eivät ennen kuntaliitosta halunneet siihen ryhtyä. Vuosaarelaiset joutuivat ennen siltaa ajamaan keskustaan päin Vartiokylän läpi. Siihen aikaan matka Vuosaaresta kantakaupunkiin kesti aamuruuhkassa hyvinkin tunnin verran. Varsinkin kun työt alkoivat tuohon aikaan ilman mitään joustavia työaikoja eli koko lähiö lähti samaan aikaan liikkeelle.
Ville Komsihan asui tuolloin (ehkä vieläkin) Vuosaaressa aikaa ennen Vihreitä. Siitä huolimatta kaupungin liikennesuunnittelu pisti kapuloita rattaisiin ja tosiaan otti käyttöön bussikaistat aiheuttaen autoilijoille ruuhkat Kulosaaren sillalta kaupunkiin päin. Nämä ruuhkat poistuivat vasta 80-luvulla kun metro valmistui ja Itäväylä jäi autoilijoiden käyttöön. Liikennesuunnittelijoille ei siis - silloinkaan - ollut tärkeää vähentää ruuhkia vaan nopeuttaa bussien liikkumista eli saada joukkoliikenne houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Syy tähän on tietenkin puhtaasti ideologinen, sillä maailmassa on valtava määrä kaupunkeja, joissa liikennepolitiikkaa noudatetaan yksityisautoilijoiden ehdoilla. Joukkoliikenne on ideologinen työkalu, ei käytännönläheinen.
En edes muista että 70-luvulla ihmiset olisivat niin kovin valittaneet ruuhkista kuin nykyään, vaikka ruuhkia ei enää edes ole. Tuolloin ihmiset olivat tyytyväisiä siihen, että pääsivät autollaan töihin, kun suuri maaltamuutto toi nuoria kaupunkien lähiöihin. Heidän vanhempiensa sukupolvi oli vielä pitkälti maaseudun väestöä, ja lähiöt tyhjenivätkin kesäviikonloppuisin kotikonnuilleen matkaavista autokolonnista. Auto ja autoilu olivat vaurastumisen symboleita ja ruotsinserkut tulivat leveilemään Volvoilla ja Saabeillaan aiheuttaen lukuisat nyrkkitappelut maitolaitureilla ja tanssipaikkojen parkkipaikoilla riiatessaan. Hyvä uusi auto maksoi tuohon aikaan omakotitalon verran, ja käytetyistä autoistakin oli sen verran pulaa, että auton vaihtaminen parin vuoden jälkeen samaan hintaan oli hyvinkin mahdollista.
Paljon on siis liikenteen eteen tehty ja nykyisin se onkin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta läpi vuoden hyvin sujuvaa pääkaupunkiseudulla. Itse muistan erään tapahtuman Kehä ykkösellä 70-luvulla, kun eräs lauantai-aamu olin tätini kyydissä matkalla Leppävaaran Maxi-markettiin. Kävimme Kannelmäessä asioilla ja jatkoimme sieltä Kehää länteen. Vahingossa tätini lähti ajamaan Kehää vastaantulevien kaistoilla, ja ajoimme Vihdintielle asti ilman että yhtäkään autoa tuli vastaan. Sellaiset olivat 70-luvun liikennemäärät. Vielä 80-luvulla muistan sellaisenkin tilanteen kun itse meinasin ajaa bussin kylkeen Kehä ykkösellä. Siihen aikaan nimittäin aamuruuhkassa bussit nousivat moottoritieltä pelkän kärkikolmion takaa Kehän yli bussipysäkille, jotka olivat paluurampilla moottoritielle. Nykyisillä liikennemäärillä bussit eivät ikinä pääsisi Kehän läpi.
Soininvaaran mielestä siis Itäväylän bussikaistat ohjasivat ihmiset käyttämään julkisia liikennevälineitä, mutta väite on silkkaa potaskaa. Bussikaistat ruuhkauttivat teitä entisestään ja siirsivät autoilevien ihmisten työpaikat laitakaupunkeihin (ja 90-luvulta alkaen kehäteiden varsiin). Nykyisin Helsingin kantakaupungin liikennemäärät ovat samat kuin tuolloin 70-luvulla, mutta ruuhkat ovat paljon vaatimattomampia johtuen siis liukuvista työajoista ja muualle siirtyneistä työpaikoista. Joukkoliikenne on toki osaltaan vaikuttanut ruuhkien helpottamiseen, mutta pääosaa sillä ei siis ole ollut, vaikka Vihreiden puutarhatonttu sellaista väittääkin. Toistan: joukkoliikenne ei ole ensisijainen ratkaisu ruuhkiin vaan se on pääasiassa ideologinen valinta.
Tällä hetkellä Google Mapsin reittiohjeilla ajaa osoitteesta Puotilantie 2 osoitteeseen Rautatientori noin 16 minuuttia (11,4 km). Vastaavasti HSL:n sivujen mukaan sama matka taittuu 30 minuutissa julkisilla. Eli eivät ihmiset käytä joukkoliikennettä sen kuvitellun "nopeuden" takia - vaan rahan. Se on pirun paljon halvempaa kuin autoilu.
11 kommenttia:
Näinhän se on. Julkista liikennettä käyttävät ne joilla ei ole muuhun varaa (lapset poislukien). ne jotka varsinaisesti haluavat matkustaa julkisilla mahtunevat yhteen bussiin. kysymys on rahasta ja ideologiasta.
Vihreällä Matematiikalla kaistakapasiteetin vähentäminen jouduttaa liikennettä. Voi vain miettiä miksi esim. USAssa on jopa 14-kaistaisia teitä. Jotain ne tekevät kai väärin siellä, koska homma toimii ilman bussikaistoja. Jos käytössä olisi 12 kaistaa busseille ja 2 yksityisliikenteelle, ei "ruuhkia" olisi, ja maailma pelastuisi.
Helsinki on tuulinen ja kylmä kylä Itämeren rannalla, joka kehitystä kaupungiksi vastustaa reilu enemmistö sen asukkaista.
Onneksi täältä pääsee vielä pois.
Ideologinen syy joukkoliikenteen suosimiseen on se, että bussi kulkee sinne, minne byrokraatti päättää, kun taas henkilöautolla pääsee minne tahansa.
Vapaus on pelottavinta, mitä kommunisti tietää. Siksi täällä Suomessa inhotaan USA:ta niin paljon.
Julkista liikennettä siis käyttävät ne, jotka eivät ole vapaita.
Helsingin turhin ja haitallisin joukkoliikenneväline on raitiovaunu. Se on yleensä aina hitaampi kuin mikään muu liikenneväline jalankulkua (ja mahdollisesti pyöräilyä) lukuun ottamatta.
Ratikkakiskot vievät useilla valtaväylillä suunnattomasti tilaa muulta liikenteeltä (esim. Mannerheimintie ja Mäkelänkatu).
Kun ratikkakiskoihin yhdistetään bussikaistat, tulokset ovat oikeasti aika karmeita. Tämän näkee parhaiten Mannerheimintiellä, jossa tosin myös liikennevalot tekevät parhaansa haitatakseen liikennettä.
Liikennemäärämittausta suoritetaan kantakaupungin sisääntuloväylillä harva se päivä ja muistaakseni tilanne on sellainen, että Helsinginniemelle tulee ja siellä liikkuu tänä päivänä vähemmän autoja kuin 30 vuotta sitten -80 luvun alussa.
Omasta mielestäni kantakaupungin ruuhkat ovat noista ajoista pahentuneet, johon on syynä ruuhkautumista hakeva, tietoinen liikennesuunnittelu, jossa a) bussikaistojen määrää ja etenkin voimassaoloaikaa on lisätty tuntuvasti,(esim. joka paikassa) b) pysäköintimahdollisuuksia maan päällä on vähennetty huomattavasti,(esim. Kampin kolmio, jossa oli ennen parkkipaikka, nyt joku mausoleumi) c) polkupyöräkaistoille on otettu autokaistoja (ennen mm. Mannerheimintiellä mukulakivialueella meni 3 kaistaa suuntaansa, nyt 1-2), d) nelikaistaisille katuosuuksille on tehty kavennuksia, jolloin muutoin sujuva liikenne sumpuuntuu, kun kaikkien on ahtauduttava yhdelle kaistalle 10 metrin matkaksi. (Esim. Arkadiankatu PIkkuparmalentin kohdalla ja Mannerheimintie Tullinpuomin kohdalla.)
Lisäksi tietysti entisen linja-autoaseman kohdalla on skeittiratoja ja kulttuurinrikastuttajien kohtaamispaikkoja, jonne en pienen lapsen kanssa lähde kirveelläkään. Mutta onneksi sieltä pääsi pois, suosittelen kaikille, ja sinne ei ole pakko mennä kovinkaan usein.
t. Pörri Orava
Soininvaara on puhdasverinen propagandisti.
Hän käyttää "myönteisenä" esimerkkinä kaupunkia, jossa on Pohjois-Amerikan toisiksi pahimmat ruuhkat.
As of 2012, Vancouver has the worst traffic congestion in Canada and the second highest in North America, behind Los Angeles.[180]
http://en.wikipedia.org/wiki/Vancouver
Tukholmasta aikoinaan poistettiin raitiovaunut mutta tilalle tehtiin metro. Näin liikennettä siirrettiin maan alle ja paikallisjuniin. Göteborgissa on raitiovaunut mutta en muista niistä mitään kun olin jotain 10 vuotta kun kävin siellä.
Vilnassa on johdinautoja ja linkkkureita. Omanlaisensa tunnelma on niissä trollikoissa vaikka ne ovat yleensä neuvostoaikaisia. Eipä ainakaan ollut neekereitä eikä ählämejä ajamassa trollikoita eikä linkkureita.
Asemallakaan ei ollut rikastajia nojaamassa seiniin. Ainoa outo tyyppi oli joku paikallinen juoppo joka härväsi aseman edustalla olleen kioskin luona. Hänkin oli ainoa juoppo jonka huomasin reissulla.
Hmmm, mitäs jos julkista liikennettä kaikesta tuuleenhuutamisesta huolimatta käyttävät myös vapaat ihmiset joilla on myös auto käytössään silloin kun haluavat sitä käyttää. Onko tullut mieleen että tällainenkin skenaario voisi olla ihan totta?!?
Raitiovaunun idea taitaa olla siinä että sen käyttökustannukset ovat matkustajaa kohti huomattavasti alemmat kuin bussissa. Sporaan mahtuu enemmän väkeä kuin bussiin, joten kuljettajia tarvitaan vähemmän ja sähkö on bensaa halvempaa. Vastaavasti sitten investoinnit raitioliikenteeseen ovat kalliimpia. Jos sporaliikenne haluttaisiin korvata busseilla, pitäisi niille joka tapauksessa varata oma kaista vilkkaasti liikennöidyiltä teiltä samanlaisiin matka-aikoihin pääsemiseksi.
Ei olis kellään laittaa videomateriaalia Suomen 60- tai 70-luvun ruuhkista. Kun nyt yks tuttu itänaapurin ihminen katsoo Suomen olleen silloin jotakuinkin kehitysmaa tai ei ainakaan neukkulaa parempi, niin olis vaan hauska nähdä reaktio :-)
ei ole tietoa videoista, mutta ehkä Yle Areenalla voisi olla joku.
Tommi Uschanov joskus muistaakseni väitti Soininvaaran blogissa, että Neukkula oli maailman suurin autonvalmistaja, mikä ilmeisesti on osoitus vasemman laidan hörhöille, että a) autoilu on pahasta ja b) autoilu oli yhtä yleistä sosialistimaissa. Eli vaikka kapitalistit olivat pahoja, niin sosialistit olivat yhtä rikkaita. Koominen ajatuksenjuoksu.
Lähetä kommentti