tiistai 15. tammikuuta 2013

Ihmiskunnan parempi tulevaisuus - sosialismi

Teemu Keskisarjan kirja Raaka tie Raatteeseen sisältää hämmästyttävän yksityiskohdan, josta olen ehkä joskus kuullut, mutta hyvä oli kuulla viimeistään nyt. Suomussalmella Puna-armeijan mottiin jäi 1.700 korpikommunistia, joista monet myötäilijöinä ja vielä suurempi osa suoranaisina maanpettureina ryhtyivät tukemaan miehittäjää. Jälkikäteen toimintaa selitettiin köyhyydellä ja kurjuudella, mutta olihan köyhyyttä ja kurjuutta muuallakin - jopa Neuvostoliitossa, jossa juuri kukaan ei tukenut Talvisotaa. Ainakaan jos oli käynyt kutsu rintamalle.

Mutta ei siinä vielä kaikki - nämä pöljäkkeet pystyttivät sodan jälkeen Raatteen tielle muistomerkin neuvostosotilaille, jotka "kaatuivat ihmiskunnan paremman tulevaisuuden puolesta". Merkki on irvokas muistaen, että juuri Sallasta isä-Aurinkoinen hotkaisi puolet kansanmurhakoneistonsa polttoaineeksi. Näiden aina oikeassa olevien lahkolaisten päätä ei käännä mikään, kuten ei käännä heidän punavihreiden seuraajiensakaan. Jo se löytyi syy tälle punavihermädätyksellekin. Näitä idiootteja on näemmä ollut joukossamme aina, on juuri nyt ja lisää syntyy joka vuosi.

15 kommenttia:

Vasarahammer kirjoitti...

Korpikommunismia esiintyi laajalti Keski- ja Pohjois-Suomessa eikä sitä jälkikäteisarvioissa ole pidetty erityisen puhdasoppisena kommunismina.

Työväenliikkeellä oli vuosikymmeniä omat rinnakkaisinstituutiot "valkoisen Suomen" kanssa. Oli omat kaupat, vakuutusyhtiöt, sanomalehdet, työväenopistot ja urheiluseurat. Näistä instituutioista osa on vielä hengissä mutta suurin osa tuhoutui 90-luvun laman aikana.

Suomi oli tässä suhteessa jakautunut kahtia vielä 1980-luvulla.

Kumitonttu kirjoitti...

1900-luvun alussa Kainuussa oli vielä jonkin verran savupirttejä, mikä voi selittää kommunismin kannatuksen. Keskiseltä Pohjanmaalta savupirtit katosivat 1700-luvulla, ja silloin kommunismia ei ollut vielä keksitty. Mahtaisivatko pohojalaaset olla tunnettuja lakeuden-kommunisteja, jos kehitys olisi kehittynyt hitaammin ja kommunismin ideologia nopeammin? Vai onko kyse siitä, että kainuulaiset ovat taipuvaisempia hyväksymään kommunismin ideologian kuin pohjalaiset veljensä...

Vasarahammer kirjoitti...

Kyllä Pohjanmaallakin esiintyi korpikommunismia. Toinen vanhemmistani on kotoisin juuri tällaisesta jakautuneesta kylästä.

Yllättäen kommunismia esiintyi myös ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Sieltä muutettiin paljon Amerikkaan, jossa teollisuustöissä omaksuttiin uusia, kovasti radikaaleja työväenaatteita. Paluumuuttajat toivat näitä ajatuksia kotikonnuilleen.

Yhdysvalloista jotkut amerikansuomalaiset lähtivät innolla rakentamaan kommunismia Neuvostoliittoon. Lähtijöille kävi yleensä huonosti.

buuri johannesbuurista kirjoitti...

Täytyy kiittää isää ja äitiä, että synnyin tähän yhteisöön.
http://www.kirjastovirma.net/oilinginvarrelta/asekatkentaa_utajarvella

Omakohtaista kokemustakin noista kätköistä on ('lapiohommia') ja Sulo Uitto pehkotti 5-vuotiaan tukkaa joskus -60 luvulla vierailulla käydessään.

Kumitonttu kirjoitti...

Kappas.

Paljon on jäätä Jäämerellä sulanut noista ajoista, mutta onneksi oli ihmisiä, jotka edes yrittivät pitää puolensa.

Kumitonttu kirjoitti...

Niin joo Vasara. Olihan siellä tosiaan tätä Amerikan radikalismia, enpä muistanut.

Valkea kirjoitti...

Käsittelin Kainuun korpikommunistien synnyn syitä tässä kirjoituksessa:

http://valkea.blogspot.fi/2007/08/sosialistin-ja-kommunistin-alkuper.html

Anonyymi kirjoitti...

En ole vielä lukenut omin päin juttuja kainuulaisista korpikommunisteista, ja että keitä ne olivat ja minkälainen oli heidän aatemaailma ja käytännön toiminta.

Käsitykseni mukaan kainuulaiset korpikommunistit olivat usein pientilallisia tai maataloustyöläisiä, metsätyöläisiä, tukinuittajia, tai sitten työmiehiä tehtaissa tai pajoissa tms. Ne olivat enemmän työläiskommunisteja tai köyhälistökommunisteja kuin tiedostavia akateemisia.

Arvelen kainuulaisen korpikommunistin olevan kaukana jostain tiedostavasta marxilaisesta tai 1968-ideologiasta. Joka tapauksessa heillä oli enemmän kokemusta raskaan ja likaisen ruumiilisen työn teosta kuin yliopistokommareilla. Arvelen heidän olleen enemmän enemmistöläisiä kuin vähemmistöläisiä. Tosin mun lapsuudenkodin lähellä asui vähemmistökommunisti. Hänen poika on kuulemma ollut Nokialla töissä Dallasissa.

Aika monet korpikommunistit kuuluuvat kirkkoon, on käynyt armeijan, asuu omakotitalossa, omistaa perintönä kotitilansa ja sen mukana peltoa ja metsää, omistaa kesämökin, ajaa mersulla ja käy ulkomailla silloin tällöin.

Jos Neukkula määräsi kansalaisiaan menemään puna-armeijaan, niin mitä Kumis veikkaa oliko heillä mahdollisuutta sanoa "kiitos mutta ei kiitos"? Olisi kiinnostavaa tietää miten suuri kannatus talvisodalla oli Neukkulan puolella? Siis tavisten keskuudessa, ei NKP:n aktiivien? Puolueen propaganda tietysti yritti muuttaa ihmisten mielet sodan puolelle, mutta missä määrin sillä oli vaikutusta? Tuon muistomerkin voisi ymmärtää sillä perusteella jos sillä osoitettaisiin että Neukkula pakotti (vastentahtoisia?) kansalaisiaan menemään puna-armeijaan ja hyökkäämään Suomeen. Teksti voisi olla tähän tapaan että "Niiden muistoksi jotka Stalin pakotti sotimaan".

Kumitonttu kirjoitti...

Kiitos Valkealle linkistä.

Niin Vieras, korpikommunistin ympäristö on ollut nykyihmisen näkökulmasta arvioituna tolkuttoman raskas. Moni ei meistä kestäisi sitä henkistä rasitusta, emmekä olisi eläneet näin vanhoiksi, jos olisimme edes lapsuudesta selviytyneet. Siitä huolimatta, maailmassa on aina ollut köyhyyttä ja oli silloinkin paljon köyhiä, jotka eivät kuitenkaan liittoutuneet vihollisen kanssa.

On mahdotonta sanoa, miksi toiset pettivät isänmaansa, mutta arvailla aina voi. Kenties he kokivat, että Suomen valtio ei heitä arvostanut vaan jätti yksin oman onnensa nojaan. Ehkä taustalla oli jotain muutakin, mutta olipa se ensisijainen syy mikä tahansa, niin jonkun asian on täytynyt toimia laukaisijana tai liipaisimena. Se jokin on varmaan ollut kylän silmissä merkittävä johtohahmo tai muuten luotettu mies, jonka puheisiin on uskottu. En minä muuta syytä tuollaiselle toiminnalle oikein pysty keksimään.

On mahdotonta sanoa, miten itse kukin meistä olisi toiminut eristettynä ja kouluttamattomana kamppaillessaan kuolemaa vastaan. Olisiko oma oikeudentuntomme ollut riittävän vahva vastustamaan agitaattoreiden puheita, vai olisimmeko menneet lauman mukana.

Onneksi asiaa ei tarvitse ottaa selville.

Anonyymi kirjoitti...

Kiinnostaisi tietää miten suuri osa niistä miehistä jotka äänestivät STPV:tä vuosien 1922, 1924, 1927, 1927 ja 1929 vaaleissa tai jotka äänestivät SKDL:ää vuoden 1945 vaaleissa, olivat talvi-ja jatkosodassa sotimassa Suomen puolella.

Minulla on ollut sellainen käsitys että Venäjällä ei yleensä luotettu loikkareihin. Siellä taidettiin todeta että jos he pettävät oman maansa ja loikkaavat toisen puolelle, niin mikään ei estä heitä pettämästä sitä jonka puolelle ovat loikanneet.

Kumitonttu kirjoitti...

Kiinnostaisi tietää miten suuri osa niistä miehistä jotka äänestivät...

Sullahan oli joku paikka mistä sai kysellä meilillä kaikkia asioita.

Venäjällä ei kai ylipäänsä luotettu kehenkään - loikkari tai ei. Stalin loi tietty näköisensä yhteiskunnan, mutta olen varma että ilman Staliniakin Neuvostoliitto olisi ajautunut moiseen. Siellä siirrytiin suoraan tsaarin yksinvaltiudesta toiseen komentoon, niin siellä ei ollut mitään estämässä vastapainona kuten esimerkiksi Suomessa ja jossain määrin jopa Saksassakin. Englannista puhumattakaan.

Miltton Friidman kirjoitti...

Nykyinen demarivetoinen sekatalous luo prekaareja, työttömiä ja syrjäytyneitä, jotka syyttävät ongelmistaan "kapitalismia", vaikka oikea osoite olisi SDP ja sen apupuolueet VIHR ja VAS.

Koska demareiden ja sen apupuolueiden interventiot käyvät vuosi vuodelta entistä rajuimmiksi, tuntuu vihervasemmiston kannatus ja vihervasemmistolaisten määrä kasvavan koko ajan - niinkuin se varmaan todellisuudessa kasvaakin.

Demarit tavallaan pohjustavat tietä autoritääriseen vasemmistoyhteiskuntaan.

Mutta onko tuo ihme? Alkuperäiset bolsevikit olivat Venäjän sosiaalidemokraattisesta puolueesta irtautunut ryhmittymä.

Demarit ovat politiikan hölmöjä

Anonyymi kirjoitti...

"Venäjällä ei kai ylipäänsä luotettu kehenkään - loikkari tai ei."
-Olen kuullut Stalinin tokaisemaksi väitetyn lausahduksen: "Luottamus hyvä - kontrolli parempi".

Terv. Achtung

Anonyymi kirjoitti...

"On mahdotonta sanoa, miksi toiset pettivät isänmaansa, mutta arvailla aina voi"
Olisiko syy sitten vuoden 1918 "turpaanottamisessa"?. Arvethan tuosta sisällisodasta jäi ja ilmeisen syvät kun vielä 90-luvullakin sain kuulla lahtareista!
Tosin lahtariksi viime keväänä kutsuttiin S. Niinistöäkin eli ei nuo arvet liene vieläkään parantuneet?

Hampus Munck kirjoitti...

Uhrius liittyy olennaisesti kaikkiin sosialismin muotoihin ja uhreina kaikki sosialistit saavat pettää kenet tai minkä tahansa, jonka katsovat olevan syynä omaan uhriutumiseensa.

Natsit olivat kapitalismin uhreja, Lenin aristokratian, Stalin ties minkä, Jaakko Laakso Yhdysvaltojen, Akuliina Saarikoski miesten, Dan Koivulaakso mielikuvituskaverinsa jne.