torstai 1. syyskuuta 2016

Kannattaako äänestää?

Rakkaat lukijani,


Aurinko on kiertänyt kotiplaneettaamme Maata taas muutaman valominuutin päässä sitten edellisen päivitykseni. Tiedätte sanonnan "ei mitään uutta auringon alla". Lainaan Kauko Kareen pamflettia "Tähän on tultu" vuodelta 1967:
1. Kunnioittakaamme valtiota, demokraattisena järjestelmänä, Snellmanin tavoin. Kansakunnalla ei ole korkeampaa henkisen ja älyllisen ("siveellisen") yhteistoiminnan muotoa kuin valtio.

2. Todetkaamme, että valtio toteutumismuodoissaan antaa aina sijaa arvostelulle, koska "kaikki valta turmelee käyttäjänsä ja täydellinen valta turmelee täydellisesti" (Wyndham Lewis, Paavo Soukka).

3. Valtion kunnioittaminen vaatii siis kansalaisilta valtiollisten velvollisuuksien ja vapauden vaatimusten jatkuvaa ylläpitämistä, vallassaolijoista huolimatta ja usein heitä vastaan - kuten nyky-Suomessa.

4. Demokraattisen julkisuuskäytännön vallitessa ja joukkotiedostusvälineiden aikana vallassaolijoilla ja puoluepyrkyreillä on käytössään monia tehokkaita kielellisen vaikuttamisen eli propagandan keinoja. On siis joka hetki varjeltava demokratian sanaston, varsinkin sen perussanaston, säilymistä puhtaana ja kirkkaana. On oikein tulkittava sanat itsenäisyys, oikeus, edistys, taantumus, kansallisuus jne. Jos niiden tosiasiallinen sisällys hämärtyy, vallankeskitys voi pukeutua "vapaamielisyyden", taantumus "edistyksen" sanalliseen kaapuun. Aito radikalismi sanan varsinaisessa merkityksessä onkin tarkistettua, tiukasti tutkittua asiallisuutta.

5. Kuten kielen symbolit (sanat), voivat myös valtion henkilösymbolit joutua väärennysyritysten kohteiksi. Johdonmukainen analyysi antaa tulokseksi joko aidon tai epäaidon, älyllisesti rehellisen tai älyllisesti epärehellisen johtajan (Mannerheim - Kekkonen). Asemasta riippumaton tutkiskelu on siis välttämätön. Kaikissa tapauksissa demokratia torjuu myytit, sen arvonmuodostus perustukoo aina asiallisuuteen.

6. Parhaat valtiolliset toimintanormit ovat perityt ja tavallisesti kirjoittamattomat. Usko organisaatioiden ja "suunnitellun" uuteen ihmeitä tekevään voimaan on ominaista totalitarismille; suhtautukaamme varoen paljoon suunnittelukirjallisuuteen, jonka tendenssinä on monopolisaatio ja vallankeskitys.
Kareen kirjan julkaisusta on kulunut 50 vuotta. Kare (k. 1996) tuskin julkaisi kirjaansa siksi, että olisi lapsellisesti uskonut muutosta tapahtuvan omana elinaikanaan. Tuskin uskoi muutoksen tapahtuvan edes lastensa tai heidän lastensa aikana. Hän halusi dokumentoida poliittisen väärinkäytön kaukaisille sukupolville, jotta he ymmärtäisivät, että mikään ei muutu.

Kuulin tarinan, jossa metsästäjä ampui karhua. Kuti meni ohi. Karhu tuli ja raiskasi ampujan. Karhun löntystellessä pois, mies ampui uudestaan. Taas ohi. Karhu palasi ja totesi: "Taisit tykätä siitä".

Suomessa on nähty Kauko Kareen kuoleman jälkeen lukuisa määrä "jytkyjä": Koiviston valinta, Ahtisaaren valinta, Halosen valinta, Persujen nousu ja tuho. Mikään ei ole muuttunut. Äänestäjät vievät lappunsa uurnille kuin lampaat. Kun muutosta ei tapahdu äänestämällä, muutos tapahtuu äänestämättä. Eduskuntavaalien matalin äänestysaktiivisuus oli noin 68% vuoden 2011 vaaleissa. Jos aktiivisuus laskee lähelle 50%:ia, valtiovallan oikeutus on olematon. Tähän on tultu.

9 kommenttia:

Vasarahammer kirjoitti...

Olen lukenut Kareen kirjan molemmat painokset. Lukemisesta on kauan, mutta muistin aivan oikein, että Kare vierasti vallan keskittämistä ja yhteiskuntasuunnittelua.

Mielelläni lukisin kirjan uudestaan, koska en itse koskaan ehtinyt pelastaa sitä isovanhempien jäämistöstä.

Vasarahammer kirjoitti...

Lisään vielä, että Karen kirja opetti minulle ensimmäistä kertaa 60-luvun radikalismin perimmäisen haitallisuuden kansakunnalle. Tämän ilmiön satoa niitämme yhä.

Professori kirjoitti...

Se olisikin hienoa jos ihmiset ymmärtäisivät (ehkä) hyvää tarkoittavan tarpeettoman suunnitelmatalouden kovan hinnan (lähes) koko yhteiskunnalle.

Kumitonttu kirjoitti...

Karen vai Kareen...

Eräs ystäväni täytti vuosia ja mieti divarissa ostanko hänelle lahjaksi Kareen kirjan vaiko Unto Parvilahden "Berijan tarhat". Otin itselleni tuon Kareen kirjan koska en ollut sitä aiemmin divarissa nähnyt.

Vasara, Kareen kirjoitus on suorastaan raivostuttavan tarkka kuvaus nykymaailmasta - 50v myöhemmin. Kun Sekoomus edustaa kekkoslaista fascismia, ei ole muita vaihtoehtoja kuin nukkua yli vaalien.

Proffa, lukemani tutkimuksen mukaan vain 5% kansasta tuottaa sen lisäarvon, jolla loppu porukka elätetään. En tiedä, olkoon vaikka 10% tai 20%, mutta tilanne ei muuksi vaaleilla muutu. #Curleyilmiö

Mikko Mattila kirjoitti...

Jos olet historiaa lukenut, niin tiedät, että kansanvalta on tässä maassa hyvin uusi saavutus. Eivät Ruotsin kuninkaat härmäläisiltä kyselleet, kun sotivat Euroopassa, Venäjän tsaarit vielä vähemmän. Ylioppilaat keräsivät suuren adressin, johon isoisoisäni kirjoitti nimensä, muttei sekään tsaari Nikolaita kiinnostanut.

Ei vallasta kukaan luovu vapaaehtoisesti. Ei luopunut Nikolai, ei Nixon, eikä Gorbatshovikaan. Ei luovu EU-eliittikään. Neuvostoliitto kaatui yllättävän rauhallisesti 1989-1991. Milaisia pelejä kulisseissa on pelattukaan? Miten joku Karimov on voinut pysyä vallassa neuvostoajoilta tähän päivään?

Neuvostoliitto kaatui, kun rahat loppuivat. EU kaatuu samasta syystä.

Qroquius Kad kirjoitti...

Jos minä en äänestä, sillä ei ole mitään merkitystä. Jos puoli miljoonaa kaltaistani ajattelevat etten äänestä, onko sillä merkitystä?

Tietyissä määrin on vaikkapa seuraavissa kuntavaaleissa, joissa kansallismieliset eivät äänestä ja antavat vihervasemmiston valita kaupungin- tai kunnanvaltuustonsa punavihreäksi.

Sinä saat VOK:in naapuriisi. En usko, että haluat sitä sinne?

Hannu Karppinen kirjoitti...

Sitten joku muu puolue ottaa vallan.
Onko sekään niin mukava sitten.

Pitäisi äänestää jotain pienpuoluetta,
mutta eihän tätä nähdä vaihtoehtona
vaan jätetään äänestämättä.

http://www.hs.fi/paivanlehti/11092016/a1473476238591

Kumitonttu kirjoitti...

Demokratia - siis enemmistöpäätös - ei kykene korjaamaan omia virheitään, joista tärkein on Curley-ilmiö. Jokainen vaalikausi, jokainen ääni demokraattisessa vaalissa pidentää nykyisen menon jatkumista. Vain laskemalla äänestysprosenttia alle 50 voi johtaa nykyhallinnon olemassa olon oikeutuksen päättymiseen.

Suomi on jo niin syvällä suossa että tämä laiva ei pystyyn nouse. Meille tulee troikka ja se nyt vielä vähemmän välittää äänestäjien mielipiteistä.

Kumitonttu kirjoitti...

Demokratia - siis enemmistöpäätös - ei kykene korjaamaan omia virheitään, joista tärkein on Curley-ilmiö. Jokainen vaalikausi, jokainen ääni demokraattisessa vaalissa pidentää nykyisen menon jatkumista. Vain laskemalla äänestysprosenttia alle 50 voi johtaa nykyhallinnon olemassa olon oikeutuksen päättymiseen.

Suomi on jo niin syvällä suossa että tämä laiva ei pystyyn nouse. Meille tulee troikka ja se nyt vielä vähemmän välittää äänestäjien mielipiteistä.