perjantai 21. marraskuuta 2014

Ahneet "yritysjohtajat"

Minulla kun ei ole Twitteriä tai Facebookia, joissa näitä voisi pikapäivittää, niin laitetaan tänne.

Blogistinne pitkäaikainen ulkomaankirjeenvaihtaja lensi härmän loskaiseen säähän. Täydenpalvelun majatalona tunnettuun Kumitontunmäkeen saapui siis iloinen mutta kasvoton markkinavoima läpi tuulen ja tuiskun. Takkatulen loimutessa olemme illan hämyssä paahtaneet vaahtokarkkeja ja juoneet Pommacia. Maan taloudellinen tilanne huolettaa - ei pelkästään kasvottomia Kataisen puristuksessa olevia markkinavoimia vaan - yhä laajempia joukkoja suomalaisia ihmisiä.

Meille ei-ihmisille elämässä on tärkeää jonkinasteinen moraalinen toiminta. Yritysjohdon ahneus on tietenkin aivan luonnotonta, koska "ihminen" on lähtökohtaisesti epäahne ja (kiitos Rähmiksen mainiolle termille) uskoo kurpitsavankkuritarinoita kertovia uus-suomalaisia kultamunia. Liberaalissa fascismissa joka neljäs työntekijä työskentelee korporaatioissa, joiden johtajia ei tietenkään voi pitää ahneina - hehän ajavat kansan etua kansainvälistä suurpääomaa vastaan: antikonsumerismi, antikapitalismi ja antikristillisyys. Näitä soilesuonojia ei tietenkään voi pitää missään vastaavanlaisessa vastuussa kuin ahneita markkinavoimia.

Ulkomaankirjeenvaihtajamme kertoi savusaunan hämyisissä valoissa kotimatkastaan: VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro istui paluulennolla business-luokassa. Karvalakkiluokassa istui Tieto Oyj:n toimitusjohtaja Kimmo Alkio. Varmaan häpeämässä yhtiönsä huonoa tilannetta. Räntäsateisella Vantaalla parinsadanmetrin taksijonossa Solidiumin toimitusjohtaja Kari Järvinen vaihtoi pari sanaa markkinavoimien kanssa ennen kiirehtimistään taksijonon keulille, jossa häntä odotti oma lämmin virka-auto. Näin tämä menee.

Ei kommentteja: