Turun Sanomat on julkaissut erittäin mielenkiintoisen artikkelin mielipide-palstallaan. Kirjoitus on ainakin minulta päässyt valitettavasti täysin ohi, mutta nyt on paikallaan julkaista se ihan sellaisenaan:
Turun Sanomat julkaisi tiedesivullaan kirjoituksen ”Pois paha CO2” (18.11.2012), jossa esitettiin hiilidioksidin talteenottotekniikoita ja niihin liittyvää tutkimusta.
Hiilidioksidin pahuudesta tulisi olla jotakin kokeellista näyttöä, ennen kuin varoja kohdistetaan tällaisiin tutkimuksiin, saati menetelmien käyttöönottoon. Kokeellisesti varmistettua tieteellistä näyttöä ei ole olemassa.
Käsitys hiilidioksidin tai ns. kasvihuonekaasujen ilmakehää lämmittävästä vaikutuksesta perustuu teoreettisiin virtausmalleihin, joita on julkaistu noin 60 kappaletta. Ne ovat keskenään ristiriitaisia varsinkin pilvien vaikutuksen osalta. Joissakin malleissa pilvet lämmittävät, kun taas toisissa ne jäähdyttävät ilmastoa.
Olemme Turun yliopistossa tutkineet ilmaston herkkyyttä ja niin sanottuja luonnollisia syitä ilmaston muutoksiin. Osoittautui, että ilmaston herkkyys kasvihuonekaasuille on vain alle 10 prosenttia IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) esittämästä arvosta, joka perustuu vain teoreettisiin virtausmalleihin.
Tämä tarkoittaa, että tuloksemme mukaan hiilidioksidin pitoisuuden kaksinkertaistuessa ilmakehässä lämpötila nousee 0,24 °C, kun taas IPCC:n mukaan nousu olisi noin 3,1 °C.
Tutkimuksemme osoittaa, että pilvisyyden muutokset aiheuttavat noin 90 prosenttia kaikista lämpötilan muutoksista. Kasvihuonekaasujen osuudeksi jää noin 10 prosenttia (hiilidioksidin alle 10 prosenttia). Prosentin kasvu keskimääräisessä pilvisyydessä laskee maapallon keskilämpötilaa noin 0,11 °C.
Vuosina 1983–2008 mitattu pilvisyyden muutos ja hiilidioksidin pitoisuuden kasvu yhdessä selittävät lähes täydellisesti mitatut lämpötilan muutokset. Hiilidioksidin osuus muutoksessa oli vain 0,038 °C ja pilvien osuus oli 0,4 °C.
Lämpötilan muutos on kahden termin summa: Ensimmäinen termi on ilmakehän absorptiosta johtuva lämpötilan muutos eli kasvihuoneilmiö. Toinen termi johtuu ilmaston herkkyyden muutoksista. Pilvien ja vesihöyryn vaihtelut ilmakehässä muuttavat herkkyyttä negatiivisen takaisinkytkennän avulla. Yli 0,1 asteen lämpötilan muutokset johtuvat jälkimmäisestä termistä.
IPCC:n käyttämissä virtausmalleissa oletetaan, että ilman suhteellinen kosteus on vakio. Pilvisyyden ja vesihöyryn muutoksia ilmakehässä ei huomioida oikealla tavalla eli niin, että jälkimmäinen termi on nolla. Suhteellinen kosteus muuttuu kuitenkin jatkuvasti. Suhteellisen kosteuden laskevasta käyrästä voidaan laskea lämpötilan muutokset hyvin vuodesta 1960 lähtien tähän päivään asti.
Jos esimerkiksi vuosien 1983 ja 2008 välillä otettaisiin huomioon vain hiilidioksidin pitoisuuden kasvu, ilmaston herkkyyden arvo hiilidioksidille olisi kerrottava luvulla, joka on suurempi kuin 10. Toisin sanoen lämpötilan muutos 0,038 °C olisi kerrottava luvulla (0,038+0,4)/0,038, jotta saataisiin havaittu lämpötilan kokonaismuutos 0,438 °C. IPCC:n virheellinen oletus suhteellisen kosteuden vakioisuudesta antaa epätodellisen suuren ilmaston herkkyyden.
Kasvihuoneilmiö ei voi nostaa maapallon keskilämpötilaa enempää kuin noin 2 °C, vaikka kasvihuonekaasujen pitoisuudet kasvaisivat kymmenkertaisiksi. Syynä on ilmakehän ns. infrapunaikkuna, joka päästää lävitseen maanpinnan lämpösäteilyn tietyllä aallonpituusalueella. Se toimii ikään kuin varoventtiilinä lämpösäteilylle.
Vuoden 1997 jälkeen maapallon keskilämpötila on hivenen laskenut, vaikka hiilidioksidin määrä ilmakehässä on kasvanut lähes 10 prosenttia. IPCC ei voi tätä selittää, kun taas mallimme mukaan se selittyy hyvin pilvisyyden tai suhteellisen kosteuden muutoksella.
Hiilidioksidi ilmakehässä on tarpeellinen kaasu, joka on yhteyttämisen raaka-aine. Yhteyttämisessä syntyy myös happea. Jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa, yhteyttäminen nopeutuu ja kasvit kasvavat nopeammin. Lämpötila nousee hivenen alle 0,1 °C välittömästi, mutta pidemmällä ajalla lämpötila alenee vihreän massan lisääntymisen myötä.
Ei ole järkevää tuhlata rahaa hiilidioksidin talteenottoon, koska hiilidioksidi ei ole vaarallinen eikä aiheuta juuri lainkaan ilmastonmuutosta. Olisi jopa suotavaa lisätä hiilidioksidia ilmakehään mutta ei kuitenkaan polttamalla fossiilisia polttoaineita.
Jyrki Kauppinen,
fysiikan professori (emeritus)
3 kommenttia:
Muistan jutun viime syksyltä. Hypin melkein ilosta tasajalkaa aamukahvipöydässä, vihdoinkin jotain järkeä ilmastohihhulointiin. Mutta vähänpä kirjoituksesta on kuulunut sen jälkeen.
Valitettavasti. Kirjoitus vetää hyvin yhteen ne keskeiset ongelmat, joita IPCC:n tietokonepeleissä on.
Ja mikä hassuinta, he saivat siis toimivan mallin, mutta koska sen lähtökohta on vastoin virallista oppia, niin siinä täytyy olla jotain vikaa tai se on vain sattumaa. Tällä tasolla on oikeasti ilmastontutkimus koko maailmassa. Valitettavasti.
Kiitos vinkistä, tuohonkin on hyvä viitata kun joskus taas joku poliitikko ja toimittaja julistaa omaa totuuttaan siitä miten kaikki maailman tiedemiehet ovat sitä sun tätä.
Voisi lähettää eduskuntaan kansanedustajien luettavaksi.
Lähetä kommentti