Moralistit nousemassa valtaan

Vankeinhoidon uudistus tuo rangaistuksen kuin suoraan Schwarzeneggerin elokuvasta: jalkapannan. Tieteiselokuva parodioi vanhoja gulageja tai keskitysleirejä, mutta totuus on tarua ihmeellisempää. Vaikka Suomessa on maailman vähiten vankeja suhteessa asukasmäärään ja maailman korkein veroaste, ei yhteiskunnalla ole varaa eristää vaarallisia vankeja, vaan heidät lasketaan vapauteen jatkamaan uhriensa kiristystä, uhkailua ja uusien rikosten suunnittelua. Ongelmahan jalkapannassa on se, että otettuna käyttöön nykyisessä muodossaan vain poikkeustapauksissa, kohta sitä lätkitään vastaukseksi jokaiseen rangaistukseen "kustannussyistä". Kun samaan aikaan ajetaan rikoslakiin mitä hullumpia ehdotuksia parveketupakoinnista ja nettikirjoituksista alkaen, ei mikään rajoita moralismin leviämistä. Rikoslain tehtävä kuitenkin olisi suojella ihmisten omaisuutta ja henkeä eikä antaa ruoskia ja sapeleita moralistien käsiin.

Katselin ohjelmaa nimeltä matkapassi, jossa vierailtiin Syyriassa. Ohjelma oli kuvattu vuosi sitten ja siinä haastateltiin nuorta naista, jonka mielestä länsimaisen naisen tulee peittää itsensä kadulla kulkiessaan, koska siten hän ei aseta itseään vaaraan rikkoessaan vuosisataisia islamin perinteitä. Aleppolaisen hotelli Baronin johtaja kertoili isoisänsä tunteneen Arabian Lawrencen, jota arabit pitävät petturina, joka ajoi ensimmäisen maailmansodan jälkeen alueen brittien ja ranskalaisten hallintoon. Hotellin omistajan mielestä Lawrence tuli huijatuksi ja on aiheetta syntipukki arabien silmissä. Vuosi sitten kuvatussa jaksossa ihmiset istuivat kaduilla melko vapaasti pukeutuneina, katselivat saippuasarjoja, joissa haastateltavien mielestä puhuttiin ihastuttavan rohkeasti naisten kouluttamisen puolesta, seksistä ja huumeista. Kaikelle oli toki hankittu uskonnollisten johtajien hyväksyntä jättämättä islamia syrjään. Mutta siis lyhyesti sanottuna; elämä oli ankeaa mutta menossa oikeaan suuntaan.

Libyan presidentin Gaddafin syrjäyttämisen tukeminen, kuten bloggari Fjordman kirjoittaa, herättää kysymyksiä. Terrorisoituaan länsimaita 25 vuoden ajan, hän tuli tapetuksi vasta sitten, kun länsi alkoi tukemaan hänen poliittisia vastustajiaan. Oleellista on, että koko Pohjois-Afrikan diktatuurien poliittiset vastustajat olivat islamilaista vallankumousta ajavia terroristeja. Syyriassa kerrotaan Iranin tukeman libanonilaisen Hizbollah-terroristijärjestön osallistuvan liittolaisensa - presidentti al-Assadin - joukkojen kanssa kansannousun tukahduttamiseen. Rintamalinjat kulkevat kuin käärmet kuumalla hiekalla, mutta se on varmaa, että Hizbollah ei aja mitään muuta kuin Iranin etua.

Iran tuki Palestiinalaishallinnon ottamista Unescon jäseneksi, ja 14 maata vastusti ja Amerikka ilmoitetti lopettavansa järjestön tukemisen. Uusi Suomi otsikoi, että Amerikka kosti. Toisen maailmansodan päätyttyä siirtomaissa alkoi marxilaisten vapausliikkeiden rynnistys, joka vei kylmän sodan aselinjat kehitysmaihin. Useilla alueilla ajauduttiin sotaan, joissa Amerikka esti aseellisesti kommunismin leviämisen.

Liberaalin fasismin käsikirjan mukaisesti euroeliitti varoittaa uudesta maailmansodasta, jos kansalaiset jatkavat vaatimuksiaan demokraattisen hallinnon ylläpitämisestä. Ilmastonmuutos ja siihen liittyvät uhkakuvat ovat siis kasvaneet kuin pullataikina, ja nyt uhkaillaan maailmansodalla. Ihan pienenä huomautuksena on pakko kysyä, että kuka sen sodan aloittaa - nykyiset poliitikot vai uudet poliitikot? Oletettavasti nykyiset poliitikot uskottelevat toimivansa rauhan takuumiehinä, joten vastaus lienee "uudet poliitikot". Jotta kansa ei vaihtaisi vallassa olevia, uhkakuvaksi marssitetaan maailmansota.

Samaan aikaan asevoimia ajetaan alas ja Arto Luukkanen kirjoittaa, että suomalainen eliitti ei kykene päätösten tekoon vaan runnoo uutta suomettumisen aikaa maahan. Jos vaikka siis Merkelin näkemys eurooppalaisesta suursodasta paljastuisi ajan myötä todelliseksi, suomalainen poliittinen eliitti ei panosta kansalaistensa turvallisuuteen tässäkään asiassa.