Helsingin Sanomissa on kirjallisuuskriitikkona Pekka Wahlstedt. Vasta äsken törmäsin sattumalta kyseiseen herraan etsiessäni erään kirjan kirjallisuusarvioita. Olen myönteisen yllättynyt näistä parista esimerkistä, vaikka ne eivät ilmiselvästi olekaan hänen omia ajatuksiaan vaan ennen muuta pelkkiä lainauksia Pekan arvioimista kirjoista:
Ylimielisyys osuu omaan nilkkaan 28.6.2010:
Antiikin tarussa varoitetaan hybriksestä eli ylimielisyydestä. Kun ihminen saavuttaa menestystä, hän alkaa kuvitella olevansa jumala, jolle mikään ei ole mahdotonta. Ylimielinen ei keskustele ja kuuntele muita, hän kieltää virheensä ja vähättelee vastustajiaan. Hän on itsekäs ja kilpailuhenkinen. Suvaitsevaisuus ja avoimuus uusille ajatuksille olivat aidon nöyryyden merkki.
Anarkismi ei ole ismi 15.7.2010:
Onkin hienoa, että maailmankuulun tutkijan ja anarkistin Noam Chomskyn anarkismia käsittelevät kirjoitukset on koottu kirjaksi.
Anarkia-sana tulee kreikan kielestä, ja se tarkoittaa "ilman hallitusta".
Anarkistit haluavat elää avoimen taivaan alla ja päättää itse asioistaan. Anarkismia mustamaalaavatkin ne, jotka hyötyvät ihmisten alistamisesta.
Anarkismi on ristiriidassa myös sosialismin kanssa. Engels ja Lenin, puhumattakaan Stalinista, hyökkäsivät anarkisteja vastaan
Anarkisti Bakunin ennusti jo 1800-luvulla, että sosialismi vie punaiseen terroriin, joka alistaa yksilöä vielä julmemmin ja totaalisemmin kuin kapitalismi.
vallassa olevat instituutiot pitävät kielteistä ihmiskuvaa yllä, koska ne hyötyvät siitä.
Vapauteen liittyy myös vastuu eli kunnioitus muiden ihmisten vapautta kohtaan
Kuten erityisesti tuosta jälkimmäisestä - mutta myös ensimmäisestä - arviosta tulee esiin, anarkismi on äärioikeistolaisuutta. Se on vastakohta sosialismille. Tämän kun media vielä oppisi, niin voisi piirtää rastin seinään.
perjantai 16. heinäkuuta 2010
Kardinaalimunaus
Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko kirjoittaa lehdessään (Demokratian ydin), että asikkalalainen kunnanvaltuutettu James Hirvisaari saa kirjoituksestaan Kikkarapäille kuonoon? syytteet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Ellilä on tätä jo hyvin käsitellyt Suomalian Sanomissa (Markku Huusko: meet Barbra Streisand) ja Vasarahammer sivuaa aihetta omassa kirjoituksessaan (Eliitin sota kansaa vastaan). Koitan tuoda aiheeseen vielä yhden näkökulman.
Nuorisolla (ei TM) on murrosiässä ja sen jälkeen vaihe, jossa aivojen limbinen järjestelmä on vielä osin kehittymätön. Tähän vaiheeseen, kun omillaan ei vielä selviä, mutta kokemuksia pitää kerryttää, ihmiselle tyypillistä käyttäytymistä on tilan haltuunotto. Tila voi olla jalkakäytävä tai puisto, mutta se on ainoa, mitä nuorilla on otettavaa. Rahaa ei ole, lapsiin liittyviä vastuita ei ole ja yhteisön asettamia rajoja on turvallista kokeilla. Tavallisesti tila on ääntä; mitä enemmän ääntä, sen kauemmas oma tila jatkuu. Aikuiset kutsuvat tätä meluamiseksi ja huonoiksi käytöstavoiksi.
Markku Huusko kirjoittaa, että Hirvisaaren kirjoitus
Kun Hirvisaari on ottanut itselleen tilaa - poliittisella kentällä - se ärsyttää ja häiritsee status quon vaalijoita. Huuskon vastaus on tulkittavissa nuoreksi äidiksi, joka opettaa lastaan, ettei saa sanoa kauppajonossa vittu, koska se on ruma sana. Kieltämällä äidillä on vain kaksi vaihtoehtoa; joko hän nujertaa lapsen väkivallalla tai tulee vedetyksi peliin, jota ei voi voittaa. Jos äiti olisi jättänyt hokemisen tyystin huomaamatta, lapsi ei olisi jatkanut kauaa todettuaan, ettei tällä saa mitään toivottua lopputulosta - äidin rakkautta.
On kaiken sosiaalisen toiminnan perussääntö, että toivotusta toiminnasta saatava palkkio ohjaa ja motivoi paljon paremmin kuin rangaistus. Jos poliittinen tärähtäneistö ja sitä kulkukoiran lailla seuraava media haluavat osoittaa oman näkemyksensä oikeaksi, se ei tapahdu kieltämällä vastakkaiset näkemykset vaan todistelemalla näkökulma logoksella, järjellä. Jos on neljä määrettä, jotka eivät erityisen hyvin kuvaa poliitikkoja, niin ne ovat vanhat kreikkalaisen filosofian ns. Kardinaalihyveet (paheiden vastakohdat):
1. Järki
2. Rohkeus
3. Oikeamielisyys
4. Kohtuus
Poliittisesti korrekti kielenkäyttö on voimakkaassa ristiriidassa kaikkien näiden hyveiden kanssa. Herää oikeastaan kysymys, onko vasemmistolaisen ideologian edes teoriassa mahdollista noudattaa näitä hyveitä?
Nuorisolla (ei TM) on murrosiässä ja sen jälkeen vaihe, jossa aivojen limbinen järjestelmä on vielä osin kehittymätön. Tähän vaiheeseen, kun omillaan ei vielä selviä, mutta kokemuksia pitää kerryttää, ihmiselle tyypillistä käyttäytymistä on tilan haltuunotto. Tila voi olla jalkakäytävä tai puisto, mutta se on ainoa, mitä nuorilla on otettavaa. Rahaa ei ole, lapsiin liittyviä vastuita ei ole ja yhteisön asettamia rajoja on turvallista kokeilla. Tavallisesti tila on ääntä; mitä enemmän ääntä, sen kauemmas oma tila jatkuu. Aikuiset kutsuvat tätä meluamiseksi ja huonoiksi käytöstavoiksi.
Markku Huusko kirjoittaa, että Hirvisaaren kirjoitus
oli vakavasta uskontoa sivuavasta aiheesta erittäin huonolla maullaJotain tällaista voi odottaa Ylen tai ehkä jopa Hesarin vastaavan, mutta Uuden Suomen osalta se on aika roisia. Poliittinen korrektius eli vallitsevan politiikan arvostelu on järjetön vaatimus. Vasemmistolainen propaganda ja tihuteot perustuvat siihen arvioon, että kapitalistinen yhteiskunta muuttuu väkivaltaiseksi poliisivaltioksi ennen romahtamistaan ja siirtymistään sosialismiin. Tämän takia porvarillisia lakeja ei voi muuttaa rauhanomaisesti ja väkivalta, tihutyöt ja terrori on kuulunut aina vasemmiston työkalupakkiin opillisesti oikeutettuina tekoina. Äärioikeisto, joku Ku Klux Klanin tyyppinen järjestö, vastasi ehkä jossain määrin Marxin kuvitelmia, mutta äärioikeiston kannatus mureni, koska mustien oikeuksien oikeutus oli ihmisten helpompaa ymmärtää kuin neekerien lynkkaaminen. On vaikeaa tai jopa mahdotonta näyttää toteen, että kieltämällä jostain asiasta keskusteleminen, ongelma olisi poistunut.
kirjoitettu ja siten Uuden Suomen blogipalveluun sopimaton.
Kun Hirvisaari on ottanut itselleen tilaa - poliittisella kentällä - se ärsyttää ja häiritsee status quon vaalijoita. Huuskon vastaus on tulkittavissa nuoreksi äidiksi, joka opettaa lastaan, ettei saa sanoa kauppajonossa vittu, koska se on ruma sana. Kieltämällä äidillä on vain kaksi vaihtoehtoa; joko hän nujertaa lapsen väkivallalla tai tulee vedetyksi peliin, jota ei voi voittaa. Jos äiti olisi jättänyt hokemisen tyystin huomaamatta, lapsi ei olisi jatkanut kauaa todettuaan, ettei tällä saa mitään toivottua lopputulosta - äidin rakkautta.
On kaiken sosiaalisen toiminnan perussääntö, että toivotusta toiminnasta saatava palkkio ohjaa ja motivoi paljon paremmin kuin rangaistus. Jos poliittinen tärähtäneistö ja sitä kulkukoiran lailla seuraava media haluavat osoittaa oman näkemyksensä oikeaksi, se ei tapahdu kieltämällä vastakkaiset näkemykset vaan todistelemalla näkökulma logoksella, järjellä. Jos on neljä määrettä, jotka eivät erityisen hyvin kuvaa poliitikkoja, niin ne ovat vanhat kreikkalaisen filosofian ns. Kardinaalihyveet (paheiden vastakohdat):
1. Järki
2. Rohkeus
3. Oikeamielisyys
4. Kohtuus
Poliittisesti korrekti kielenkäyttö on voimakkaassa ristiriidassa kaikkien näiden hyveiden kanssa. Herää oikeastaan kysymys, onko vasemmistolaisen ideologian edes teoriassa mahdollista noudattaa näitä hyveitä?
Vetävän käsi
Jaana Laitinen-Pesola, Tehyn puheenjohtaja, johdatti joukkonsa kolme vuotta sitten surullisen kuuluisaan sairaanhoitajien lakkoon. Päättyneissä eduskuntavaaleissa merkittäväksi aiheeksi nousi sairaanhoitajien palkkaus, johon puolueet kilvan lauloivat 500 euroa kuussa lisää, jos voittavat (Wikipedia). Lakko paljasti tuskallisesti populismin ja taloudellisten tosiasioiden välisen kuilun. Lakko päättyi, kun Laitinen-Pesola pystyi todistamaan joukoilleen, että kuukausipalkkaa on saatu hilattua 500 euroa ylöspäin. Irvokkaasti valtio itse syyllistyi tasa-arvolain rikkomiseen, mikä ei tässä tapauksessa ole vaarallista, koska tarkoitus oli hyvä - suosia naisia (Jansson). Vihreiden ideologinen ylipappi Osmo Soininvaara loihe samassa yhteydessä kuuluisat sanansa(Liikaa rummunpäristystä), jotka veivät Jussi Halla-ahon oikeuteen:
Suomen terveydenhuolto on kummallinen sekoitus mennyttä ja nykyaikaa. Tuulahduksen menneestä tuovat terveyskeskukset samalla tavalla kuin peruskoulut. Molemmat lähtevät siitä vasemmistolaisesta tasa-arvon ajatuksesta, että koulutus ja terveydenhoito otetaan verorahoilla kustannettavaksi. Terveyskeskuksissa tapahtui se, mitä odottaa saattoi: oikeutensa tuntevat keskiluokkaiset naiset viikottaisilla verenpainemittauksillaan tukkivat koko järjestelmän. Edelleen terveydenhuoltokuluista naiset käyttävät 2/3, mikä on aika hyvin väestön osalta, jonka euro on 80 senttiä. Jokainen tietää, että maksuttomia palveluita käytetään väärin.
Laitinen-Pesola kitisee (Uusi Suomi), että yhteiskunta on muuttunut, ja että nykyisin panostukset julkiseen sektoriin nähdään kuluina eikä investointina. En ole itse tuollaista huomannut, joten ehkä julkisen sektorin koko puhuttaa toistaiseksi vain poliitikkoja ja Jaanan ulostulo on vain hätähuuto kansan suuntaan omien ajatusten oikeutusten todistamiseksi. Jos aiheesta viriäisi vilkas keskustelu, pesonenlaitilat voisivat kabineteissa tärkeänä todistella toisilleen, että kyllähän kansa on tätä mieltä. Jos yleinen mielipide joko kansan tai poliitikkojen tai molempien keskuudessa on muuttunut sellaiseksi, että julkisen sektorin kokoa täytyy pienentää, niin sehän kuulostaisi hienolta. Kun kuitenkin joka kolmas on töissä julkisella puolella, en usko yhdenkään puolueen uskaltavan edes kuiskata mitään tuon suuntaista ehdotusta. Siksi näistä asioista päättävät markkinat (siis sinä ja minä), kun poliitikot eivät pysty.
Ongelma maksuttomissa palveluissa on siis niiden suruton käyttö. Samasta syystä suurin osa suomalaisista on valmiita nostamaan ennemmin veroja kuin tehostamaan tai leikkaamaan maksuttomia palveluita. Jos normieläkeläisen kokonaisveroaste on 30%, niin sillä saa vastineeksi niin hyvät palvelut, että vain idealisti vastustaa veronkorotuksia. Suomalaisen terveydenhuollon suurin väliinputoajaryhmä koostuu syrjäytyneistä miehistä. Jos heillä ei ole äitiä tai vaimoa puskemassa eteenpäin, mikään yhteiskunnan turvaverkko ei pysäytä putoamista ennen maata. Jos jostain asiasta pitäisi keskustella Jaana Laitinen-Pesolan yllykkeestä, niin eniten siitä, että mitkä ovat ne erityisryhmät, joille verovaroin kustannetaan maksuton koulutus ja terveydenhuolto. Ainakin siitä voisi lähteä liikkeelle, että valtio lopettaa työterveydenhuollon nimissä tehtävän yksityisen lääkäritoiminnan tukemisen. Niin sanottu lääkäripula koskee vain joitain maantieteellisiä alueita ja julkista puolta. Se on osoitus siitä, että yksityinen terveydenhuolto ei tarvitse verovaroista maksettavia tukia.
Toivon, että lakoista aiheutuvat kuolemat osuvat lakkolaisten kannattajiin
eikä viattomiin sivullisiin.
Suomen terveydenhuolto on kummallinen sekoitus mennyttä ja nykyaikaa. Tuulahduksen menneestä tuovat terveyskeskukset samalla tavalla kuin peruskoulut. Molemmat lähtevät siitä vasemmistolaisesta tasa-arvon ajatuksesta, että koulutus ja terveydenhoito otetaan verorahoilla kustannettavaksi. Terveyskeskuksissa tapahtui se, mitä odottaa saattoi: oikeutensa tuntevat keskiluokkaiset naiset viikottaisilla verenpainemittauksillaan tukkivat koko järjestelmän. Edelleen terveydenhuoltokuluista naiset käyttävät 2/3, mikä on aika hyvin väestön osalta, jonka euro on 80 senttiä. Jokainen tietää, että maksuttomia palveluita käytetään väärin.
Laitinen-Pesola kitisee (Uusi Suomi), että yhteiskunta on muuttunut, ja että nykyisin panostukset julkiseen sektoriin nähdään kuluina eikä investointina. En ole itse tuollaista huomannut, joten ehkä julkisen sektorin koko puhuttaa toistaiseksi vain poliitikkoja ja Jaanan ulostulo on vain hätähuuto kansan suuntaan omien ajatusten oikeutusten todistamiseksi. Jos aiheesta viriäisi vilkas keskustelu, pesonenlaitilat voisivat kabineteissa tärkeänä todistella toisilleen, että kyllähän kansa on tätä mieltä. Jos yleinen mielipide joko kansan tai poliitikkojen tai molempien keskuudessa on muuttunut sellaiseksi, että julkisen sektorin kokoa täytyy pienentää, niin sehän kuulostaisi hienolta. Kun kuitenkin joka kolmas on töissä julkisella puolella, en usko yhdenkään puolueen uskaltavan edes kuiskata mitään tuon suuntaista ehdotusta. Siksi näistä asioista päättävät markkinat (siis sinä ja minä), kun poliitikot eivät pysty.
Ongelma maksuttomissa palveluissa on siis niiden suruton käyttö. Samasta syystä suurin osa suomalaisista on valmiita nostamaan ennemmin veroja kuin tehostamaan tai leikkaamaan maksuttomia palveluita. Jos normieläkeläisen kokonaisveroaste on 30%, niin sillä saa vastineeksi niin hyvät palvelut, että vain idealisti vastustaa veronkorotuksia. Suomalaisen terveydenhuollon suurin väliinputoajaryhmä koostuu syrjäytyneistä miehistä. Jos heillä ei ole äitiä tai vaimoa puskemassa eteenpäin, mikään yhteiskunnan turvaverkko ei pysäytä putoamista ennen maata. Jos jostain asiasta pitäisi keskustella Jaana Laitinen-Pesolan yllykkeestä, niin eniten siitä, että mitkä ovat ne erityisryhmät, joille verovaroin kustannetaan maksuton koulutus ja terveydenhuolto. Ainakin siitä voisi lähteä liikkeelle, että valtio lopettaa työterveydenhuollon nimissä tehtävän yksityisen lääkäritoiminnan tukemisen. Niin sanottu lääkäripula koskee vain joitain maantieteellisiä alueita ja julkista puolta. Se on osoitus siitä, että yksityinen terveydenhuolto ei tarvitse verovaroista maksettavia tukia.
torstai 15. heinäkuuta 2010
Tsuida duida
...osaaksä uida, pysyksä pinnalla, rapakiven päällä hei!
Kanadalaisen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien uimataidottomuus on neljä kertaa yleisempää kuin kantakirja-kanukeilla (National Post). Mamuista joka viides ei pysy pinnalla kun syntyperäisistä uimataidottomia on vain viisi prosenttia. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka yleistä Suomessa asuvien mamujen kellumattomuus on. Kun asiaa ajattelee, niin en ole koskaan nähnyt mustaa miestä uimassa Suomessa. Kyllä ne kahlaavat ns. munia myöten, mutta siinä se sitten on. Tässä yhteydessä voinee olla sopiva kohta kertoa, että purjelaivojen aikaan merimiehet eivät osanneet uida. Jos joutui veden varaan, oli armeliaampaa hukkua pois kuin jäädä tunneiksi tai jopa päiviksi kellumaan, näin ajateltiin. Merimiespaidan selkäpuolella oleva sininen liina taas suojasi paitaa likaantumasta pitkiltä rasvaisilta hiuksilta. Ja ne liinan kolme raitaa taas ovat kunnianosoitus amiraali Horatio Nelsonin kolmesta voitokkaasta meritaistelusta. Ehkä se on sitä suomalaista kulttuuria, että mökillä on pakko opetella uimaan.
Viikon kummallisiin uutisiin kuuluu iranilaisen ydinfyysikon Shahram Amirin paluu maan pinnalle ja takaisin Iraniin (Foxnews). Usein agenteilla on mielenterveysongelmia, mutta tässä tapauksessa paluu Iraniin saattaa maksaa miehen hengen. Ilmeisesti hänen oli kuitenkin palattava, koska Iranin hallinto lienee uhkaillut Amirin Iraniin jäänyttä perhettä. Ei käy kateeksi.
Hesarissa on taas pääkirjoitussivulla toimituksen linjavalintaa kuvaava kirjoitus. Tällä kertaa tutkimusprofessori Marjatta Bardy saa kunnian opastaa ihmisiä ilmastouskon opinkappaleisiin.
Bardyn esikuvana on ollut Worldwatch-instituutin vuosittainen raportti. Worldwatch-instituutin johtaja Lester Brown on ns. malthusilaisen maailmankuvan omistava punavihreä kommari. Malthus oli englantilainen matemaatikko, jonka arvion mukaan ali-ihmisten (työväki) tuli pysytellä selibaatissa, koska hänen laskelmiensa mukaan köyhien isot perheet ajavat koko Englannin ja siinä sivussa muunkin maailman nälänhätään ja lajin joukkotuhoon. Kuulostaako tutulta?
Vaikka Malthusin teoriat on tähän päivään mennessä jo osoitettu huuhaaksi, maailmassa on yhä paljon kommareita, jotka pitävät Malthusia suuressa arvossa. Eräs tallainen on siis tuo rouva Bardy sekä tietenkin Lester Brown. Vihreiden ikoni, Osmo Soininvaara lukeutuu myös malthusin kannattajiin (Lakko-oikeus ja tulonjako). Kuvaavaa on, että Soininvaara saa jo ensimmäisessä lauseessa vedettyä kehään Karl Marxin. Koko kirjoitusta ei kannata lukea, ei siinä ole yksinkertaisesti mitään tolkkua. Ekohörheltäjille tuntuu olevan tarpeellista todistaa, että kapitalismi on uskonto, joka pohjautuu uskoon ikuisesta talouskasvusta. Näin ei tietenkään ole, mutta jos tuota väitettä ei esitetä, ei vihreälle uskolle ole perustaa (Kestävä kehitys, Vihreä talous, Luonnonkapitalismi).
[Lisäys 19.7.2010
Ylen uutisen mukaan 2/3 suomalaisista osaa uida. Yli 50-vuotiaista puolet, mutta teineistä 80%.]
Kanadalaisen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien uimataidottomuus on neljä kertaa yleisempää kuin kantakirja-kanukeilla (National Post). Mamuista joka viides ei pysy pinnalla kun syntyperäisistä uimataidottomia on vain viisi prosenttia. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka yleistä Suomessa asuvien mamujen kellumattomuus on. Kun asiaa ajattelee, niin en ole koskaan nähnyt mustaa miestä uimassa Suomessa. Kyllä ne kahlaavat ns. munia myöten, mutta siinä se sitten on. Tässä yhteydessä voinee olla sopiva kohta kertoa, että purjelaivojen aikaan merimiehet eivät osanneet uida. Jos joutui veden varaan, oli armeliaampaa hukkua pois kuin jäädä tunneiksi tai jopa päiviksi kellumaan, näin ajateltiin. Merimiespaidan selkäpuolella oleva sininen liina taas suojasi paitaa likaantumasta pitkiltä rasvaisilta hiuksilta. Ja ne liinan kolme raitaa taas ovat kunnianosoitus amiraali Horatio Nelsonin kolmesta voitokkaasta meritaistelusta. Ehkä se on sitä suomalaista kulttuuria, että mökillä on pakko opetella uimaan.
Viikon kummallisiin uutisiin kuuluu iranilaisen ydinfyysikon Shahram Amirin paluu maan pinnalle ja takaisin Iraniin (Foxnews). Usein agenteilla on mielenterveysongelmia, mutta tässä tapauksessa paluu Iraniin saattaa maksaa miehen hengen. Ilmeisesti hänen oli kuitenkin palattava, koska Iranin hallinto lienee uhkaillut Amirin Iraniin jäänyttä perhettä. Ei käy kateeksi.
Hesarissa on taas pääkirjoitussivulla toimituksen linjavalintaa kuvaava kirjoitus. Tällä kertaa tutkimusprofessori Marjatta Bardy saa kunnian opastaa ihmisiä ilmastouskon opinkappaleisiin.
Viimeisessä lauseessa saadaan ikuinen vasemmiston opinkappale, yhteisöllisyys, hienosti mukaan. Yhteisöllisyys, siis kibbutsi- ja kolhoosiaate on myös maahanmuuton kannattajien paljon esittämä toive. Mamukeskusteluissa aina muistutetaan, kuinka Afrikassa on perhekeskeinen kulttuuri, kuinka lapset kunnioitavat vanhempiaan ja kaikilla on niin mukavaa...
Muutoksia tarvitaan niin energiantuotannossa, elinkeinorakenteessa, elämäntavoissa kuin koko maailmankuvassakin. Arvioiden mukaan kaikkein tärkeintä ilmastonmuutoksesta selviytymisessä on,että ihminen elää tasapainoisessa suhteessa luonnon kanssa. Hyvinvointimallimme tabuihin, kuten talouden ja kulutuksen jatkuvan kasvun itsestäänselvyyteen, on puututtuva. Talouskasvun mittaamisessa on huomioitava myös jatkuvaan kasvuun vannovan ideologian vaikutukset hyvinvointiin. Näitä ovat muun muassa työuupumus ja läheisten laiminlyönti.
Bardyn esikuvana on ollut Worldwatch-instituutin vuosittainen raportti. Worldwatch-instituutin johtaja Lester Brown on ns. malthusilaisen maailmankuvan omistava punavihreä kommari. Malthus oli englantilainen matemaatikko, jonka arvion mukaan ali-ihmisten (työväki) tuli pysytellä selibaatissa, koska hänen laskelmiensa mukaan köyhien isot perheet ajavat koko Englannin ja siinä sivussa muunkin maailman nälänhätään ja lajin joukkotuhoon. Kuulostaako tutulta?
Vaikka Malthusin teoriat on tähän päivään mennessä jo osoitettu huuhaaksi, maailmassa on yhä paljon kommareita, jotka pitävät Malthusia suuressa arvossa. Eräs tallainen on siis tuo rouva Bardy sekä tietenkin Lester Brown. Vihreiden ikoni, Osmo Soininvaara lukeutuu myös malthusin kannattajiin (Lakko-oikeus ja tulonjako). Kuvaavaa on, että Soininvaara saa jo ensimmäisessä lauseessa vedettyä kehään Karl Marxin. Koko kirjoitusta ei kannata lukea, ei siinä ole yksinkertaisesti mitään tolkkua. Ekohörheltäjille tuntuu olevan tarpeellista todistaa, että kapitalismi on uskonto, joka pohjautuu uskoon ikuisesta talouskasvusta. Näin ei tietenkään ole, mutta jos tuota väitettä ei esitetä, ei vihreälle uskolle ole perustaa (Kestävä kehitys, Vihreä talous, Luonnonkapitalismi).
[Lisäys 19.7.2010
Ylen uutisen mukaan 2/3 suomalaisista osaa uida. Yli 50-vuotiaista puolet, mutta teineistä 80%.]
keskiviikko 14. heinäkuuta 2010
Sihijuomaa
Nonniin, nyt on sitten kaiketi mitattu korkein lämpötila sitten vuoden 1936 Suomessa. Koko pohjoinen pallonpuolisko kärvistelee helvetin esikartanonkaltaisissa lämpötiloissa. Uskonnollista maailmanloppua odotellessa ilmaston lämpenemistä julistavat inkvisiittorit ovat olleet yllättävän rauhallisia tuomiopäivän puheissaan. Vuosi kaksi sitten nämä helteet olisi kuitattu kiistämättöminä todisteina ihmisen käyttämien fossiilisten energialähteiden polttamisesta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen ilmakehää lämmittävästä vaikutuksesta. Olen pohtinut, kuinka paljon oluissa ja muissa virvoitusjuomissa hellepäivinä vapautuva hiilidioksidi kuumentaa palloamme...
Uuden tutkimuksen mukaan (A null hypothesis for CO2), nollahypoteesina pidetään sitä, että ihminen ei ole aiheuttanut lämpenemistä hiilidioksidipäästöillään:
Uuden tutkimuksen mukaan (A null hypothesis for CO2), nollahypoteesina pidetään sitä, että ihminen ei ole aiheuttanut lämpenemistä hiilidioksidipäästöillään:
Jos jotakuta aihe kiinnostaa syvemmin, kannattaa lukea tuo tutkimus. Sopii myös pohtia, miksi ilmastonlämpenemis-teorian kannattajien maailmanlopun ennustaminen vuoteen 2100 mennessä on loppunut. Tai siis siirtynyt sadalla vuodella vuoteen 2200. Toivotaan, että humpan juoni alkaisi vähitellen paljastua koko kansalle. Koitan jossain välissä paneutua tähän uutiseen, jonka mukaan Venäjä rajoittaa suomalaisten elintarvikkeiden tuontia maahansa (Aamulehti).On mahdotonta osoittaa, että hiilidioksidimäärän kasvu on mitenkään vaikuttanut Maapallon ilmastoon, ainakaan niin kauan aikaa kuin nykyinen ilmakehän koostumus muodostui miljardi vuotta sitten kasvikunnan yhteyttämisen seurauksena.
It is impossible to show that changes in CO2 concentration have caused any
climate change to the Earth’s climate, at least since the current composition of
the atmosphere was set by ocean photosynthesis about one billion years ago.
maanantai 12. heinäkuuta 2010
Kollaa kestää
Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen kirjoittaa Hesarissa, että Perussuomalaiset ovat politiikan kummajainen. Vieraskynä-palstan kirjoitukset ovat toimituksen valitsemia, joten niiden voidaan perustellusti katsoa edustavan lehden linjaa. Tuleehan siellä se äärioikeistokin yhden kerran:
Tuskinpa, koska viereisessä pääkirjoituksessakin mainitaan äärioikeisto (Kolhuja vapauksille).
Rahkosen näkemykset vastaavat aika pitkälti omiani pois lukien juuri tuo viimeinen kohta. Ymmärtämällä väärin sen sekä Rahkonen että Hesari astuvat henkiseen suomalaiseen jalkaväkimiinaan jossain Kollaan lähistöllä.
Kaikkialla läntisessä maailmassa viimeistään nyt havahdutaan islamin uhkaan. Kaikissa länsimaissa käydään keskustelua, onko islam enää pysäytettävissä. Kyse ei ole, siis Perussuomalaisten osalta, enää suomalaisuuden ja kansallisen kulttuurimme pelastamisesta. Kyse on maailmanlaajuisesta historiallisesta jatkumosta, joka näennäisesti katkesi kylmän sodan päättymiseen.
Islamin vastustuksessa on loppujen lopuksi aika vähän uskonnollista pohjaa. Vai peruiko tämä hotelli islamilaisen kokouksen opillisista syistä (Chicago)? Vai haastavatko osavaltiot liittovaltion maahanmuuttopolitiikan huvikseen (Virginia)? Kyseessä on valtava maailmanlaajuinen oikeistovoimien tai konservatiivien, kuten amerikkalaiset sanovat, kerääntyminen vasemmistolaista ideologiaa vastaan. Islam on totalitaarinen oppi. Myös kristinusko on ollut totalitaarinen liike, mutta harva nykykristitty haluaa palata takaisin.
Kristinusko on kuitenkin uskonto sanan hengellisessä mielessä. Kristinusko ei ota kantaa maallisen hallinnon järjestämiseen. Islam ottaa. Islamissa maallista ja hengellistä hallintoa ei eroteta lainkaan. Päin vastoin, islam määrää, että maallinen laki on islamin laki. Tästä ei ole mitään epäselvää. Kysy satunnaiselta vastaantulevalta muslimilta, pitääkö hän sharia-lakia vai Suomen lakia suuremmassa arvossa. Täsmennä kysymystä sen verran, että kysy hänen mielipidettään Muhammedin pilakuvista ja pitäisikö niistä antaa joku rangaistus vai saako valtio jatkaa taiteilija-apurahan antamista.
Perussuomalaisissa on paljon vanhaa asevelisosialistien henkeä. Asevelisosialistit olivat isänmaallisia vasemmistolaisia, jotka arvostivat demokratiaa ja tukivat laillisuusperiaatetta. Asevelisosialistien nokkamies, Väinö Leskinen, toimi Väinö Tannerin tuella. Tanner taas oli se mies, jota Neuvosto-Venäjä vihasi - Tanner oli pahempi kuin porvarit. Tanner oli bolsevikeille mensevikki - petturi. Suhtautuminen tulontasaukseen ja verotukseen ei siis aina tarkoita sitä, että ihminen kannattaa anarkiaa demokratian kustannuksella. Vasemmistolainen voi olla huolissaan islamista ja sen punavihreästä ateistisesta sisarsuuntauksesta. Eivät kaikki vasemmistolaiset ole hulluja. Terveiden määrä ei ole suuren suuri kuten 10%:n kannatus todistaa.
Perussuomalaiset on merkki ja vastavoima sille, että islam ja sitä tukeva punavihreä ekoliike, ovat pakottavia vasemmistolaisia oppeja - epädemokraattista laitonta kansalaisaktivismia tukevia liikkeitä.
Lopuksi pientä kesälukemista: hyvä kirjoitus Barack Obaman narsismista (Charles Krauthammer).
Julkisessa keskustelussa perussuomalaisia luonnehditaan kuitenkin oikeistopuolueeksi tai peräti äärioikeistoon kuuluvaksi.
Oikeistolaisuutta on kannattaa mahdollisimman suurta markkinoiden vapautta ja pientä julkisen vallan roolia, kun taas perussuomalaisten ohjelmajulistuksessa korostetaan yhteiskunnan olevan markkinoiden vastavoima.
...sen poliittiset kannanotot ovat sukua perinteiselle työteliäisyyttä ja kunnollisuutta korostavalle konservatismille. Konservatiivisuus ei kuitenkaan ole sama asia kuin oikeistolaisuus.
...perussuomalaiset tarjoaa vaihtoehtoa niille, jotka kaipaavat väkevää suomalaisen elämäntavan ja kansallisen omaleimaisuuden puolustajaa
...puolueen ovat löytäneet monet sellaiset erisuuntaisista ajatusmaailmoista tulevat kansalaiset, jotka eivät muuten tietäisi, mitä puoluetta äänestää.
...maahanmuuttokeskustelu on saanut enemmän mediahuomiota kuin sen todellinen painoarvo edellyttäisi.
Tuskinpa, koska viereisessä pääkirjoituksessakin mainitaan äärioikeisto (Kolhuja vapauksille).
Rahkosen näkemykset vastaavat aika pitkälti omiani pois lukien juuri tuo viimeinen kohta. Ymmärtämällä väärin sen sekä Rahkonen että Hesari astuvat henkiseen suomalaiseen jalkaväkimiinaan jossain Kollaan lähistöllä.
Kaikkialla läntisessä maailmassa viimeistään nyt havahdutaan islamin uhkaan. Kaikissa länsimaissa käydään keskustelua, onko islam enää pysäytettävissä. Kyse ei ole, siis Perussuomalaisten osalta, enää suomalaisuuden ja kansallisen kulttuurimme pelastamisesta. Kyse on maailmanlaajuisesta historiallisesta jatkumosta, joka näennäisesti katkesi kylmän sodan päättymiseen.
Islamin vastustuksessa on loppujen lopuksi aika vähän uskonnollista pohjaa. Vai peruiko tämä hotelli islamilaisen kokouksen opillisista syistä (Chicago)? Vai haastavatko osavaltiot liittovaltion maahanmuuttopolitiikan huvikseen (Virginia)? Kyseessä on valtava maailmanlaajuinen oikeistovoimien tai konservatiivien, kuten amerikkalaiset sanovat, kerääntyminen vasemmistolaista ideologiaa vastaan. Islam on totalitaarinen oppi. Myös kristinusko on ollut totalitaarinen liike, mutta harva nykykristitty haluaa palata takaisin.
Kristinusko on kuitenkin uskonto sanan hengellisessä mielessä. Kristinusko ei ota kantaa maallisen hallinnon järjestämiseen. Islam ottaa. Islamissa maallista ja hengellistä hallintoa ei eroteta lainkaan. Päin vastoin, islam määrää, että maallinen laki on islamin laki. Tästä ei ole mitään epäselvää. Kysy satunnaiselta vastaantulevalta muslimilta, pitääkö hän sharia-lakia vai Suomen lakia suuremmassa arvossa. Täsmennä kysymystä sen verran, että kysy hänen mielipidettään Muhammedin pilakuvista ja pitäisikö niistä antaa joku rangaistus vai saako valtio jatkaa taiteilija-apurahan antamista.
Perussuomalaisissa on paljon vanhaa asevelisosialistien henkeä. Asevelisosialistit olivat isänmaallisia vasemmistolaisia, jotka arvostivat demokratiaa ja tukivat laillisuusperiaatetta. Asevelisosialistien nokkamies, Väinö Leskinen, toimi Väinö Tannerin tuella. Tanner taas oli se mies, jota Neuvosto-Venäjä vihasi - Tanner oli pahempi kuin porvarit. Tanner oli bolsevikeille mensevikki - petturi. Suhtautuminen tulontasaukseen ja verotukseen ei siis aina tarkoita sitä, että ihminen kannattaa anarkiaa demokratian kustannuksella. Vasemmistolainen voi olla huolissaan islamista ja sen punavihreästä ateistisesta sisarsuuntauksesta. Eivät kaikki vasemmistolaiset ole hulluja. Terveiden määrä ei ole suuren suuri kuten 10%:n kannatus todistaa.
Perussuomalaiset on merkki ja vastavoima sille, että islam ja sitä tukeva punavihreä ekoliike, ovat pakottavia vasemmistolaisia oppeja - epädemokraattista laitonta kansalaisaktivismia tukevia liikkeitä.
Lopuksi pientä kesälukemista: hyvä kirjoitus Barack Obaman narsismista (Charles Krauthammer).
sunnuntai 11. heinäkuuta 2010
Kulkuset paljaana
Olin eilen tilaisuudessa, josta en voi kertoa oikeastaan mitään ilman paljastumisen vaaraa. Paikalla oli kulttuurielämän nimihenkilöitä ja jokunen poliitikkokin. Tilaisuus oli pakanakultin mukaan suoritettu hautajainen. Kannatan ihmisten oikeutta tehdä mitä haluaa, ja vaikka pidänkin eilisiä hihhuleita hiukan tärähtäneinä, en ole kieltämässä heidän oikeuttaan saattaa vainajansa manan majoille haluamallaan tavalla. Olen näet sitä mieltä, että aikuinen ihminen saa tehdä mitä haluaa.
Voitteko kuvitella - myös Hesari on sitä mieltä!? Oikein pääkirjoituksessa todetaan, että valtio ei aikuisia ihmisiä saa holhota. Lehden mielestä nimittäin islamilaisen ahdasmielisyyden huipentuma, naisten kasvot peittävä huntu tulee ymmärtäen hyväksyä:
Himonsa riivaamat miehet tulee alistaa holhoukselle seksin ja sananvapauden osalta. Eihän suomimies pysty muuta ajattelemaan kuin seksiä ja rasismia. Kaikki voimavarat on oikeuslaitosta, presidenttiä ja mediaa myöten valjastettu ajamaan yhtä ja samaa poliittista linjaa, jonka arvostelua vaikeutetaan vaatimuksilla poliittisesti korrektista kielenkäytöstä. Koska Hesari on alkanut kantaa huolta holhousyhteiskunnasta? Voi ristus miten tekopyhää roskaa tuo Sanomatalo jaksaakaan suoltaa!
Jos aikuinen nainen haluaa pukeutua Euroopassa burkhaan tai niqabiin vapaasta tahdostaan, niin sitten Eurooppa ei ole oikea paikka asua. Tämä ei ole myöskään oikea paikka kulkea munasillaan tai rinnat paljaina (harmi). Jos Euroopassa ahdistaa yleisömeren seassa kulkeminen niin paljon, että pitää vetää ruumissäkki ylleen, tapana on ollut aloittaa mielenterveyden huoltamiseksi potilassuhde lääkärin kanssa.
Uusimmassa numerossa päätoimittaja Reetta Meriläinen ottaa kantaa, huomatakseni ensimmäistä kertaa, median harjoittamaan itsesensuuriin poliittisesti korrektin mielipiteen muokkaamiseksi. Reetta pohdiskelee, miksi media ei julkaisen rikollisten etnistä taustaa. Kovin paljastava on tätä Reetan miete:
Mutta niin kuin aina on käynyt ja aina tulee käymään, ihmisten vapauden kaipuu romuttaa niitä tukahduttavat toimet. Sanomatalossa selvästi pohditaan uutta linjaa Janne Virkkusen seuraajan Mikael Pentikäisen johdolla. Tuo ReettaMeriläisen kolumni on selvä keskustelun avaus Julkisen sanan neuvoston ohjeiden muuttamiseksi.
Hesari on voimakkaasti myöntyväisyyslinjan äänenkannattaja. Myöntyväisyyslinja eli vanhasuomalaiset tuki JK Paasikiven johdolla kuningasta ja vahvaa sidettä Ruotsiin. Sanomien nykyisen pääomistaja isä, Eljas Erkko, oli tiukka laillisuusmies, joka vastusti Neuvostoliiton vaatimuksia Talvisodaa edeltäneenä ulkoministerinä. Eilisessä Hesarissa palstatilaa saa svennomaani Henrik Meinander, joka kirjoittaa
Kun Reetta nyt Mikaelin kanssa pohtii, että ihin suuntaan venettä käännetään, minä esitän oman toiveeni: järkilinjalle. Potkikaa kaikki helvetin villeblåfieldit ja anusilfverbergit ja pekkamykkäset ulos ja palkatkaa sinne älyllisesti rehellisiä ihmisiä töihin.
Kerroin saamastani kirjekokoelmasta (Kenttäpostia 6.7.2010). Sota-ajan kirjeenvaihto on itseasiassa ollut aika tylsää - pelkkää huolen purkamista arkisista asioista. Myös seksistä. Yhden hauskan kohdan löysin, tosin reilusti sotaa edeltävältä ajalta. Ei mitään uutta auringon alla:
Voitteko kuvitella - myös Hesari on sitä mieltä!? Oikein pääkirjoituksessa todetaan, että valtio ei aikuisia ihmisiä saa holhota. Lehden mielestä nimittäin islamilaisen ahdasmielisyyden huipentuma, naisten kasvot peittävä huntu tulee ymmärtäen hyväksyä:
Täydellinen kielto on kuitenkin ylimääräistä valtiollista holhoamista, josPerustelu on kertakaikkiaan pöyristyttävä - Hesarin kirjoittamana. Lehden, joka kannattaa holhousyhteiskuntaa. Lehtihän on moneen kertaan kantanut huolta siitä, että ihmiset eivät muuta kulutustottumuksiaan "hiilineutraaliksi", joten yhteiskunnan tulee tarjota keppiä. En tiedä turhempaa holhoamista kuin vaikkapa seksin ostokielto, mutta missä silloin näkyi huoli holhouksesta?
se kohdistuu aikuisiin ihmisiin.
Himonsa riivaamat miehet tulee alistaa holhoukselle seksin ja sananvapauden osalta. Eihän suomimies pysty muuta ajattelemaan kuin seksiä ja rasismia. Kaikki voimavarat on oikeuslaitosta, presidenttiä ja mediaa myöten valjastettu ajamaan yhtä ja samaa poliittista linjaa, jonka arvostelua vaikeutetaan vaatimuksilla poliittisesti korrektista kielenkäytöstä. Koska Hesari on alkanut kantaa huolta holhousyhteiskunnasta? Voi ristus miten tekopyhää roskaa tuo Sanomatalo jaksaakaan suoltaa!
Jos aikuinen nainen haluaa pukeutua Euroopassa burkhaan tai niqabiin vapaasta tahdostaan, niin sitten Eurooppa ei ole oikea paikka asua. Tämä ei ole myöskään oikea paikka kulkea munasillaan tai rinnat paljaina (harmi). Jos Euroopassa ahdistaa yleisömeren seassa kulkeminen niin paljon, että pitää vetää ruumissäkki ylleen, tapana on ollut aloittaa mielenterveyden huoltamiseksi potilassuhde lääkärin kanssa.
Uusimmassa numerossa päätoimittaja Reetta Meriläinen ottaa kantaa, huomatakseni ensimmäistä kertaa, median harjoittamaan itsesensuuriin poliittisesti korrektin mielipiteen muokkaamiseksi. Reetta pohdiskelee, miksi media ei julkaisen rikollisten etnistä taustaa. Kovin paljastava on tätä Reetan miete:
Verkkomaailmasta katsottuna perinteinen media pohdiskeluineen ja sääntöineenJa nyt kun tuo kohta liitetään aiempaan pääkirjoitukseen, jossa oltiin huolissaan yhteiskunnan holhouksesta, alkaa Hesarin todellinen henkinen rappiotila paljastua kaikessa kaameudessaan.
tuntuu kukkahattuiselta paapojalta. Se vaikuttaa myös ylimieliseltä sensorilta
valikoidessaan tietoa lukijan puolesta.
Mutta niin kuin aina on käynyt ja aina tulee käymään, ihmisten vapauden kaipuu romuttaa niitä tukahduttavat toimet. Sanomatalossa selvästi pohditaan uutta linjaa Janne Virkkusen seuraajan Mikael Pentikäisen johdolla. Tuo ReettaMeriläisen kolumni on selvä keskustelun avaus Julkisen sanan neuvoston ohjeiden muuttamiseksi.
Hesari on voimakkaasti myöntyväisyyslinjan äänenkannattaja. Myöntyväisyyslinja eli vanhasuomalaiset tuki JK Paasikiven johdolla kuningasta ja vahvaa sidettä Ruotsiin. Sanomien nykyisen pääomistaja isä, Eljas Erkko, oli tiukka laillisuusmies, joka vastusti Neuvostoliiton vaatimuksia Talvisodaa edeltäneenä ulkoministerinä. Eilisessä Hesarissa palstatilaa saa svennomaani Henrik Meinander, joka kirjoittaa
Ei ihme, että itärajan takana olevat karjalaiset ortodoksit kutsuivatTuo on ihan totta, mutta samalla perusteella Suomessa ei venäläisiä saa kutsua ryssiksi, vaikka he ovat meidän itäpuolella asuva heimo, jotka ovat ortodokseja ja kutsuvat itsekin itseään ryssiksi samoin kuin meidän läntinen naapurimme. Ryssästä tuli haukkumasana sodan jälkeen, mutta sitä ennen lehdistökin kirjoitteli ryssistä. Ei ryssä ole haukkumasana, ellei sille sellaista sisältöä anneta. Samalla tavalla neekeri on sisällöltään neutraali, ellei sille anneta halventavaa sävyä. Poliittinen korrektius on oppi, ideologia. Ei se ole mikään luonnonlaki, jota ilman ei voi elää ja olla täysjärkinen.
kaikkia suomalaisia ruotseiksi. Hehän olivat luterilaisia!
Kun Reetta nyt Mikaelin kanssa pohtii, että ihin suuntaan venettä käännetään, minä esitän oman toiveeni: järkilinjalle. Potkikaa kaikki helvetin villeblåfieldit ja anusilfverbergit ja pekkamykkäset ulos ja palkatkaa sinne älyllisesti rehellisiä ihmisiä töihin.
Kerroin saamastani kirjekokoelmasta (Kenttäpostia 6.7.2010). Sota-ajan kirjeenvaihto on itseasiassa ollut aika tylsää - pelkkää huolen purkamista arkisista asioista. Myös seksistä. Yhden hauskan kohdan löysin, tosin reilusti sotaa edeltävältä ajalta. Ei mitään uutta auringon alla:
Olet viime kirjeissäsi ollut kovasti huolissasi olenko minä sinulle
uskollinen vai en. Vaikka kyllähän siihen syytä onkin.
lauantai 10. heinäkuuta 2010
Neulan silmä
...vasempaan ja sataa oikeaan, antaa mennä vaan. Hei, hän syntynyt on vauhti kallossaan...
Näillä helteillä on se hyvä vaikutus, että virkamiehet ja poliitikot lomailevat, jolloin he eivät saa niin paljon tuhoa aikaiseksi kuin tavallisesti. Australiassa pääministerin läheinen talousavustaja on varoittanut pääministeriä kiirehtimästä ilmastonmuutoksen varjolla toteutettavia uusia veroratkaisuja (hallittu rakennemuutos, jos joku vielä muistaa Harri Holkerin vaalimainoksen 80-luvulta?). Alan Caruba puolestaan kirjoittaa viime toukokuussa pidetystä Heartland instituutin ilmastonlämpenemistä käsittelevästä tiedekokouksesta, jonne ei saapunut yhtään valtamedian edustajaa, että
Kaveri lähetti alla olevat kuvat bolivialaisesta maantiestä. Niitä katsellessa tulee mieleen, kuinka poskettomaksi suomalainen - ja yleensä eurooppalainen - holhousyhteiskunta on mennyt. Olen taipuvainen pitämään suomalaisia maailman kymmenen koulutetuimman ja sivistyneimmän yhteiskunnan joukossa. Sen lisäksi Suomi on minusta maailman paras maa meille suomalaisille. Siitä huolimatta meitä kohdellaan kuin seniilejä vaipat housuissa kulkevia vanhuksia. Tai vauvoja. Miten nuo intiaanit jumankekka säilyvät hengissä, kun heillä ei ole meidän yhteiskuntamme kaltaista kuplamuovilla itsensä käärimisen pakkoa syntymästä kuolemaan?
Kun kunnon lakeja noudattava suomalainen mies aamulla nousee omasta sängystään, ensiksi hän silmänsä avatessaan huomaa palohälyttimen, jollainen pitää lain mukaan olla jokaisen makuuhuoneen katossa. Sen jälkeen hän syö aamiaisen keittiön pöydän ääressä katsellen kaksikerroksisen lämpölasin, joka on lain mukaan pakollinen jokaisessa talossa, fasaaniperhettä. Tiskaa nopeasti kahvikupin, jossa lukee kapinallisesti "I am allergic to AGW" ja asettaa sen roikkumaan omaan koukkuunsa laissa pakolliseksi määrätyn sammustuspeiton viereen.
Autossa hän ei laita valoja päälle, koska lain mukaan niiden on mentävä automaattisesti päälle. Turvavyön hän kiltisti kietoo ympärilleen, koska laki niin määrää. Handsfree, jota lain mukaan pitää ajon aikana pitää, korvalla hän kaartaa tasan 40 kmh, koska laki niin määrää, kohti maantietä. Kaupassa hän ostaa ruoan lisäksi kaljaa, mutta joutuu venailemaan puolituntia, koska lain mukaan sitä ei saa ostaa ennen klo 9. Röökiaskissa lukee "Tupakoitsijat tulevat impotenteiksi", koska laki niin määrää. Hän miettii mielessään tulleensa kuohituksi viimeistään Ahtisaaren hallintokaudella, eikä siis säikähdä. Kaupasta palatessaan hän laittaa suuntavilkun oikealle ja pysähtyy autioihin liikennevaloihin, koska laki niin määrää.
Kotona hän etsii kellarista hyvän kirjan, jonka luki viimeksi 70-luvulla (Guareschin Isä Camillon kylä) ja hakee oluen jääkaapista suunnatakseen puutarhan varjoisimpaan kohtaan varoen saamasta liikaa UV-säteilyä. Sitä ennen painaa vielä nappia "Julkaise teksti"
Näillä helteillä on se hyvä vaikutus, että virkamiehet ja poliitikot lomailevat, jolloin he eivät saa niin paljon tuhoa aikaiseksi kuin tavallisesti. Australiassa pääministerin läheinen talousavustaja on varoittanut pääministeriä kiirehtimästä ilmastonmuutoksen varjolla toteutettavia uusia veroratkaisuja (hallittu rakennemuutos, jos joku vielä muistaa Harri Holkerin vaalimainoksen 80-luvulta?). Alan Caruba puolestaan kirjoittaa viime toukokuussa pidetystä Heartland instituutin ilmastonlämpenemistä käsittelevästä tiedekokouksesta, jonne ei saapunut yhtään valtamedian edustajaa, että
“It is unethical for a reporter to refuse to report that so many prominentJa tässä nyt muistutukseksi yksi jo vähän vanhempi tutkimus (Korttajärvi), mutta kun se on Suomesta :-)
scientists and policy experts believe the fear of global warming is overblown.
It is unethical to boycott an important event with major public policy importance.”
Kaveri lähetti alla olevat kuvat bolivialaisesta maantiestä. Niitä katsellessa tulee mieleen, kuinka poskettomaksi suomalainen - ja yleensä eurooppalainen - holhousyhteiskunta on mennyt. Olen taipuvainen pitämään suomalaisia maailman kymmenen koulutetuimman ja sivistyneimmän yhteiskunnan joukossa. Sen lisäksi Suomi on minusta maailman paras maa meille suomalaisille. Siitä huolimatta meitä kohdellaan kuin seniilejä vaipat housuissa kulkevia vanhuksia. Tai vauvoja. Miten nuo intiaanit jumankekka säilyvät hengissä, kun heillä ei ole meidän yhteiskuntamme kaltaista kuplamuovilla itsensä käärimisen pakkoa syntymästä kuolemaan?
Kun kunnon lakeja noudattava suomalainen mies aamulla nousee omasta sängystään, ensiksi hän silmänsä avatessaan huomaa palohälyttimen, jollainen pitää lain mukaan olla jokaisen makuuhuoneen katossa. Sen jälkeen hän syö aamiaisen keittiön pöydän ääressä katsellen kaksikerroksisen lämpölasin, joka on lain mukaan pakollinen jokaisessa talossa, fasaaniperhettä. Tiskaa nopeasti kahvikupin, jossa lukee kapinallisesti "I am allergic to AGW" ja asettaa sen roikkumaan omaan koukkuunsa laissa pakolliseksi määrätyn sammustuspeiton viereen.
Autossa hän ei laita valoja päälle, koska lain mukaan niiden on mentävä automaattisesti päälle. Turvavyön hän kiltisti kietoo ympärilleen, koska laki niin määrää. Handsfree, jota lain mukaan pitää ajon aikana pitää, korvalla hän kaartaa tasan 40 kmh, koska laki niin määrää, kohti maantietä. Kaupassa hän ostaa ruoan lisäksi kaljaa, mutta joutuu venailemaan puolituntia, koska lain mukaan sitä ei saa ostaa ennen klo 9. Röökiaskissa lukee "Tupakoitsijat tulevat impotenteiksi", koska laki niin määrää. Hän miettii mielessään tulleensa kuohituksi viimeistään Ahtisaaren hallintokaudella, eikä siis säikähdä. Kaupasta palatessaan hän laittaa suuntavilkun oikealle ja pysähtyy autioihin liikennevaloihin, koska laki niin määrää.
Kotona hän etsii kellarista hyvän kirjan, jonka luki viimeksi 70-luvulla (Guareschin Isä Camillon kylä) ja hakee oluen jääkaapista suunnatakseen puutarhan varjoisimpaan kohtaan varoen saamasta liikaa UV-säteilyä. Sitä ennen painaa vielä nappia "Julkaise teksti"
perjantai 9. heinäkuuta 2010
Natsi-tarja
Hesari uutisoi, että SETAn toimiston oveen on töhritty "natsisymboli". Tätä samaa äärioikeistolaista kukkua alkaa olla kurkkua myöten täynnä, joten sivistetäänpä hieman toimittajia:
Natsisymboli:
Tarja Halosen käyttämä lippu (sokeille vinkisi - huomatkaa vasen yläkulma):
Ja kaikille Kansanradiotamme kuunteleville tosikoille ja veitikoille tiedoksi, että en tietenkään hyväksy SETAn ovien, kuten en minkään muunkaan omaisuuden turmelemista (Turussa puhkottu citymaastureiden renkaita) enkä pidä tapausta mitenkään huvittavana. Tämä kirjoitus on arvostelua Hesarin toimittajista.
Hellapoliisista, päivää!
Australiassa on hiukan samanlainen ongelma kuin Suomella. Suomessa pääministeri Matti Vanhanen erosi puolueensa romahtaneen kannatuksen siivittämänä. Kannatushan ei putoa noin vain kuin kivi taivaalta jonkin luonnonlain mukaan, vaan putoamiselle on joku syy samalla tavalla kuin elohopealle lämpömittarissa - ei sekään huvikseen liiku. Without action, there is no reaction, kuten jossain elokuvassa sanottiin.
Matti Vanhanen (s. '55) jätti paikkansa Mari Kiviniemelle (s. '68) 22.6.2010, kun taas Australian pääministeri Kevin Rudd (s. '57) jätti paikkansa Julia Gillardille (s. '61) 24.6.2010. Ruddin naama alkoi vituttaa liikaa äänestäjiä. Ruddin ensiteko pääministeriksi tultuaan oli Kioton sopimuksen allekirjoitus, mutta lievästi sanottunakin se on vain tahra paperilla. Ruddin oli helppo pistää nimi alle, koska se ei maksa Australialle mitään - toisin kuin eurooppalaisille meidän poliitikkojemme vastaava päätös.
Rudd on makeaan diplomaattielämään tottunut ammattipoliitikko, joka pelastettiin lobbariksi. Vanhanen oli ennen valtaantuloaan tehnyt ihan oikeita töitäkin ja oli ilmeisen tottumaton makeaan elämään, koska kusi nousi lippaan asti hännystelijöiden nuoleskelussa, mutta niin vain lobbariksi päätyi hänkin. Kiviniemi ja Gillard tulivat virkoihinsa ilman äänestäjien heille myöntämää valtuutusta, minkä luulen vielä kostautuvan molemmille. Nauttikoot nyt, kun vielä voivat. Kiviniemi on todellinen poliittinen broileri (27-vuotiaana eduskuntaan), kun taas Gillard on menestynyt siviilityössäkin (lakiyhtiön osakas).
Kuvaavaa kuitenkin, että Kiviniemestä on Wikipediassa alle puolen sivun artikkeli, vaikka hän on pääministeri (ok, pienen valtion, mutta kuitenkin), kun taas Gillardista on monisivuinen artikkeli yksityiskohtaisine tietoineen uskonnollisia asioita myöten. Australiassa, muuten, poliitikko voi myöntää olevansa ateisti, kun Suomessa Tarja Halonen valehteli virkaansa päästäkseen jotain tyyliin "suhteeni Jumalaan on läheinen". Australia on meistä katsottuna perinteinen konservatiivien hallitsema maa, mikä selittää omalta osaltaan Australian ja Amerikan läheisen yhteistyön.
Australiassa keskustellaan maahanmuutosta aivan toisilla äänenpainoilla kuin Suomessa. Australiaan otetaan vain ammattitaitoista työvoimaa, kun taas Suomeen tullaan kerjäämään. Australiassa on kuitenkin samat ongelmat kuin Euroopassa Lähi-idästä tulleiden siirtolaisten kanssa. Saarelaiset kauhistelevat muslimi"nuorten" toistuvia hyökkäyksiä intialaissiirtolaisia vastaan. Gillard yritti tilkitä maahanmuuttajien virtaa Itä-Timorin avustuksella, mutta toistaiseksi tuloksetta.
Tällä kertaa Gillard iskee kirveensä kiveen uudella energiapaketillaan. Tiedän, sellainenhan Suomessakin juuri sorvattiin. Gillardin hahmotelmassa sähkön kulutusta alennetaan kieltämällä esimerkiksi eräitä kodinkoneita - tiedän, meillä kiellettiin hehkulamput. Suunnitelmissa on kusaista lapsiperheen pyykki- ja ruokakoriin kieltämällä joitain kuivaimia ja suuria jääkaappeja. Niin, eihän sillä väliä jos sitten ostaa kaksi pientä jääkaappia yhden suuren tilalle, mutta maksaahan se toki. Koska hallituksella ei riitä miehiä ja naisia joka kotiin varmistamaan politiikkansa läpimeno ja kodinkoneiden energiatehokkuus, se valtuuttaa sähköyhtiöt vahtimaan ihmisiä heidän omissa kodeissaan hallituksen politiikan mukaisen käyttäytymisen.
Ilmastonmuutos on edelleen 25 vuotta kehittämisensä jälkeen vain teoria. Oppi ilmastonmuutoksesta täyttää uskonnollisen lahkon tai kultin vaatimukset. Sitä vaan tulee ihmetelleeksi, että voiko seuraava hallitus sitten päättää, että joka kodissa on/ei ole raamattua, Marxin Pääomaa tai Tuntematonta sotilasta, joka sentään on melkoisen nationalistinen teos.
Matti Vanhanen (s. '55) jätti paikkansa Mari Kiviniemelle (s. '68) 22.6.2010, kun taas Australian pääministeri Kevin Rudd (s. '57) jätti paikkansa Julia Gillardille (s. '61) 24.6.2010. Ruddin naama alkoi vituttaa liikaa äänestäjiä. Ruddin ensiteko pääministeriksi tultuaan oli Kioton sopimuksen allekirjoitus, mutta lievästi sanottunakin se on vain tahra paperilla. Ruddin oli helppo pistää nimi alle, koska se ei maksa Australialle mitään - toisin kuin eurooppalaisille meidän poliitikkojemme vastaava päätös.
Rudd on makeaan diplomaattielämään tottunut ammattipoliitikko, joka pelastettiin lobbariksi. Vanhanen oli ennen valtaantuloaan tehnyt ihan oikeita töitäkin ja oli ilmeisen tottumaton makeaan elämään, koska kusi nousi lippaan asti hännystelijöiden nuoleskelussa, mutta niin vain lobbariksi päätyi hänkin. Kiviniemi ja Gillard tulivat virkoihinsa ilman äänestäjien heille myöntämää valtuutusta, minkä luulen vielä kostautuvan molemmille. Nauttikoot nyt, kun vielä voivat. Kiviniemi on todellinen poliittinen broileri (27-vuotiaana eduskuntaan), kun taas Gillard on menestynyt siviilityössäkin (lakiyhtiön osakas).
Kuvaavaa kuitenkin, että Kiviniemestä on Wikipediassa alle puolen sivun artikkeli, vaikka hän on pääministeri (ok, pienen valtion, mutta kuitenkin), kun taas Gillardista on monisivuinen artikkeli yksityiskohtaisine tietoineen uskonnollisia asioita myöten. Australiassa, muuten, poliitikko voi myöntää olevansa ateisti, kun Suomessa Tarja Halonen valehteli virkaansa päästäkseen jotain tyyliin "suhteeni Jumalaan on läheinen". Australia on meistä katsottuna perinteinen konservatiivien hallitsema maa, mikä selittää omalta osaltaan Australian ja Amerikan läheisen yhteistyön.
Australiassa keskustellaan maahanmuutosta aivan toisilla äänenpainoilla kuin Suomessa. Australiaan otetaan vain ammattitaitoista työvoimaa, kun taas Suomeen tullaan kerjäämään. Australiassa on kuitenkin samat ongelmat kuin Euroopassa Lähi-idästä tulleiden siirtolaisten kanssa. Saarelaiset kauhistelevat muslimi"nuorten" toistuvia hyökkäyksiä intialaissiirtolaisia vastaan. Gillard yritti tilkitä maahanmuuttajien virtaa Itä-Timorin avustuksella, mutta toistaiseksi tuloksetta.
Tällä kertaa Gillard iskee kirveensä kiveen uudella energiapaketillaan. Tiedän, sellainenhan Suomessakin juuri sorvattiin. Gillardin hahmotelmassa sähkön kulutusta alennetaan kieltämällä esimerkiksi eräitä kodinkoneita - tiedän, meillä kiellettiin hehkulamput. Suunnitelmissa on kusaista lapsiperheen pyykki- ja ruokakoriin kieltämällä joitain kuivaimia ja suuria jääkaappeja. Niin, eihän sillä väliä jos sitten ostaa kaksi pientä jääkaappia yhden suuren tilalle, mutta maksaahan se toki. Koska hallituksella ei riitä miehiä ja naisia joka kotiin varmistamaan politiikkansa läpimeno ja kodinkoneiden energiatehokkuus, se valtuuttaa sähköyhtiöt vahtimaan ihmisiä heidän omissa kodeissaan hallituksen politiikan mukaisen käyttäytymisen.
Ilmastonmuutos on edelleen 25 vuotta kehittämisensä jälkeen vain teoria. Oppi ilmastonmuutoksesta täyttää uskonnollisen lahkon tai kultin vaatimukset. Sitä vaan tulee ihmetelleeksi, että voiko seuraava hallitus sitten päättää, että joka kodissa on/ei ole raamattua, Marxin Pääomaa tai Tuntematonta sotilasta, joka sentään on melkoisen nationalistinen teos.
torstai 8. heinäkuuta 2010
Jeesus ja kirkko
Tämä John Jay Rayn kirjoitus on hyvä.
Jeesus oli ensisijaisesti uskonoppinut eikä poliitikko. Hänen tavoitteensa oli julistaa oman aikansa juutalaisille, että he eivät eläneet Jumalan opetusten mukaisesti. Jeesusta voi nykyisen määritelmän mukaan pitää oikeistolaisena ja yksi vasemmistolle yleinen piirre onkin ateismi. Jeesuksen opeissa on kuitenkin nähtävissä sekä hengellinen että maallinen ulottuvuus.
Hengellisessä ulottuvuudessa Jeesus opetti, että "Helpompi on kamelin kulkea neulansilmästä kuin rikkaan päästä taivaaseen" (Matteus 19:24), "Myy kaikki mikä sinulla on ja lahjoita köyhille" (Matteus 19:21) ja "Ihmisen Poika on tullut antamaan henkensä kaikkien puolesta" (Matteus 20:28). Nämä ovat kaikki niitä Raamatun opetuksia, joihin nykykirkko perustaa opetuksensa ytimen. Näiden opetusten valossa Jeesuksen opetukset ovat hyvinkin vasemmistolaisia ja siinä mielessä nykykirkon linjan mukaisia. Kuitenkin, niistä unohdetaan pois tuon Matteus 19:17 -kohdan lähtökohta: "Jos haluat olla kunnon hengellinen ihminen...". Ne ovat hengellisiä opetuksia, eivät maallisia ohjeita.
Maallisessa opetuksessaan Jeesus on Raamatun kirjoitusten mukaan ollut selvästi oikeistolainen: "Köyhät teillä on aina luonanne" (Matteus 26:11) ja hän ylisti yrittäjyyttä ja voiton tekemistä (Matteus 25:14-30) ja moitti ehdotusta jakaa maallinen omaisuus köyhille (Matteus 26:10). Hän kannusti kompromissien tekemistä (Matteus 5:25) ja vastusti avioeroa (Matteus 5:32).
Maallisen yhteiskunnan johtamiseen ei Jeesus juurikaan Raamatun mukaan ottanut suoraa kantaa. Hengellisissä opetuksissa, siis opetuksissa kuinka päästä taivaaseen, Jeesus vastusti itsekkyyttä ja materialismia ja puhui rakkaudesta ja myötätunnosta. Nämä ovat periaatteessa asioita, joita vasemmisto puolustaa (eivät tosin käytännössä yhdessäkään vasemmistolaisessa yhteiskunnassa ole toteutuneet). Näihin asioihin vasemmisto nojaa omassa yhteiskuntajärjestyksessään, vaikka ne eivät ole olleet ohjeita maallisen yhteiskunnan järjestämiseksi. Kuten Jeesus sanoi Pilatukselle: "Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta." (Johannes 18:36). Jeesus opetti antamaan OMISTAAN eikä TOISTEN omaisuudesta köyhille.
Vasemmistolaisuus ei ole kristillisyyttä. On oikeutettua väittää, että kirkot, jotka ovat hylänneet Jeesuksen opit, ovat vasemmistolaisia. Tärkeä seuraus tästä on se, että valtakirkot, jotka ovat vaihtaneet kristillisyyden vasemmistolaisuuteen kokevat, ettei niillä ole oikeutta tarjota minkäänlaista moraalista opetusta nykyihmisille. Sen sijaan, että kirkko tuomitsisi ilmiselvästi kristityille vaarallisia ihmisiä tai oppeja, se käskee seurakuntaa "rukoilemaan rauhan puolesta"! Jos länsimaat omaksuvat nämä käskyt laajemminkin, länsimaiden arvomaailma rapautuu. Ehkä meidän on syytä toivoa, että valtakirkkojen jäsenkato jatkuu.
Jeesus oli ensisijaisesti uskonoppinut eikä poliitikko. Hänen tavoitteensa oli julistaa oman aikansa juutalaisille, että he eivät eläneet Jumalan opetusten mukaisesti. Jeesusta voi nykyisen määritelmän mukaan pitää oikeistolaisena ja yksi vasemmistolle yleinen piirre onkin ateismi. Jeesuksen opeissa on kuitenkin nähtävissä sekä hengellinen että maallinen ulottuvuus.
Hengellisessä ulottuvuudessa Jeesus opetti, että "Helpompi on kamelin kulkea neulansilmästä kuin rikkaan päästä taivaaseen" (Matteus 19:24), "Myy kaikki mikä sinulla on ja lahjoita köyhille" (Matteus 19:21) ja "Ihmisen Poika on tullut antamaan henkensä kaikkien puolesta" (Matteus 20:28). Nämä ovat kaikki niitä Raamatun opetuksia, joihin nykykirkko perustaa opetuksensa ytimen. Näiden opetusten valossa Jeesuksen opetukset ovat hyvinkin vasemmistolaisia ja siinä mielessä nykykirkon linjan mukaisia. Kuitenkin, niistä unohdetaan pois tuon Matteus 19:17 -kohdan lähtökohta: "Jos haluat olla kunnon hengellinen ihminen...". Ne ovat hengellisiä opetuksia, eivät maallisia ohjeita.
Maallisessa opetuksessaan Jeesus on Raamatun kirjoitusten mukaan ollut selvästi oikeistolainen: "Köyhät teillä on aina luonanne" (Matteus 26:11) ja hän ylisti yrittäjyyttä ja voiton tekemistä (Matteus 25:14-30) ja moitti ehdotusta jakaa maallinen omaisuus köyhille (Matteus 26:10). Hän kannusti kompromissien tekemistä (Matteus 5:25) ja vastusti avioeroa (Matteus 5:32).
Maallisen yhteiskunnan johtamiseen ei Jeesus juurikaan Raamatun mukaan ottanut suoraa kantaa. Hengellisissä opetuksissa, siis opetuksissa kuinka päästä taivaaseen, Jeesus vastusti itsekkyyttä ja materialismia ja puhui rakkaudesta ja myötätunnosta. Nämä ovat periaatteessa asioita, joita vasemmisto puolustaa (eivät tosin käytännössä yhdessäkään vasemmistolaisessa yhteiskunnassa ole toteutuneet). Näihin asioihin vasemmisto nojaa omassa yhteiskuntajärjestyksessään, vaikka ne eivät ole olleet ohjeita maallisen yhteiskunnan järjestämiseksi. Kuten Jeesus sanoi Pilatukselle: "Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta." (Johannes 18:36). Jeesus opetti antamaan OMISTAAN eikä TOISTEN omaisuudesta köyhille.
Vasemmistolaisuus ei ole kristillisyyttä. On oikeutettua väittää, että kirkot, jotka ovat hylänneet Jeesuksen opit, ovat vasemmistolaisia. Tärkeä seuraus tästä on se, että valtakirkot, jotka ovat vaihtaneet kristillisyyden vasemmistolaisuuteen kokevat, ettei niillä ole oikeutta tarjota minkäänlaista moraalista opetusta nykyihmisille. Sen sijaan, että kirkko tuomitsisi ilmiselvästi kristityille vaarallisia ihmisiä tai oppeja, se käskee seurakuntaa "rukoilemaan rauhan puolesta"! Jos länsimaat omaksuvat nämä käskyt laajemminkin, länsimaiden arvomaailma rapautuu. Ehkä meidän on syytä toivoa, että valtakirkkojen jäsenkato jatkuu.
Ei anonyymeille
Uusi Suomi on näköjään jo kesäkuun alusta alkaen julkaissut ainoastaan kirjautuneiden lukijoidensa kommentteja. Päätöksen taustalla lienee puhtaasti raha, koska lehtihän syö omistajansa Niklas Herlinin ruokapöydässä. Tai sitten päätoimittaja Markku Huusko on kypsynyt lukemaan äärioikeistolaisia kommentteja, mikä ei tietysti ihmetytä, koska lehti itse harjoittaa äärivasemmistolaista kielenkäyttöä (HS: Pride-iskujen tekijät äärioikeistoa, US: HS: Pride-iskujen tekijät äärioikeistoa, AL: HS: Pride-iskujen tekijät äärioikeistoa, TS: HS: Pride-iskujen tekijät äärioikeistoa, MTV3 ja Yle eivät ole tuota Hesarin toimittajien kohupaljastusta kopioineet. MTV3 sen sijaan eilisessä klo 22 uutislähetyksessä uutisoi näyttävästi Sverige demokraternien puhetilaisuudesta, ja Kari Lumikero monesti muisti todistaa, että se on pieni äärioikeistolainen vähemmistöryhmä ilman mitään laajaa tukea).
Oletan Uuuden Suomen päätöksen kommentointirajoituksesta liittyvän ensisijaisesti rahaan. Suomen lakien mukaan julkaisija (myös verkossa) on vastuussa myös kommenteista. Esimerkiksi jossain vaiheessa tämäkin blogi saattaa muuttua vakiintuneeksi verkkojulkaisuksi, jossa minä olen vastuussa tänne kirjoitetuista lainvastaisista (lue: rasistisista) kommenteista vaikka poistaisin ne heti tiedon saatuani. Lakiahan tosiasiallisesti käytetään puhtaasti poliittisiin ajojahteihin, kuten Halla-ahon esimerkki osoittaa. Osmo Soininvaara ei ole saanut syytteitä kiihotuksesta kansanryhmää vastaan, vaikka aineistoa olisi. Tosin kukaan ei varmasti ole myöskään pyytänyt poliisia tutkimaan Soininvaaran kirjoituksia.
Tosiasiallisesti julkaisijan vastuu kommenttien lainmukaisuudesta rajoittaa sananvapautta, jos sillä verukkeella julkaisijat yhdessä tuumin päätyvät poistamaan vapaan kommenttimahdollisuuden. Markkinat toimivat niin, että reaaliaikaisen valvonnan luopumisesta aiheutuva kustannussäästö on kaikkien toimialalla olevien yritysten kopioitava itselleen, jos oma avoin ja sallivampi linja ei tuo jotain muuta etua eli suomeksi sanottuna lisää lukijoita, joka taa tuos lisää mainoksia (jos osaa myydä).
Kaikki valtakunnan suurimmat julkaisijat ovat valitelleet, että toiminta verkossa ei oikein kannata ja Hesarin esimerkin mukaisesti lehdet pyrkivät laskuttamaan myös verkkoversion lukijoita. Hesari tarjoaa verkkoversiossaan mahdollisuutta selata arkistoja aina parinkymmenen vuoden taakse hakusanoilla. Sinänsä ihan hyvä ajatus, mutta kuka nyt jaksaisi lukea Hesarin näkemyksiä vaikkapa aselaeista viimeisen 20 vuoden ajalta?
Kuten joku varmaan huomasi, Itä-Anglian yliopiston (UEA) Ilmastonmuutosyksikön (CRU) johtajan (Phil Jones) toimia tutkittiin osana ns. sähköpostivuotoa viime marraskuulta. Tutukimusryhmän tehtävänä oli tutkia yksikön tieteellisiä menetelmiä - ei arvioida yksikön kertomia johtopäätöksiä. Tutkimusryhmä arvioi (FoxNews):
Harvalla blogistilla on sellaiset resurssit (aikaa, rahaa ja suhteita), että mitään tutkivaa journalismia ei voi tehdä. Blogien keskimääräinen elinikä on lisäksi naurettavan lyhyt ja suurin osa blogien lukijoista pyörii samanmielisten sivuilla. Oma kokemukseni blogeista on, että saan niistä hyviä mielipiteitä ja hyviä linkkejä minua kiinnostaviin asioihin - ja yhtä usein sekä vastakkaisiin kuin samanmielisiin kuin omani. Kuten tämänkin kirjoituksen neljästä eri linkistä huomaatte, kaksi edustaa samankaltaisia näkemyksiä kuin omani ja kaksi eri: pride-kulkue ja Iisakki Kiemunki vastaan ja Jiri Keronen ja FoxNews puolesta.
[Lisäys
Tämä Turre Legalin oikeustapaus Jyrki Kasvin lähdesuojasta tukee mielestäni samaa asiaa. Oikeuden mielestä bloggaajalla on sama lähdesuoja kuin muulla medialla.]
Oletan Uuuden Suomen päätöksen kommentointirajoituksesta liittyvän ensisijaisesti rahaan. Suomen lakien mukaan julkaisija (myös verkossa) on vastuussa myös kommenteista. Esimerkiksi jossain vaiheessa tämäkin blogi saattaa muuttua vakiintuneeksi verkkojulkaisuksi, jossa minä olen vastuussa tänne kirjoitetuista lainvastaisista (lue: rasistisista) kommenteista vaikka poistaisin ne heti tiedon saatuani. Lakiahan tosiasiallisesti käytetään puhtaasti poliittisiin ajojahteihin, kuten Halla-ahon esimerkki osoittaa. Osmo Soininvaara ei ole saanut syytteitä kiihotuksesta kansanryhmää vastaan, vaikka aineistoa olisi. Tosin kukaan ei varmasti ole myöskään pyytänyt poliisia tutkimaan Soininvaaran kirjoituksia.
Tosiasiallisesti julkaisijan vastuu kommenttien lainmukaisuudesta rajoittaa sananvapautta, jos sillä verukkeella julkaisijat yhdessä tuumin päätyvät poistamaan vapaan kommenttimahdollisuuden. Markkinat toimivat niin, että reaaliaikaisen valvonnan luopumisesta aiheutuva kustannussäästö on kaikkien toimialalla olevien yritysten kopioitava itselleen, jos oma avoin ja sallivampi linja ei tuo jotain muuta etua eli suomeksi sanottuna lisää lukijoita, joka taa tuos lisää mainoksia (jos osaa myydä).
Kaikki valtakunnan suurimmat julkaisijat ovat valitelleet, että toiminta verkossa ei oikein kannata ja Hesarin esimerkin mukaisesti lehdet pyrkivät laskuttamaan myös verkkoversion lukijoita. Hesari tarjoaa verkkoversiossaan mahdollisuutta selata arkistoja aina parinkymmenen vuoden taakse hakusanoilla. Sinänsä ihan hyvä ajatus, mutta kuka nyt jaksaisi lukea Hesarin näkemyksiä vaikkapa aselaeista viimeisen 20 vuoden ajalta?
Kuten joku varmaan huomasi, Itä-Anglian yliopiston (UEA) Ilmastonmuutosyksikön (CRU) johtajan (Phil Jones) toimia tutkittiin osana ns. sähköpostivuotoa viime marraskuulta. Tutukimusryhmän tehtävänä oli tutkia yksikön tieteellisiä menetelmiä - ei arvioida yksikön kertomia johtopäätöksiä. Tutkimusryhmä arvioi (FoxNews):
"Loppuraportti tunnusti, että blogit ovat muuttaneet tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja avoimuutta. Tämän tosiasian tunnustamatta jättäminen johtaa välittömästi syytöksiin peittely-yrityksistä. Olipa siitä mitä mieltä tahansa, se muuttaa tieteellisiä menetelmiä tällä vuosisadalla."Jos siis tiedemaailman on totuteltava avoimuuteen, voisi olettaa, että myös median pitäisi ymmärtää blogien tuoma paine. Jokainen pieni paikallislehtikin tarjoaa kanavan poliittisille päättäjille (Iisakki Kiemunki: Lammille aukeaa helvetin musta portti?) tai sellaisiksi tahtoville (Jiri Keronen), mutta mitään älykästä kommentointia niistä tuntuu olevan turha etsiä. Kirjoitukset ja kommentit ovat puolin ja toisin hyvin yksinkertaista poliittista kinastelua. Mihin suuntaan blogien vaikutus tiedonvälityksessä johtaa, ja siis erityisesti suhteessa mediaan, jää nähtäväksi.
Harvalla blogistilla on sellaiset resurssit (aikaa, rahaa ja suhteita), että mitään tutkivaa journalismia ei voi tehdä. Blogien keskimääräinen elinikä on lisäksi naurettavan lyhyt ja suurin osa blogien lukijoista pyörii samanmielisten sivuilla. Oma kokemukseni blogeista on, että saan niistä hyviä mielipiteitä ja hyviä linkkejä minua kiinnostaviin asioihin - ja yhtä usein sekä vastakkaisiin kuin samanmielisiin kuin omani. Kuten tämänkin kirjoituksen neljästä eri linkistä huomaatte, kaksi edustaa samankaltaisia näkemyksiä kuin omani ja kaksi eri: pride-kulkue ja Iisakki Kiemunki vastaan ja Jiri Keronen ja FoxNews puolesta.
[Lisäys
Tämä Turre Legalin oikeustapaus Jyrki Kasvin lähdesuojasta tukee mielestäni samaa asiaa. Oikeuden mielestä bloggaajalla on sama lähdesuoja kuin muulla medialla.]
keskiviikko 7. heinäkuuta 2010
Vippaa, Manu
...muutama markka, älä oo niin saamarin nuuka ja tarkka, laulaa Irwin Goodman. Harmi, että Juicen ja Irwinin tapaisia räksyttäjiä ei enää ole, joten yritetään sitten nykyaikaiseen tapaan selvitä blogi-kirjoituksilla. Tässä oma panokseni vakavaan aiheeseen:
Euroopassa on yhteiskunta, joka toimii juuri niin kuin siinä vanhassa vitsissä, jonka mukaan epäonnistuneen projektin jälkeen etsitään syylliset, jotta voidaan rankaista syyttömiä. Eurooppalainen yhteiskunta on fascistinen, eli korporatiivinen (Timo Andersson: Fascismi/Valtiokorporativismi). Meillä valtio jopa päättää yksittäiseen ammattiyhdistykseen kuuluvien ihmisten palkoista, kuten Markus Jansson on osoittanut.
Toisin kuin julkisella sektorilla, jossa iso omaisuus ja rehentelevä elämäntapa on pelkkä osoitus itsevaltiudesta, pröystäilevä elämäntapa yksityisellä puolella kuvaa ahneutta ja onnistunutta (taidosta tai tuurista) kauppaa. Siksi poliitikoilla on kova innostus iskostaa kansaan, että myös vapaassa kilpailussa menestyneet liikemiehet ovat roistoja. Joissain tapauksissa on yhteiskuntarauhallisuuden turvaamiseksi säädettykin esimerkiksi kartellit kieltävät sopimukset ja monopolien valvontaan puututtu. Vastaavalla tavalla valtio on onnistunut tahtomattaan tukemaan jotain yritystä ja toimialaa (Nokia/Ericsson tai Fortum/Vattenfall) . Katsastustoiminnan vapautus oli myös esimerkki samoin kuin alkoholipolitiikalla tehtiin vielä 80-luvulla anniskelulupia myöntämällä ravintoloitsijoista rikkaita.
Poliitikoilla on pelottava harhaluulo tietää asioita markkinoita paremmin. Muistutan taas kerran, että minä olen markkinat. Ja sinä. Ja kaikki tuntemasi ihmiset. Me olemme ulkoistaneet kertyneiden säästöjen ohjaamisen kansantalouden (eli meidän kaikkien) kannalta parhaisiin kohteisiin. Kun valtio verottaa sinua ja minua ja meitä kaikkia, se ottaa markkinoilta eli meiltä kaikilta oikeuden päättää, mikä sijoituskohde tuottaisi paremmin. Tästä johtuen, mitä suuremmaksi kansantuotteen veroaste nousee, sen huonompia ovat kansakunnan sijoitukset.
Kun pääomamarkkinat vapautettiin 80-luvulla, tarkoitus oli ohjata kertyneet ylijäämät globaalisti parhaiten tuottaviin kohteisiin annetulla riskitasolla. Keskityn nyt vain hyvin lyhyesti pariin kolmeen lukijoideni parhaiten muistamiin rahoitussektorin romahduksiin. Ensimmäinen oli 90-luvun lamassa, jossa poliitikot ajoivat pankit rahoituskriisiin pitämällä poliittisesti ohjatun peruskoron matalammalla kuin pankkien ottolainauksen kulut. Kuten Suomessa, myös muualla säästöpankkien annetaan mennä konkurssiin, koska niiden varainhankinta tapahtuu pääasiassa alueellisesti - kyseisen säästöpankin maantieteellisellä alueella. Liikepankkien tapauksessa konkurssiin laskeminen uhkaa aina kaataa koko rahoitussektorin, koska liikepankit ovat velkaa kaikki toisilleen.
Toinen oli Amerikassa tapahtunut pienituloisille räätälöity asuntoluototus, jossa markkinoiden riski/tuotto -suhde ei ollut markkinoiden itsensä säätelemä, vaan poliitikkojen. Kolmas oli Euro-valuutan kokema ns. Kreikan kriisi. Kun lähes tauotta sosialistien johtama Kreikka lopulta ajautui tilanteeseen, jossa minä ja sinä (tai siis asian käytännön hoidonhan olemme uskoneet pankkiireille) olemme alkaneet epäillä Kreikan kykyä selviytyä veloistaan, niin keitäpä poliitikot syyttivät? Oikein, sinua ja minua. Siis markkinoita.
Lääkärikunta on siitä asti, kun 70-luvulla tehtiin terveyskeskusuudistus, joutunut aivan polvilleen poliitikkojen eteen. Vielä 60-luvulla kun verotus oli lievää ja lääkärinpalkkiot määräsi lääkäri itse, hän oli kunnan varakkaimpia ihmisiä. Tosin päästäkseen asemaansa hänen täytyi ensin tehdä vuosikausia v.e. ("vapaaehtoinen") lääkärinä töitä sairaalassa. Tästä johtuu, että lääkärin ammatti on kulkeutunut suvun sisällä, koska vuosikausien palkaton työ ei tietenkään onnistu ilman omaisuutta. Fredrik Suuri, Preussin kuningas 1700-luvulta, kuulemma joskus sairasvuoteellaan totesi, että "Luoja varjelkoon minua köyhiltä lääkäreiltä".
Kun poliitikkomme ovat pesseet kätensä aiheuttamastaan sopasta laittaen sinut ja minut maksumiehiksi, niin seuraava johdonmukainen rangaistus on tietysti tämä (Pankinjohtajien bonukset). Lainatakseni Fredrik Suurta: "Luoja varjelkoon minua köyhiltä pankkiireilta!"
Euroopassa on yhteiskunta, joka toimii juuri niin kuin siinä vanhassa vitsissä, jonka mukaan epäonnistuneen projektin jälkeen etsitään syylliset, jotta voidaan rankaista syyttömiä. Eurooppalainen yhteiskunta on fascistinen, eli korporatiivinen (Timo Andersson: Fascismi/Valtiokorporativismi). Meillä valtio jopa päättää yksittäiseen ammattiyhdistykseen kuuluvien ihmisten palkoista, kuten Markus Jansson on osoittanut.
Toisin kuin julkisella sektorilla, jossa iso omaisuus ja rehentelevä elämäntapa on pelkkä osoitus itsevaltiudesta, pröystäilevä elämäntapa yksityisellä puolella kuvaa ahneutta ja onnistunutta (taidosta tai tuurista) kauppaa. Siksi poliitikoilla on kova innostus iskostaa kansaan, että myös vapaassa kilpailussa menestyneet liikemiehet ovat roistoja. Joissain tapauksissa on yhteiskuntarauhallisuuden turvaamiseksi säädettykin esimerkiksi kartellit kieltävät sopimukset ja monopolien valvontaan puututtu. Vastaavalla tavalla valtio on onnistunut tahtomattaan tukemaan jotain yritystä ja toimialaa (Nokia/Ericsson tai Fortum/Vattenfall) . Katsastustoiminnan vapautus oli myös esimerkki samoin kuin alkoholipolitiikalla tehtiin vielä 80-luvulla anniskelulupia myöntämällä ravintoloitsijoista rikkaita.
Poliitikoilla on pelottava harhaluulo tietää asioita markkinoita paremmin. Muistutan taas kerran, että minä olen markkinat. Ja sinä. Ja kaikki tuntemasi ihmiset. Me olemme ulkoistaneet kertyneiden säästöjen ohjaamisen kansantalouden (eli meidän kaikkien) kannalta parhaisiin kohteisiin. Kun valtio verottaa sinua ja minua ja meitä kaikkia, se ottaa markkinoilta eli meiltä kaikilta oikeuden päättää, mikä sijoituskohde tuottaisi paremmin. Tästä johtuen, mitä suuremmaksi kansantuotteen veroaste nousee, sen huonompia ovat kansakunnan sijoitukset.
Kun pääomamarkkinat vapautettiin 80-luvulla, tarkoitus oli ohjata kertyneet ylijäämät globaalisti parhaiten tuottaviin kohteisiin annetulla riskitasolla. Keskityn nyt vain hyvin lyhyesti pariin kolmeen lukijoideni parhaiten muistamiin rahoitussektorin romahduksiin. Ensimmäinen oli 90-luvun lamassa, jossa poliitikot ajoivat pankit rahoituskriisiin pitämällä poliittisesti ohjatun peruskoron matalammalla kuin pankkien ottolainauksen kulut. Kuten Suomessa, myös muualla säästöpankkien annetaan mennä konkurssiin, koska niiden varainhankinta tapahtuu pääasiassa alueellisesti - kyseisen säästöpankin maantieteellisellä alueella. Liikepankkien tapauksessa konkurssiin laskeminen uhkaa aina kaataa koko rahoitussektorin, koska liikepankit ovat velkaa kaikki toisilleen.
Toinen oli Amerikassa tapahtunut pienituloisille räätälöity asuntoluototus, jossa markkinoiden riski/tuotto -suhde ei ollut markkinoiden itsensä säätelemä, vaan poliitikkojen. Kolmas oli Euro-valuutan kokema ns. Kreikan kriisi. Kun lähes tauotta sosialistien johtama Kreikka lopulta ajautui tilanteeseen, jossa minä ja sinä (tai siis asian käytännön hoidonhan olemme uskoneet pankkiireille) olemme alkaneet epäillä Kreikan kykyä selviytyä veloistaan, niin keitäpä poliitikot syyttivät? Oikein, sinua ja minua. Siis markkinoita.
Lääkärikunta on siitä asti, kun 70-luvulla tehtiin terveyskeskusuudistus, joutunut aivan polvilleen poliitikkojen eteen. Vielä 60-luvulla kun verotus oli lievää ja lääkärinpalkkiot määräsi lääkäri itse, hän oli kunnan varakkaimpia ihmisiä. Tosin päästäkseen asemaansa hänen täytyi ensin tehdä vuosikausia v.e. ("vapaaehtoinen") lääkärinä töitä sairaalassa. Tästä johtuu, että lääkärin ammatti on kulkeutunut suvun sisällä, koska vuosikausien palkaton työ ei tietenkään onnistu ilman omaisuutta. Fredrik Suuri, Preussin kuningas 1700-luvulta, kuulemma joskus sairasvuoteellaan totesi, että "Luoja varjelkoon minua köyhiltä lääkäreiltä".
Kun poliitikkomme ovat pesseet kätensä aiheuttamastaan sopasta laittaen sinut ja minut maksumiehiksi, niin seuraava johdonmukainen rangaistus on tietysti tämä (Pankinjohtajien bonukset). Lainatakseni Fredrik Suurta: "Luoja varjelkoon minua köyhiltä pankkiireilta!"
Arvot muuttuvat
Voisin päivitellä sitä, että Hesarin etusivun ykkösuutinen oli "Kolme Pride-epäiltyä pidätetty - takana natsisympatioita" (kirjoitin aiemmin Mätäkuu 5.7.2010), mutta lehdessä ei edelleenkään kerrota, että Porvoossa juuri vapautunut elinkautisvanki, joka surmaa kolme ampujalle entuudestaan tutntematonta keski-ikäistä heteromiestä, on mustalainen. Eli natsisympatia on mainitsemisen arvoinen ominaisuus mutta mustalaisuus ei ole? "Äärioikeisto" on saatu nostettua oikein pääkirjoitukseen.
Joskus 40 vuotta sitten liberaalit kannattivat silloin vielä varsin yksiarvoisen yhteiskunnan näkemysten laajentamista. Tuon aikaiset arvot perustuivat 50-luvun talonpoikaismaailmaan (kova työnteko ja omillaan toimeen tuleminen sekä kristillis-moraaliset arvot). Oli luonnollista että suuret ikäluokat ja sen jälkeen syntyneet, laajoin joukoin kaupunkeihin muuttaneet parikymppiset, kapinoivat oman vapautensa puolesta. Kaupungit kasvoivat nuorista sinkuista, joilla ei työpäivän päätteeksi ollut mitään tekemistä, toisin kuin maatiloilla, joille teollinen maatalous oli vasta tekemässä läpimurtoa. Ravintoiden ylivoimainen enemmistö paikkamäärillä mitattuna oli A-luokan kalliita ruokaravintoloita yläluokan ja ylemmän keskiluokan edustajille. Valtion oli pakko vapauttaa keskiolut. Ja seksi. Ja tie Jumalanpilkalle oli kivetty. 70-luvun liberaalit eivät pyrkineet hävittämään suomalaisuutta vaan laventamaan tiukassa yhteisöllisyydessä syntyneitä moraalisia sääntöjä.
Uusien kulttuurien saavuttua Suomeen viimeisen 15 vuoden aikana, he jatkavat samojen iskulauseiden huutamista ymmärtämättä, että uusilla tulijoilla ei olisi mitään sitä vastaan, vaikka naisten kunnia otettaisiin suvun miesten vahdittavaksi, moraali perustuisi rautakautisiin tapoihin ja kouluja saavat käydä vain varakkaat miehet. Eivät he kaipaa tasa-arvoa, koska heille elämä ei näyttäydy tasa-arvoisena miltään osin. Heistä elämä on toisille julmempaa kuin toisille, eikä asian tila ole heidän vikansa eikä asiain tilan muuttaminen edes heidän tahtonsa varassa.
70-luvun liberaalit ajoivat ihmisten yhdenvertaisuutta yhteiskunnan ja sen tarjoamien palveluiden edessä. Heidän mielestään vähemmistöillä oli yhtäläiset oikeudet olla ja elää ilman pelkoa tulla syrjityiksi tai jopa tuomituiksi. Keskeiset tavoitteet olivat estää varallisuuden, uskonnollisuuden ja sukupuolen vaikutus yksilön mahdollisuuteen päättää omasta elämästään kenenkään siihen puuttumatta. Nyt 40 vuotta myöhemmin, samojen liberaalien jälkeläisinä esiintyvät Vihreät ja pitkälti myös Vasemmistoliitto. Entisistä vapaamielisistä tuli elitistejä, jotka eivät enää luota ihmisen kykyyn kantaa vastuuta omista valinnoistaan, vaan heitä tulee paimentaa samalla tavalla kuin yhteisöllisessä 50-luvun Suomessa paimensivat isä ja Isä.
Elitisteiltä, joiksi heitä lienee järkevintä kutsua, puuttuu sekä todellinen että tunnetason yhteys tavalliseen kansaan. Heillä on omat kekkerit, omat perinteet ja omat työpaikat. He kuvittelevat korjaavansa tilanteen (Vihreä lanka) miellyttämällä ay-liikkeitä, sosiaalityöntekijöitä (Suomi24), ympäristöaktivisteja, kulutusvastaisia liikkeitä ja pienessä määrin itsensätyöllistäviä yrittäjiä. Nuo ryhmät ovat varsin kaukana tavallisista suomalaisista ja, hullunkurista kyllä, myös punavihreistä elitisteistä. Heidän poliittinen linjansa on pakottava oppi eli dogmi, joka tavoittelee suurta keskushallintoa eli on yhdellä sanalla sanottuna valtiouskoa. Paremman yhteyden kansaan eliitti saisi kuuntelemalla maanviljelijöitä, yrittäjiä, metsästäjiä ja kaupparatsuja.
Joskus 40 vuotta sitten liberaalit kannattivat silloin vielä varsin yksiarvoisen yhteiskunnan näkemysten laajentamista. Tuon aikaiset arvot perustuivat 50-luvun talonpoikaismaailmaan (kova työnteko ja omillaan toimeen tuleminen sekä kristillis-moraaliset arvot). Oli luonnollista että suuret ikäluokat ja sen jälkeen syntyneet, laajoin joukoin kaupunkeihin muuttaneet parikymppiset, kapinoivat oman vapautensa puolesta. Kaupungit kasvoivat nuorista sinkuista, joilla ei työpäivän päätteeksi ollut mitään tekemistä, toisin kuin maatiloilla, joille teollinen maatalous oli vasta tekemässä läpimurtoa. Ravintoiden ylivoimainen enemmistö paikkamäärillä mitattuna oli A-luokan kalliita ruokaravintoloita yläluokan ja ylemmän keskiluokan edustajille. Valtion oli pakko vapauttaa keskiolut. Ja seksi. Ja tie Jumalanpilkalle oli kivetty. 70-luvun liberaalit eivät pyrkineet hävittämään suomalaisuutta vaan laventamaan tiukassa yhteisöllisyydessä syntyneitä moraalisia sääntöjä.
Uusien kulttuurien saavuttua Suomeen viimeisen 15 vuoden aikana, he jatkavat samojen iskulauseiden huutamista ymmärtämättä, että uusilla tulijoilla ei olisi mitään sitä vastaan, vaikka naisten kunnia otettaisiin suvun miesten vahdittavaksi, moraali perustuisi rautakautisiin tapoihin ja kouluja saavat käydä vain varakkaat miehet. Eivät he kaipaa tasa-arvoa, koska heille elämä ei näyttäydy tasa-arvoisena miltään osin. Heistä elämä on toisille julmempaa kuin toisille, eikä asian tila ole heidän vikansa eikä asiain tilan muuttaminen edes heidän tahtonsa varassa.
70-luvun liberaalit ajoivat ihmisten yhdenvertaisuutta yhteiskunnan ja sen tarjoamien palveluiden edessä. Heidän mielestään vähemmistöillä oli yhtäläiset oikeudet olla ja elää ilman pelkoa tulla syrjityiksi tai jopa tuomituiksi. Keskeiset tavoitteet olivat estää varallisuuden, uskonnollisuuden ja sukupuolen vaikutus yksilön mahdollisuuteen päättää omasta elämästään kenenkään siihen puuttumatta. Nyt 40 vuotta myöhemmin, samojen liberaalien jälkeläisinä esiintyvät Vihreät ja pitkälti myös Vasemmistoliitto. Entisistä vapaamielisistä tuli elitistejä, jotka eivät enää luota ihmisen kykyyn kantaa vastuuta omista valinnoistaan, vaan heitä tulee paimentaa samalla tavalla kuin yhteisöllisessä 50-luvun Suomessa paimensivat isä ja Isä.
Elitisteiltä, joiksi heitä lienee järkevintä kutsua, puuttuu sekä todellinen että tunnetason yhteys tavalliseen kansaan. Heillä on omat kekkerit, omat perinteet ja omat työpaikat. He kuvittelevat korjaavansa tilanteen (Vihreä lanka) miellyttämällä ay-liikkeitä, sosiaalityöntekijöitä (Suomi24), ympäristöaktivisteja, kulutusvastaisia liikkeitä ja pienessä määrin itsensätyöllistäviä yrittäjiä. Nuo ryhmät ovat varsin kaukana tavallisista suomalaisista ja, hullunkurista kyllä, myös punavihreistä elitisteistä. Heidän poliittinen linjansa on pakottava oppi eli dogmi, joka tavoittelee suurta keskushallintoa eli on yhdellä sanalla sanottuna valtiouskoa. Paremman yhteyden kansaan eliitti saisi kuuntelemalla maanviljelijöitä, yrittäjiä, metsästäjiä ja kaupparatsuja.
tiistai 6. heinäkuuta 2010
Kenttäpostia
Puruja blogissa Riikka kirjoittaa hyvää asiaa. Linkitän sen tänne, koska Riikan kirjoituksessa (feminismiä, kolonialismia) mainitaan pari hyvää huomiota. Ensimmäinen on se, että Länsiväylä lehti näyttää kertovan kohtuullisen avoimesti paikkakuntansa asukkaita askarruttavista ongelmista (Fallåkerin perheet eivät halua Kirkkojärven kouluun), minkä luulisi houkuttelevan lukijoita, mikä tuo uskottavuutta mainosmyyntiin ja niin päin pois.
Toinen Riikan hyvä löytö on jonkun nimeltä mainitsemattoman tasa-arvotutkijan kirjoitus. Tutkija väittää, että tasa-arvo Suomessa ei suinkaan johdu miehistä, joten tasa-arvo Afganistanissa (tai siis sen puute) ei myöskään johdu miehistä. Älkää vaan jääkö pohtimaan, miten tällaiseen näkemykseen voi päätyä. Siinä menee pää sekaisin.
Viime viikonloppuna löysin pinkan nyt jo kauan sitte kuolleena olleen sukulaiseni kirjeitä rintamalta kotiin. Kopioin tähän lopuksi yhden sattumanvaraisesti valitun, joten sillä ei ole mitään syvällisempää merkitystä. Kuvaa vaan hyvin tuon ajan mietteitä, luulen:
Valkeasaari (kartta) 29.10.1941
Rakas Vaimo
Lämmin tervehdys taas täältä naapurin puolelta sinne Sinulle. Ja myös kauneimmat kiitokset kirjeistäsi joita sain kaksi kappaletta. Kuule, en minä nyt tarvitse sukkia enkä lapasia. Minä parsin tässä yksi päivä taas sukkani ihan ehjäksi ja lapaset ovat myös minulle välttävät. Alusvaatteet laitan tulemaan sinne jos vain saan jonkun mukana tulemaan. Eikä niitä tartte lähettää ennenkä pyydän niitä. Sinä kysyit mistä meidän lomakieltomme johtuu. Se johtui siitä kun vanhemmat erotetaan nuorista. En tiedäsiksi miksi ne niin tekevät. Kuule kyllä meillä vielä täällä on ollut leipää ihan riittämiin asti. Puhuvat kyllä, että pitäis vähän pienentää annoksia. Saapa sitten nähtä onko siinä perää. Kyllähän täälläkin isot syömärit ovat vähän ahtaalla siitä leivän puolesta. Tänään minä kävin täällä kirkkoa katsomassa. Kyllä se oli pahaksi runneltu. Siitä oli lattiat purettu. Ja kaikki muutkin. Ryssä aina silloin tällöin ampua pamauttaa, se on ihan etulinjalla. Muuten se on ollut pieni mutta komia kirkko. Saahan siitä korjaamalla. Saapa nähtä koska pääsen sinne sinun luoksesi rakas oma vaimoni. Kyllä niitä kotosia ääniä aina mielellään kuuntelee. Ranatit ovat toista. Heippa taas laitan pisteen. Monin lämpimin terv. Sua muistaen. Vihtorisi
Toinen Riikan hyvä löytö on jonkun nimeltä mainitsemattoman tasa-arvotutkijan kirjoitus. Tutkija väittää, että tasa-arvo Suomessa ei suinkaan johdu miehistä, joten tasa-arvo Afganistanissa (tai siis sen puute) ei myöskään johdu miehistä. Älkää vaan jääkö pohtimaan, miten tällaiseen näkemykseen voi päätyä. Siinä menee pää sekaisin.
Viime viikonloppuna löysin pinkan nyt jo kauan sitte kuolleena olleen sukulaiseni kirjeitä rintamalta kotiin. Kopioin tähän lopuksi yhden sattumanvaraisesti valitun, joten sillä ei ole mitään syvällisempää merkitystä. Kuvaa vaan hyvin tuon ajan mietteitä, luulen:
Valkeasaari (kartta) 29.10.1941
Rakas Vaimo
Lämmin tervehdys taas täältä naapurin puolelta sinne Sinulle. Ja myös kauneimmat kiitokset kirjeistäsi joita sain kaksi kappaletta. Kuule, en minä nyt tarvitse sukkia enkä lapasia. Minä parsin tässä yksi päivä taas sukkani ihan ehjäksi ja lapaset ovat myös minulle välttävät. Alusvaatteet laitan tulemaan sinne jos vain saan jonkun mukana tulemaan. Eikä niitä tartte lähettää ennenkä pyydän niitä. Sinä kysyit mistä meidän lomakieltomme johtuu. Se johtui siitä kun vanhemmat erotetaan nuorista. En tiedä
Mustaa huumoria
NASAn johtaja Charles Bolden on antanut haastattelun Al-Jazeeralle (FoxNews). Bolden kertoo presidentti Barack Obaman antaneen hänelle kolme tehtävää nimityksen yhteydessä. Hänen piti innostaa amerikkalaiset luonnontieteisiin, saada lisää ulkomaisia yhteistyökumppaneita ja luoda oman arvon tuntoa muslimimaihin korostamalla näiden merkitystä keskiajan luonnontieteiden kehitykseen. Obaman hallinto on ilmeisesti sitä mieltä, että meillä on paljonkin anteeksipyydeltävää poliittisesti meitä vastaan asettuneelta islamilaiselta maailmalta.
Viimeiset 20 vuotta maailman demokratiatilanne on niin paljon huonontunut, että nyt voi jo sanoa Berliinin muurin murtumisen jälkeisen toiveikkuuden ajan olleen turhaa. Useissa länsimaissa, Suomi mukaan lukien, sananvapautta kokonaisuudessaan on heikennetty vaikka joissain yksittäisissä asioissa kuten homojen ihmisoikeuksissa on edistytty. Puhumattakaan tietysti Venäjästä ja entisistä Neukkulan osavaltioista, joissa homoilla on edelleen yhtä paljon oikeuksia kuin ennen muurin murtumista. Miksi ihmeessä 90-luvulla vallinnut ilo ja toiveikkuus erilaisten diktatuurien aikakauden päättymisestä ei koskaan toteutunut? Siksi, että kylmän sodan voittajavaltioiden poliitikot uskaltavat kyllä nousta arvostelemaan Israelia, mutta kukaan ei uskalla nouta vastustamaan alueen todellisia diktatuureja, joissa yhä palvotaan kuu-ukkoa samoin kuin 1.200 vuotta sitten.
Rautaesirippu muuttui burkhaksi, joka peittää satojen miljoonien ihmisten mahdollisuudet ilmaista itseään ja ajatuksiaan. Jos näiden valtioiden arvostelua ei uskalleta tehdä, onko sitten mikään ihme, että omissakin valtioissamme tilanne luisuu huonompaan suuntaan?
Boldenin haastattelussa siis todetaan, että islamilaisilla mailla olisi ollut jotenkin ratkaiseva merkitys läntisen sivistyksen siirtymisessä keskiajalla Lähi-idästä Eurooppaan. Kuinka tämä siirtymä oikein tapahtui ja mikä osuus islamilla siinä oli? Mikä on nykyinen historian tulkinta?
Lyhyesti voidaan todeta, että kristityt karkoittivat Egyptin Alexandriaan kokoontuneet, pakanoina pitämänsä tiedemiehet ja filosofit Bagdadiin, joka oli 800-luvulla muslimikalifaattien hallinnassa. Juutalaiset saivat tehtäväkseen kääntää syyrian ja kreikan kieliset teokset arabiaksi. Ptolemaioksen, Eukleideen, Aristoteleen ja lukuisat muut klassiset teokset levisivät Bagdadista maurilaisyliopistoihin, joita yhdeksännellä ja kymmenennellä vuosisadalla perustettiin useisiin maihin, varsinkin Espanjaan.
Kautta koko islamilaisen maailman ajanlaskun seurantaa ei annettu papistolle vaan juutalaisten ja arabialaisten oppineiden tehtäväksi. Nämä laativat tähtititeteellisiä tauluja, ja käyttivät hyödykseen hindujen keksimää lukua nolla. Nykyaikaisen eurooppalaisen runouden sekä loppusointu että runomitta ovat, kuten kemiamme ja algebrammekin, lainaa Espanjan ja etelä-Ranskan maurilaisilta valloittajilta. Päätekijät arabialaismatematiikan ja taiteiden välittämisessä takapajulle jääneille eurooppalaiseen rotuun kuuluville kansoille olivat Espanjan maurilaisyliopistot.
Maurilaissivistyksen leviämistä oli auttamassa kolme eri yhteiskunnallista ainesta:
Ensiksi, kristillinen kirkko antoi ajanlaskun seuraamisen pappien tehtäväksi. Heillä oli riittävästi aikaa ja varaa keskittyä tuottamattomaan työhön.
Toinen syy oli itsenäinen ja korkeasti koulutettu kauppiasluokka, josta hyvä esimerkki on Fibonacci, joka omalla aktiivisuudellaan edesauttoi arabialaisten lukujen leviämisessä.
Kolmas syy olivat juutalaiset lääkärit, jotka käänsivät arabiankieliset kirjat latinaksi.
Jos tästä kehityskulusta jotain voi hahmottaa, niin islam ei tukenut tai edistänyt millään tavalla tiedettä. Muslimien suureksi saavutukseksi suitsutettu arabialainen lukujärjestelmä ei sekään ole arabialainen (Al-Kwharizmi). Islam ei siis alkuun vastustanut tieteen leviämistä oppineiden keskuudessa kunhan se ei asetu poikkiteloin islamin kirjoitusten kanssa. Koska koraanin joka sana on suoraan itseltään Allahilta, sitä ei ollut lupa millään tavalla täydentää. Tämä tulkinta on edelleen valtavirtaa islamilaisessa uskonnossa ja maailmassa eikä suinkaan mitään "islamismia" tai "marginaaliryhmän tulkintaa".
Eipä aikaakaan, kun uskonnon ja tieteen eturistiriita kävi ylitsepääsemättömäksi, ja islam alkoi käpertyä sisäänpäin. Otetaan esimerkiksi arvostettu keskiaikainen lääkäri al-Razi. Bagdadissa, yli tuhat vuotta sitten, hän kirjoitti ensimmäiset elävien ihmisten hoidoilla tehdyt muistiinpanot tuhka- ja isostarokosta. Hän myös teki muistiinpanoja henkilökohtaisista ajatuksistaan uskonnosta ja filosofioista. Nämä kirjoitukset löysivät tiensä Bagdadin johtavalle imaamille, joka määräsi hänet hakattavaksi hänen omilla kirjoituksillaan kunnes joko Razin kirja tai pää hajoaisi. Razi kuoli sokeana, ilmeisesti tämän rangaistuksen seurauksena.
Läntisessä historiantutkimuksessa tehdään selvä ero uskomusten ja todellisten tapahtumien välille. Muslimeille kuitenkin kerrotaan, esimerkiksi, että Mekka oli tärkeä kauppakaupunki – ja että Muhammed avioitui varakkaan kauppiaan lesken kanssa. Ja kuitenkin nykyään on aukottomasti asiakirjoin vahvistettu, että arabialaiset kauppareitit kulkivat kaukana Mekasta (Patricia Crone: Meccan trade and the rise of Islam).
Viimeiset 20 vuotta maailman demokratiatilanne on niin paljon huonontunut, että nyt voi jo sanoa Berliinin muurin murtumisen jälkeisen toiveikkuuden ajan olleen turhaa. Useissa länsimaissa, Suomi mukaan lukien, sananvapautta kokonaisuudessaan on heikennetty vaikka joissain yksittäisissä asioissa kuten homojen ihmisoikeuksissa on edistytty. Puhumattakaan tietysti Venäjästä ja entisistä Neukkulan osavaltioista, joissa homoilla on edelleen yhtä paljon oikeuksia kuin ennen muurin murtumista. Miksi ihmeessä 90-luvulla vallinnut ilo ja toiveikkuus erilaisten diktatuurien aikakauden päättymisestä ei koskaan toteutunut? Siksi, että kylmän sodan voittajavaltioiden poliitikot uskaltavat kyllä nousta arvostelemaan Israelia, mutta kukaan ei uskalla nouta vastustamaan alueen todellisia diktatuureja, joissa yhä palvotaan kuu-ukkoa samoin kuin 1.200 vuotta sitten.
Rautaesirippu muuttui burkhaksi, joka peittää satojen miljoonien ihmisten mahdollisuudet ilmaista itseään ja ajatuksiaan. Jos näiden valtioiden arvostelua ei uskalleta tehdä, onko sitten mikään ihme, että omissakin valtioissamme tilanne luisuu huonompaan suuntaan?
Boldenin haastattelussa siis todetaan, että islamilaisilla mailla olisi ollut jotenkin ratkaiseva merkitys läntisen sivistyksen siirtymisessä keskiajalla Lähi-idästä Eurooppaan. Kuinka tämä siirtymä oikein tapahtui ja mikä osuus islamilla siinä oli? Mikä on nykyinen historian tulkinta?
Lyhyesti voidaan todeta, että kristityt karkoittivat Egyptin Alexandriaan kokoontuneet, pakanoina pitämänsä tiedemiehet ja filosofit Bagdadiin, joka oli 800-luvulla muslimikalifaattien hallinnassa. Juutalaiset saivat tehtäväkseen kääntää syyrian ja kreikan kieliset teokset arabiaksi. Ptolemaioksen, Eukleideen, Aristoteleen ja lukuisat muut klassiset teokset levisivät Bagdadista maurilaisyliopistoihin, joita yhdeksännellä ja kymmenennellä vuosisadalla perustettiin useisiin maihin, varsinkin Espanjaan.
Kautta koko islamilaisen maailman ajanlaskun seurantaa ei annettu papistolle vaan juutalaisten ja arabialaisten oppineiden tehtäväksi. Nämä laativat tähtititeteellisiä tauluja, ja käyttivät hyödykseen hindujen keksimää lukua nolla. Nykyaikaisen eurooppalaisen runouden sekä loppusointu että runomitta ovat, kuten kemiamme ja algebrammekin, lainaa Espanjan ja etelä-Ranskan maurilaisilta valloittajilta. Päätekijät arabialaismatematiikan ja taiteiden välittämisessä takapajulle jääneille eurooppalaiseen rotuun kuuluville kansoille olivat Espanjan maurilaisyliopistot.
Maurilaissivistyksen leviämistä oli auttamassa kolme eri yhteiskunnallista ainesta:
Ensiksi, kristillinen kirkko antoi ajanlaskun seuraamisen pappien tehtäväksi. Heillä oli riittävästi aikaa ja varaa keskittyä tuottamattomaan työhön.
Toinen syy oli itsenäinen ja korkeasti koulutettu kauppiasluokka, josta hyvä esimerkki on Fibonacci, joka omalla aktiivisuudellaan edesauttoi arabialaisten lukujen leviämisessä.
Kolmas syy olivat juutalaiset lääkärit, jotka käänsivät arabiankieliset kirjat latinaksi.
Jos tästä kehityskulusta jotain voi hahmottaa, niin islam ei tukenut tai edistänyt millään tavalla tiedettä. Muslimien suureksi saavutukseksi suitsutettu arabialainen lukujärjestelmä ei sekään ole arabialainen (Al-Kwharizmi). Islam ei siis alkuun vastustanut tieteen leviämistä oppineiden keskuudessa kunhan se ei asetu poikkiteloin islamin kirjoitusten kanssa. Koska koraanin joka sana on suoraan itseltään Allahilta, sitä ei ollut lupa millään tavalla täydentää. Tämä tulkinta on edelleen valtavirtaa islamilaisessa uskonnossa ja maailmassa eikä suinkaan mitään "islamismia" tai "marginaaliryhmän tulkintaa".
Eipä aikaakaan, kun uskonnon ja tieteen eturistiriita kävi ylitsepääsemättömäksi, ja islam alkoi käpertyä sisäänpäin. Otetaan esimerkiksi arvostettu keskiaikainen lääkäri al-Razi. Bagdadissa, yli tuhat vuotta sitten, hän kirjoitti ensimmäiset elävien ihmisten hoidoilla tehdyt muistiinpanot tuhka- ja isostarokosta. Hän myös teki muistiinpanoja henkilökohtaisista ajatuksistaan uskonnosta ja filosofioista. Nämä kirjoitukset löysivät tiensä Bagdadin johtavalle imaamille, joka määräsi hänet hakattavaksi hänen omilla kirjoituksillaan kunnes joko Razin kirja tai pää hajoaisi. Razi kuoli sokeana, ilmeisesti tämän rangaistuksen seurauksena.
Läntisessä historiantutkimuksessa tehdään selvä ero uskomusten ja todellisten tapahtumien välille. Muslimeille kuitenkin kerrotaan, esimerkiksi, että Mekka oli tärkeä kauppakaupunki – ja että Muhammed avioitui varakkaan kauppiaan lesken kanssa. Ja kuitenkin nykyään on aukottomasti asiakirjoin vahvistettu, että arabialaiset kauppareitit kulkivat kaukana Mekasta (Patricia Crone: Meccan trade and the rise of Islam).
maanantai 5. heinäkuuta 2010
Mätäkuu
Ministeri Astrid Thors kehottaa muita poliitikkoja "tuomitsemaan" homojen pride-kulkueen jäseniin kohdistuneen kyynelkaasuiskun. En ole poliitikko enkä luota Thorsin kehotuksiin, mutta tuomitsen voimankäytön rauhanomaiseen siviilijoukkoon, joka ei osoittanut mitään omaa aietta voimankäyttöön. Kun poliitikko toimii, niin kuin Astrid, niin on syytä miettiä, miksi hän toimii niin kuin toimii. Haluaako hän lisää ääniä? Homojen ääniä? Heteroiden ääniä? Kenen ääniä?
Minun on vieläkin mahdotonta ymmärtää sitä aivosolujen umpisolmua, jonka ihminen otsalohkoonsa tekee, kun hän yhtäältä muistuttaa, ettei vankila ketään paranna ja siksi kovattuomiot ovat vain epäinhimillisiä ja toisaalta tämä sama ihminen vaatii viharikoksista kovennettua rangaistusta. Nuo kaksi lähestymistapaa kun ovat toistensa vastakohtia. Jos "vihalla" tarkoitetaan uhrin valikoitumista toisesta etnisestä ryhmästä, niin miksi sitä ei sanota ääneen ja kirjoiteta lakiin? Voisin kuvitella, että suurin osa väkivaltarikoksista tehdään vihanpuuskassa tai kostoksi - vihaa sekin. Jos Yussuf raiskaa Irman, saako Yussuf kovemman tuomion kuin valkoinen kaverinsa Hannu? Eihän tuollaisessa ajattelutavassa ole mitään logiikkaa, joten jätetään se aihe sikseen.
Astridin mielestä siis
Astridin ajattelutapa ei ole poikkeuksellista, etenkään poliitikkojen keskuudessa, mutta se on äärimmäisen huolestuttavaa. Jos Ilkka Kanerva sai potkut tekstailtuaan sinun rahoillasi jollekin ressukkanaiselle, niin eikö Astridin lausahduksen pitäisi automaattisesti johtaa eroon? Mitä on tapahtunut, kun suomalainen yhteiskunta, tiedotusvälineet, kansalaisjärjestöt (haloo Suomen Pen, Human rights watch, Amnesty ja vittu vaikka Rauhanpuolustajat) tai kilpailevat poliitikotkaan eivät kiinnitä mitään huomiota tuollaisiin vailla järjen häivää oleviin lausahduksiin? Eli nyt kaikki homot ja homoja vihaavat: muistakaa, että Astrid on teidän yhteinen vihollisenne. Vihatkaa Astridia, älkää toisianne.
[Päivitys
Tästä hulluudesta ei jää valtiolaivan kapteenikaan pois: Halonen huolissaan Suomi-kuvasta (Yle)
Päivitys 6.7.2010
Porvoossa mustalainen ampui McDonald'sin pihalle kolme valkolaista riidan päätteeksi. Media vaikeni täydellisesti ampujan etnisestä taustasta. Nytkään, yli puolivuorokautta tapahtuneen jälkeen ei mikään valtavirtaan kuuluva lehti ole tuota yksityiskohtaa mainittu. Tämäkö ei ole viharikos?]
Minun on vieläkin mahdotonta ymmärtää sitä aivosolujen umpisolmua, jonka ihminen otsalohkoonsa tekee, kun hän yhtäältä muistuttaa, ettei vankila ketään paranna ja siksi kovattuomiot ovat vain epäinhimillisiä ja toisaalta tämä sama ihminen vaatii viharikoksista kovennettua rangaistusta. Nuo kaksi lähestymistapaa kun ovat toistensa vastakohtia. Jos "vihalla" tarkoitetaan uhrin valikoitumista toisesta etnisestä ryhmästä, niin miksi sitä ei sanota ääneen ja kirjoiteta lakiin? Voisin kuvitella, että suurin osa väkivaltarikoksista tehdään vihanpuuskassa tai kostoksi - vihaa sekin. Jos Yussuf raiskaa Irman, saako Yussuf kovemman tuomion kuin valkoinen kaverinsa Hannu? Eihän tuollaisessa ajattelutavassa ole mitään logiikkaa, joten jätetään se aihe sikseen.
Astridin mielestä siis
Viha seksuaali- ja muita vähemmistöjä kohtaan on yhtä tuomittavaa kuinTämä on kanssa erikoinen ajattelutapa. Jos vihapuhe johtaa tekoihin, on puhe tietysti kiellettävä. Voiko ajattelunvapautta enää suoremmin kieltää? Jos joku ajattelee, että hän vihaa neekereitä, homoja ja erityisesti homoneekereitä, niin miten tällaisen ajattelun kieltäminen oikein toteutetaan? No, tietysti aivopesulla. Eihän siltikään kaikki suostu ajattelemaan oikein, mutta toisinajattelijoihin kohdistetut ahdistelut, syrjintä (sic!) ja rangaistukset on helpommin perusteltavissa ja suuren yleisön hyväksyttävissä.
rasismi. Siksi kehotan muitakin poliitikkoja tuomitsemaan Pride-kulkueeseen
kohdistuneen hyökkäyksen. Me poliitikot olemme vastuussa vihanlietsonnan
hillitsemisestä. Vihapuhe johtaa vihatekoihin
Astridin ajattelutapa ei ole poikkeuksellista, etenkään poliitikkojen keskuudessa, mutta se on äärimmäisen huolestuttavaa. Jos Ilkka Kanerva sai potkut tekstailtuaan sinun rahoillasi jollekin ressukkanaiselle, niin eikö Astridin lausahduksen pitäisi automaattisesti johtaa eroon? Mitä on tapahtunut, kun suomalainen yhteiskunta, tiedotusvälineet, kansalaisjärjestöt (haloo Suomen Pen, Human rights watch, Amnesty ja vittu vaikka Rauhanpuolustajat) tai kilpailevat poliitikotkaan eivät kiinnitä mitään huomiota tuollaisiin vailla järjen häivää oleviin lausahduksiin? Eli nyt kaikki homot ja homoja vihaavat: muistakaa, että Astrid on teidän yhteinen vihollisenne. Vihatkaa Astridia, älkää toisianne.
[Päivitys
Tästä hulluudesta ei jää valtiolaivan kapteenikaan pois: Halonen huolissaan Suomi-kuvasta (Yle)
Päivitys 6.7.2010
Porvoossa mustalainen ampui McDonald'sin pihalle kolme valkolaista riidan päätteeksi. Media vaikeni täydellisesti ampujan etnisestä taustasta. Nytkään, yli puolivuorokautta tapahtuneen jälkeen ei mikään valtavirtaan kuuluva lehti ole tuota yksityiskohtaa mainittu. Tämäkö ei ole viharikos?]
Viinapää
Merja Sillanpään väitöskirja Säännöstelty huvi - suomalainen ravintola 1900-luvulla on hyvä ja teräväsilmäinen perkaus kotimaisen ravintolaelämän menneisyydestä. Poliitikoilla on aina ollut hinku päättää toisten asioista, ja mikäs sen helpompi kohde kuin alkoholin käyttö.
Vuonna 1907 Suomessa oli 90 panimoa ja raittiusliikkeella vaikutusvaltaisia johtajia. Eduskunta hyväksyi yksimielisesti seisomaan nousten kieltolain samana vuonna, mutta keisari ehkäisi lain voimaantulon. Raittiusliikkeen piti kuitenkin hupenevan kannatuksensa vuoksi perustella, miksi erityisesti Suomessa, jossa alkoholin kulutus oli kuitenkin naapurimaita pienempää, tarvitaan voimakkaita rajoituksia. Tehtiin käsite suomalainen viinapää.
Myytti syntyi vuoden 1910 tienoilla ja sillä on kolme tunnusmerkkiä:
1. Suomalaiset juovat eri tavalla kuin sivistyskansat
2. Suomalaiset juovat harvoin mutta humalahakuisesti
3. Humalainen suomalainen käyttäytyy poikkeuksellisen sivistymättömästi ja väkivaltaisesti.
Ensimmäinen maininta suomalaisesta viinapäästä on vuodelta 1908:
Vuoden 1905 jälkeen eliitti piti suomea puhuvaa kansaa, rahvasta, omana rotunaan, joka erosi eliitistä sivistymättömyytensä, raakuutensa ja vajavaisuuksiensa takia. Jokainen suomenkielinen ei-eliitin jäsen oli siten potentiaalinen juoppo, jonka elämää eliitillä oli oikeus ja peräti velvollisuus ohjata.
Vuonna 1907 Suomessa oli 90 panimoa ja raittiusliikkeella vaikutusvaltaisia johtajia. Eduskunta hyväksyi yksimielisesti seisomaan nousten kieltolain samana vuonna, mutta keisari ehkäisi lain voimaantulon. Raittiusliikkeen piti kuitenkin hupenevan kannatuksensa vuoksi perustella, miksi erityisesti Suomessa, jossa alkoholin kulutus oli kuitenkin naapurimaita pienempää, tarvitaan voimakkaita rajoituksia. Tehtiin käsite suomalainen viinapää.
Myytti syntyi vuoden 1910 tienoilla ja sillä on kolme tunnusmerkkiä:
1. Suomalaiset juovat eri tavalla kuin sivistyskansat
2. Suomalaiset juovat harvoin mutta humalahakuisesti
3. Humalainen suomalainen käyttäytyy poikkeuksellisen sivistymättömästi ja väkivaltaisesti.
Ensimmäinen maininta suomalaisesta viinapäästä on vuodelta 1908:
Ulkomailla on se käsitys vallalla, että Suomi jo nykyään on ihannemaaMaisteri OW Louhivuoren puheessa mainittiin kaikki suomalaisen viinapään tunnusmerkit. Erityisen hieno veto on korostaa, mitä muut, siis ulkomaalaiset ajattelevat sivistymättömyydestämme. Suomalaisen viinapään syyt olivat kahtaalla. Toisaalta alkoholin historiallisen helppo saatavuus oli yksi syy, miksi saatavuutta piti tietysti rajoittaa. Toinen syy oli geneettinen, koska tuohon aikaan muodissa olleet rotuopit tarjosivat mainion perustan kaikenlaisille myyteille.
raittiuteen nähden. Mutta kun ulkomaalainen Suomeen saapuu, tulee hän pian
toisiin ajatuksiin, koska hän tavallisesti maamme satamakaupungeissa näkee
hoippuvia ja räyhääviä juopuneita. Totta on, että Suomessa juodaan muihin maihin
verrattuna vähän. Mutta silti näkee meillä enemmän juopuneita kuin muualla,
koska suomalaiset vähänkin juovuttuaan käyttäytyvät niin perin törkeän raa'asti.
Vuoden 1905 jälkeen eliitti piti suomea puhuvaa kansaa, rahvasta, omana rotunaan, joka erosi eliitistä sivistymättömyytensä, raakuutensa ja vajavaisuuksiensa takia. Jokainen suomenkielinen ei-eliitin jäsen oli siten potentiaalinen juoppo, jonka elämää eliitillä oli oikeus ja peräti velvollisuus ohjata.
sunnuntai 4. heinäkuuta 2010
Haudattu koira
Miksi ihminen on ainoa eläin, joka syntyessään parkuu?
En ole turkkilaisen ruoan ystävä, enkä paljoa kebabeista perusta. Iso osa turkin pojista on täällä sinänsä ihan laillisesti töissä pitsakokkina. Ainakin aiemmin näin tarjottu mahdollisuus siirtyä EU-alueelle oli tapana kuitata vuoden työpanoksella. Vuoden kuluttua tulokas on oikeutettu vapaasti tekemään mitä haluaa, kunhan ei ihan naapuriin perusta kilpailevaa liikettä. Suomessa viranomaisvalvontaan on päätynyt ruoan sijaan toinen elämän perustavaa laatua oleva viihdyke; seksi. Jos maksat seksistä, syyllistyt rikokseen, vaikka kaikkein kalleinta seksiä taitaa olla avioseksi. Viranomaisilla on kamala tarve seurata, mitä thai-hierontaa tarjoavissa liikkeissä oikein puuhataan (Tampere, Forssa, Helsinki). Joku voisi jopa olettaa, että kyseessä on feministien juoni himonsa vallassa olevien miesten kastroimiseksi. Vaikka thai-paikassa maksetaan seksistä, kukaan ei ole kertonut, maksetaanko siitä verot?
Satuinpa nyt kuitenkin kebab-pitseriaan enkä edelleenkään ymmärrä miksi. Annos oli ihan hyvä ja palvelukin asiallista. Karvakoura löi annokset koneelle MUTTA, kuten jokainen kassakonetta käyttänyt tietää, yleensä koneen oikeassa reunassa on sellainen kuittauspainike, jota painamalla ostokset kirjaantuvat kassanauhalle ja rahalipas aukeaa. Mutta tämä herrahan se ei aikonut osallistua veronmaksuun minun annokseni osalta vaan kaivoi avaimen taskustaan ja avasi sillä kassakoneen rahalippaan. Niinpä minä puolestani asettelin setelin kauniisti takaisin lompakkooni ja kaivoin muovirahaa esille. Elekieli paljasti, että turkin poikaa vitutti.
Eihän tämä maa kuole kebab-alin veronkiertoon, mutta vinkiksi kerron, että noissa paikoissa pitää aina maksaa kortilla, joka takaa sen, että ostoksesi alv menee virkaeliitin ylöspitoon eikä Marmaraan mummolle. Mitä välii? Ehkei mitään, mutta elämässä on paljon asioita, joiden puolesta kannattaa pitää meteliä. Ehkä olisi aika perustaa uusi Kagaali vastustamaan suomalaisuuden uutta sortokautta? Kagaalin perustamiskokousta 3.8.1901 kunnioitti Laajasalossa ollut muistokivi, jossa ei lukenut mitään muuta kuin tuo päivämäärä - molemmilla kielillä. Jos joku sivullinen kysyi kiven tarkoitusta, kagaalit vastasivat, että siihen on koira haudattu.
En ole turkkilaisen ruoan ystävä, enkä paljoa kebabeista perusta. Iso osa turkin pojista on täällä sinänsä ihan laillisesti töissä pitsakokkina. Ainakin aiemmin näin tarjottu mahdollisuus siirtyä EU-alueelle oli tapana kuitata vuoden työpanoksella. Vuoden kuluttua tulokas on oikeutettu vapaasti tekemään mitä haluaa, kunhan ei ihan naapuriin perusta kilpailevaa liikettä. Suomessa viranomaisvalvontaan on päätynyt ruoan sijaan toinen elämän perustavaa laatua oleva viihdyke; seksi. Jos maksat seksistä, syyllistyt rikokseen, vaikka kaikkein kalleinta seksiä taitaa olla avioseksi. Viranomaisilla on kamala tarve seurata, mitä thai-hierontaa tarjoavissa liikkeissä oikein puuhataan (Tampere, Forssa, Helsinki). Joku voisi jopa olettaa, että kyseessä on feministien juoni himonsa vallassa olevien miesten kastroimiseksi. Vaikka thai-paikassa maksetaan seksistä, kukaan ei ole kertonut, maksetaanko siitä verot?
Satuinpa nyt kuitenkin kebab-pitseriaan enkä edelleenkään ymmärrä miksi. Annos oli ihan hyvä ja palvelukin asiallista. Karvakoura löi annokset koneelle MUTTA, kuten jokainen kassakonetta käyttänyt tietää, yleensä koneen oikeassa reunassa on sellainen kuittauspainike, jota painamalla ostokset kirjaantuvat kassanauhalle ja rahalipas aukeaa. Mutta tämä herrahan se ei aikonut osallistua veronmaksuun minun annokseni osalta vaan kaivoi avaimen taskustaan ja avasi sillä kassakoneen rahalippaan. Niinpä minä puolestani asettelin setelin kauniisti takaisin lompakkooni ja kaivoin muovirahaa esille. Elekieli paljasti, että turkin poikaa vitutti.
Eihän tämä maa kuole kebab-alin veronkiertoon, mutta vinkiksi kerron, että noissa paikoissa pitää aina maksaa kortilla, joka takaa sen, että ostoksesi alv menee virkaeliitin ylöspitoon eikä Marmaraan mummolle. Mitä välii? Ehkei mitään, mutta elämässä on paljon asioita, joiden puolesta kannattaa pitää meteliä. Ehkä olisi aika perustaa uusi Kagaali vastustamaan suomalaisuuden uutta sortokautta? Kagaalin perustamiskokousta 3.8.1901 kunnioitti Laajasalossa ollut muistokivi, jossa ei lukenut mitään muuta kuin tuo päivämäärä - molemmilla kielillä. Jos joku sivullinen kysyi kiven tarkoitusta, kagaalit vastasivat, että siihen on koira haudattu.
Golliwog
Kiina näyttää ilmastonlämpenemiselle kintaalla ja rakentaa 20 uutta hiilivoimalaa. Ennen kuin tärähtäneet europoliitikot ehtivät asettaa energiankäytölle lisäveroja, muistutan, että asiaa on suunniteltu kauan. Presidentti Nixonin arkistoja on saatettu julkisuuteen, ja niiden mukaan jo 1969 presidentti Nixonin hallinnossa pohdittiin hiilidioksidin määrän kasvua ilmakehässä. Nixonin neuvonantaja Patrick Moynihan kirjoitti syyskuussa 1969, että vuoteen 2000-mennessä CO2-pitoisuus kasvaa 25%:lla ja lämpötila nousee 3-4 astetta ja rannikon suurkaupungit jäävät nousevan merenpinnan alle. Ilmiselvästi ennustus ei toteutunut, mutta Vietnamin sodan vastustuksen, hippien, huumeiden ja seksuaalisen vapautumisen symboliksi nousi uusi nuorisoaate - ympäristöliike. Leninin syntymän 100-vuotispäivänä perustettiin Maan päivä, Earth Day, joka ilmiselvästä vasemmistolaistaustastaan huolimatta elää ja voi hyvin, valitettavasti.
Amerikkalaisethan suhtautuvat syvällä epäluulolla YK:hon ja muihin ylikansallisiin hallintomalleihin, eikä tämä YK:n pääsihteerin U Thantin lausunto kieltämättä kovin hyvältä kuulosta. Toisaalta U Thantin tiedetään uskoneen myös Ufoihin:
"Neuvostoliiton perustajan, Vladimir Leninin poliittinen ohjelma näkyy YK:nLeninhän ei sananvapaudesta paljon perustanut. Olen seurannut huolestuneena useiden vuosien ajan poliittisesti korrektin puheen asettamista lain voimalla pakolliseksi - Leninin oppeja, kuten U Thant kaukonäköisesti hahmotteli. Minä en esimerkiksi saa julkisesti sanoa mustaa miestä neekeriksi, vaikka kouluaikanani - eikä siitä nyt niin hirveän kauaa ole - termiä ei pidetty loukkaavana ja sitä käytettiin aivan vapaasti. Muistan kuinka, päin vastoin, ihmettelimme huhuja, joiden mukaan valkoinen mies ei Amerikassa saa enää kutsua mustaa miestä niggeriksi, vaikka mustat miehet kutsuvatkin toisiaan niggereiksi. Jos kiinnostaa, niin kannattaa lukea tämä kirjoitus (Salute the Danish flag - it's a symbol of Western Freedom, Susan MacAllen), jossa kerrotaan osuvasti Tanskan muuttumista sallivasta hyvinvointiyhteiskunnasta muslimien vihan kohteeksi yhden pilapiirroksen takia. (Family Security Matters.org on muutenkin hyvä sivusto, kannattaa tutustua).
peruskirjassa".
On paljon asioita, joita ei tiedä ennen kuin ottaa selvää eli perehtyy. Minä en esimerkiksi tiennyt tätä kirjoitusta aloittaessani puoli tuntia sitten, että on olemassa minstrel-show, jossa valkoiset miehet pukeutuvat neekereiksi matkien heidän puheitaan ja eleitään. Suomessa Pekka ja pätkä neekereinä edustaa samaa lajityyppiä. Halvan lakritsapakkauksia kuvannutta neekeripoikaa taas kutsutaan termillä golliwog. Ajatelkaapa sitä. En ole tiennyt tuotakaan aiemmin, mutta nytpä tiedän.
Vuosi pari sitten Rouva syyttäjä alias Ritva Santavuori mainitsi Jälkiviisaat lähetyksessä, että Barack Obaman äidissä on negridisiä piirteitä, kuten ruma nenä. Kauneus on toki katsojan silmissä, mutta lulen enemmistön ihmisistä ajattelevan jotakuinkin samoin. Kaikki varmaan muistavat, että tuon lausahduksen jälkeen Santavuori sai lähteä ohjelmasta. Eipä ollut sekään kovin kunniakas tapaus sananvapaudesta ja riippumattomuudestaan, ah! niin huolissaan olevalle reporadiolle.
Englannissa pikkupoliitikko Shirley Brown (arvatkaapa huviksenne onko hän bläk? Kyllä on) sai sakot ja ehdonalaista haukuttuaan monikulttuurisesta rikkaudesta kärsivässä Bristolissa intialaista kolleegaansa kookospähkinäksi. Brown tarkoitti, että intialaisperäinen valtuutettu "on unohtanut kulttuurilliset juurensa", eli on ruskea pinnalta mutta valkoinen sisältä. Vaikka Brown moneen kertaan pyyteli anteeksi, syyttäjä halusi asiasta oikeuden päätöksen.
Tuomiota perusteltiin sillä, että "on yleisen edun mukaista tehdä rangaistavaksi yksilön syntyperästä johtuva haukkuminen". Ymmärrän että ihmiset sanovat joskus asioita loukatakseen toista. Joku loukkaantuu pienemmästä ja joku tuntuu kestävän mitä vaan. Sitä sen sijaan en ymmärrä, että loukkaavasta puheesta joutuu vankilaan. Kuinka alas loukkaantumisen rajan voi vetää? Riittääkö, jos pieraisee täpötäydessä hississä?
Nyt eurooppalainen maa on siis avoimesti tunnustanut puheen rikolliseksi, vaikka puheessa ei ole yllytetty ketään rikokseen, vaan ainoastaan puhuttu loukkaavasti. Miten pitkälle vasemmistolainen kaikkeen puuttuva valtiouskoisuus voi vielä mennä, ennen kuin se tippuu reunan yli? Voiko tämän perusteella arvioida, että seuraava askel on ajatusrikos? Tuntuu hullulta, suorastaan uskomattomalta, että tämä kehityskulku voi jopa toteutua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
