Suomenkielessä on kaksoiskonsonantti, kuten sanassa kissa, jossa on siis kaksi S-kirjainta peräkkäin. Teen lukijoideni perjantaista harvinaisen tuottamattoman pakottaen Teidät pohtimaan pomojenne mieliksi, missä suomenkielen sanassa on H-kirjaimesta kaksoiskonsonantti. Väitetysti sellaisia on vain yksi kappale, mutta en tiedä. Siis niin kuin "puhua" sanan murremuoto "puhhuu" tai "piha" ja "pihhaa", mutta niitä ei nyt haeta.
Ja toinen rasittava kysymys heti perään. Missä suomalaisessa sanassa on neljä (4) kappaletta samaa vokaalia peräkkäin. Siis ikäänkuin Yli-Ii, jossa on tosin vain kolme samaa vokaalia peräkkäin.
Ja pisteeksi yli-iin päälle bonustehtävä, jossa kysytään: missä suomalaisessa sanassa on kolme eri vokaalia peräkkäin? Kuten sanassa vaa'ita, jossa on valitettavasti vain kaksi eri vokaalia. Sanan tulisi olla perusmuodossaan, luonnollisesti.
Ainoa tupla-h:n sisältävä sana, jonka keksin on "Hihhuli".
VastaaPoistaKelpaako vokaalitehtävään yhdyssana "pää-ääliö"?
Sana "aie" sisältää paitsi kolme eri vokaalia, siinä ei edes ole mitään muuta kuin vokaaleja!
1) Hihhuli.
VastaaPoista2) Pää-äänenkannattaja, puu-uuni, maa-aatra.
3) Aie.
3) Auer, hääyö, kyntöies jne
VastaaPoistaKatson ja korotan kolmoskohtaan: hääyöaie. Eli lopussa on kuusi eri vokaalia peräkkäin. Vielä paremmaksi pistää kahdeksalla eri peräkkäisellä vokaalilla sana joka on kuitenkin pahasti keinotekoinen ja viittaukseltaan vähintäänkin pervo: hääyöaieoudoksunta.
VastaaPoistaKehotan kielenvääntelyharjoituksena taivuttamaan
a) sanan sankaritar abessiivissa
b) sanan ikä monikon inessiivissä.
Apua - mähän olin ihan vastaantulija.
VastaaPoistaAjattelemani sana oli Hihhuli (oli kuulemma ollut Pasila tv-sarjassa), pää-äänenkannattaja ja ruoikko (siis niin kuin kaislikko - ruoko, ruoikko).
Kiitos voittajille, nautin puolestanne illalla huurteisen ja mumisen itsekseni...
Jaska:
VastaaPoistasankarittaretta?
ii'issä?
Hmm. Sanan "vuo" monikon inessiivi?
VastaaPoistaVuosta en tiedä, mutta "vuoka" sanan monikon inessiivissä on kolme vokaalia. Samoin on sanan "ruoka" monissakin taivutusmuodoissa.
VastaaPoistaNäin viikonlopun kynnyksellä mieleeni tulvii, makean ystävä kun olen, erinäisiä suklaa-aatoksia.
Oletteko miettineet koskaan suomenkielisiä sanoja, jotka koostuvat merkkijonosta, joka toistuu identtisenä? Kuten vaikkapa se, miten täytyy koettaa syödä tuo suklaa rauhallisesti, mättämättä, ettei tarvitse miettiä sinkosinko jonkun päälle roskia.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaa) sankaritaretta.
VastaaPoistab) iäissä tai ii'issä
RM, vu'uissa tai vuu'uissa kuulostaa ainakin omaan korvaan luonnollisemmalta kuin vuoissa.
Mitä muuten tarkoittaa "vuo"?
2) Sää-ääri-ilmiö - täälläpäässä on saatu marraskuussa ajaa nurmikko. Jos kultsi pääsee nurmikosmetologin hommiin vielä ensi kuussakin, on joulu-uutinen tiedossa.
VastaaPoista[Älä rääkkää sitä kissaa! En minä rääkkääkään!]
"Vuo" on joko romanttinen nimitys sanalle "virta" tai sitten fysikaalisessa mielessä virrantiheys eli virtausmäärä per pinta-alayksikkö (massavuo = kg/m²*s, lämpövuo = J/m²s = W/m²).
Konnun läpi virtaava joki oli nimeltään Rankkivuo, westroniksi Baranduin.
Hups, siis joulukuu-uutinen :)
VastaaPoistaSankarittaretta on oikein, i'issä myöskin. Jälkimmäistä en uskonut todeksi ennen kuin alan ammattilainen vakuutti todeksi.
VastaaPoistaNeljän peräkkäisen vokaalin kysymykseen teki mieli potkaista itseään, kun olin laittanut aamulla IM:n mainitsemaan puu-uuniin tulet enkä silti keksinyt sitä...
Ehtoota allihuupat! Kiitos kaikille osallistujille.
VastaaPoistaSinkosinko on ihq.
Jättämällä märän pään tähän, jää päämäärä tässä räntäsäässä päättämättä! Hän säästää - säätämällä vähän päätään - määräämällä tämän määrän jäätävää krääsää täältä väärään päähän, nääs.
KIUAS
VastaaPoista[Olen jo juonut tölkin pilsneriä (Kukko Pils) lohdutuspalkinnoksi]
Ummm... tuo näyttää valtavalta?
VastaaPoista"Komi" on japaninkielinen termi, joka kuvaa pistetasoitusta esim go:ssa. Jos kahdessa eri pelissä on eri suuruinen komi, niin kyseessä on komiero.
VastaaPoista"Miero" tarkoittaa vierasta pitäjää. Kotioloissa komieroa ei esiinny, so. kotikomiero on nolla, mutta mierokomiero voi olla nollasta poikkeava.
Kysymys kuuluu siis, mikä oikein selittää sen, että menestys on toisissa pitäjissä parempi kuin toisissa? Mierokomieroko?
Joo, tää oli paha puujalka.