tag:blogger.com,1999:blog-4494852958995200884.post8962820765904635840..comments2023-08-28T10:22:03.742+03:00Comments on A Smith and Wesson beats four aces: Jumaltenrannan nousu ja tuhoKumitonttuhttp://www.blogger.com/profile/16384728864925140837noreply@blogger.comBlogger6125tag:blogger.com,1999:blog-4494852958995200884.post-61622119192310822032010-12-02T20:00:10.393+02:002010-12-02T20:00:10.393+02:00Tästä tulee irvokkain koskaan käyty keskustelu
Ha...<i>Tästä tulee irvokkain koskaan käyty keskustelu</i><br /><br />Hauska!<br /><br />Mutta sehän vaan todistaa, että Osmo on liukunut muun puolueensa mukana järjettömän vasemmalle vanhoista ajatuksistaan. Syitä voi vain arvella, mutta kyynisesti veikkaan oman edun ajavan yhteisten asioiden edelle.<br /><br />Muustakin asiasta olen taas kerran samaa mieltä.Kumitonttuhttps://www.blogger.com/profile/16384728864925140837noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4494852958995200884.post-33426817892460476392010-12-02T18:16:44.358+02:002010-12-02T18:16:44.358+02:00Palaan tuohon velkaprosenttiin vielä; Suomen valti...Palaan tuohon velkaprosenttiin vielä; Suomen valtio maksaa tällä hetkellä noin 3.5% korkoa veloistaan. Se on reaalisesti siis noin 2%.<br /><br />Velkaa maksetaan takaisin tulevaisuudessa. En pidä elvytyspolitiikkaa sinänsä mielekkäänä, mutta se johtuu muista syistä, puhdas fiskaalinen "mielekkyys" sinänsä ei vielä ole este: Jos velkaantumalla n. 4 prosenttia BKT:sta, saadaan hilattua vuosikasvu trajektorialtaan esim. prosenttia ylemmäs seuraavina vuosina, niin se maksaa itsensä "takaisin" muutamassa vuodessa siinä merkityksessä, että velan osuus BKT:sta on sama kuin ennen elvytystä. (En usko tähän, mutta syyt liittyvät muihin talouden lainalaisuuksiin, ei siihen, että kammoaisin velkaa)<br /><br />En tiedä, onko tuo nettovelkaantuminen laskettu niin, että 3.4% tarkoittaa sitä, että jos vuonna 2009 velka oli 40% BKT:sta, niin se on vuonna 2010 43.4%, vai onko nettovelan määrän kasvu tuo 3.4% nimellisestä BKT:sta. Ero ei yhdessä vuodessa ole pieni, mutta pitkällä aikavälillä se on. <br /><br />Kuten sanoin, nuo prosentit ovat ongelma vain, jos niitä ei seuraa jossain vaiheessa vastaavansuuruisten positiivisten prosenttien sarja, vaan luvut näyttävät tulevaisuudessakin tuolta.Tiedemieshttps://www.blogger.com/profile/08307419899926184187noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4494852958995200884.post-50875836635304221182010-12-02T18:04:29.609+02:002010-12-02T18:04:29.609+02:00Linkki, 43:30.<a href="http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=825&a=7138" rel="nofollow">Linkki</a>, 43:30.Tiedemieshttps://www.blogger.com/profile/08307419899926184187noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4494852958995200884.post-39378162865938077232010-12-02T17:56:18.277+02:002010-12-02T17:56:18.277+02:00erityisesti haluan antaa arvostusta tuolle oivallu...<i>erityisesti haluan antaa arvostusta tuolle oivalluksellesi, että sosiaalituet kannustavat köyhyyteen. En muista äkkiä lukeneeni sitä mediasta</i>.<br /><br />Tästä tulee irvokkain koskaan käyty keskustelu, kun nyt paljastan, että opin sen <i>Osmo Soininvaaralta</i> joskus 90-luvulla.Tiedemieshttps://www.blogger.com/profile/08307419899926184187noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4494852958995200884.post-71270441402282730192010-12-02T16:30:09.563+02:002010-12-02T16:30:09.563+02:00Kyllä tuollainen parin prosentin jatkuva julkisen ...Kyllä tuollainen parin prosentin jatkuva julkisen velan kasvu (per BKT) on valtava ongelma. Suomen BKT on 170 mrd. Siitä pari prosenttia on noin 4 mrd. Julkinen velka on noin 75 mrd. Mikään kuviteltavissa oleva inflaatio ei syö vanhaa velkaa pois nopeammin kuin uutta nostetaan. Lisäksi vapailla markkinoilla inflaatio siirtyy koron hintaan, joten vanhanaikaista säänneltyjen rahamarkkinoiden toimintamallia ei ole käytössä.<br /><br />Perusongelma tässä on siis se, että markkinat (siis myös me tavalliset eläkesäästäjät) ovat ilmoittaneet eri valtioille, että niiden holtiton etuisuuksien jako ja varojen törsäys antaa syyn epäillä valtioiden maksuvalmiutta keskipitkällä aikavälillä. Ja mitä valtiot tekevät? Ratkaisuksi ne ANTAVAT TOISILLEEN LISÄÄ LAINAA. Eli kun ongelma on velkaantuminen, se yritetään hoitaa luomalla lisää velkaa. Tämä on todellinen hölmöläisten peitonpidennysoperaatio.<br /><br />Ymmärrän että poliitikoille tämä on ainoa tapa estää itsensä roikkumasta hirsipuusta, kun seuraavat hallitsijat joutuvat siivoamaan pöydän. Tässä on vain pari vuotta aikaa löytää itselle ja omalle klaanille joku mukava suojatyöpaikka. Ja se tässä niin ärsyttää, että näin pahassa tilanteessakin poliitkot ajavat vain ja ainoastaan omia etujaan. Kyllähän sen kaikki tietävät jo nyt, ketkä nyt tehdyt virheet maksavat.<br /><br />Muista asioista olen samaa mieltä, ja erityisesti haluan antaa arvostusta tuolle oivalluksellesi, että sosiaalituet kannustavat köyhyyteen. En muista äkkiä lukeneeni sitä mediasta.Kumitonttuhttps://www.blogger.com/profile/16384728864925140837noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4494852958995200884.post-3385776640299602062010-12-02T14:44:00.197+02:002010-12-02T14:44:00.197+02:00Valtion velan nettomuutoksen bkt-prosentti ei ole ...Valtion velan nettomuutoksen bkt-prosentti ei ole kovin merkittävä tekijä, vaikka luvut ovakin huonoja.<br /><br />Ensinnäkin, vaikka luku olisi aina ja koko ajan negatiivinen, se ei vielä edes tarkoita mitään merkittävää kestävyysvajetta. Jos nettovelkaantuminen on vaikkapa tasainen 1% bruttokansantuotteesta ja inflaatio on 1.5%, reaalinen velka putoaa. Lisäksi noissa on mukana vuosia, jolloin kasvu on todella aneemista, niinkuin se tulee olemaan seuraavat vuodet.<br /><br />Nettovelassa näkyi samankaltaisia prosentteja, mutta eri merkkisinä, vielä viimevuosina. Prosenttien olettaisikin heilahtelevan suhdannevaihteluiden myötä merkittävästi.<br /><br /><br />En väitä, että olet muuten väärässä, mutta myöskään lapsiperheiden etuisuuksien määrät eivät ole mitään älyttömän suuria - ylimitoitettuja ne saattavat toki olla - niiden primäärinen ongelma on sensijaan niiden tuottama kannustinvaikutus.<br /><br />Kuten olen ennenkin sinulle todennut: Valtio saa sitä, mistä se maksaa. Tämä on tiedetty suunnilleen aina, mutta vuosikymmenten kvasisosialismi on hämärtänyt ihmisten käsitykset siitä, mikä valtion tehtävänä on. Kun sosiaalietuuksia alettiin hilata ylös 60-luvulla, niiden kohteena ollut väestönosa oli pieni. Tämä piti paikkansa paljolti vielä 1980-luvulla, vaikka lapsia oli suhteessa väkilukuun enemmän kuin nyt. <br /><br />Jokainen rankempi nytkähdys taloudessa sen jälkeen, kun sosiaalietuuksia alettiin hinata ylös, on johtanut pahempaan työllisyyden ja huoltosuhteen heikkenemiseen. Uusi nousukausi on korjannut tilannetta aina vain hitaammin. Väittäisin, että keskiluokan kova verotus ei ole se ongelma, ongelma on se, että se osa kansasta, joka ei tee työtä elääkseen, ei saa parempaa elantoa tekemällä työtä. Koska heidän työnsä tuottavuus on kuitenkin heikko, ainoa keino korjata tätä yhtälöä, on heikentää sosiaaliturvaa.<br /><br />Itse olen koko ajan esittänyt, että osa sosiaaliturvan heikennyksestä tulevasta säästöstä käytetään sen työnteon palkitsevuuden kasvattamiseen.Tiedemieshttps://www.blogger.com/profile/08307419899926184187noreply@blogger.com