maanantai 28. helmikuuta 2011

Joukkoliike

Olen lueskellut Kalle Isokallion Urhola -kirjaa etiäppäin. Hitaasti mutta varmasti, kuten kvartaalikapitalismin ikeessä elävälle sorronyöstänousevalle vain mahdollista on. Ehkä voin pitää hiukan hiihtolomaa seuraavina päivinä (tai sitten en, kun on tuo saatanan virman puhelin piippailemassa kaiken aikaa), joten toivon kaikilta kuudelta lukijaltani tasokkaita ja laaja-alaisia näkemyksiä kuntien yhdistämisestä.

Miksi kuntia pitää yhdistää? Ovatko yhdistämistä suunnittelevat kunnat mitoittaneet opettajien ja lasten tai vanhusten ja hoitajien tarpeet ihan perssiilleen? Vai ovatko kunnat menettäneet jonkin muun taloudellisen lainalaisuuden tajun, minkä takia vain kuntaliitos mahdollistaa paluun terveeseen taloudenpitoon? Itseäni huolestuttaa kuntakoon kasvaminen, koska se heikentää kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa itselleen merkittäviin asioihin. Toinen minua huolestuttava piirre on se, että yhdistäminen ei tuo lisää verotuloja, joita taas tarvittaisiin nykyisen kulurakenteen ylläpitämiseen siinä tapauksessa, että kunnat velkaantuvat vain sitä ylläpitääkseen.

Yritän päästä lukemaan kommenttejanne mahdollisimman lyhyellä viiveellä, mutta pyydän, että pysytte asiassa ja kommentoitte - jos niin ehditte tehdä - MIKSI kuntaliitoksia tarvitaan. Itse en oikein usko mihinkään skaalaetuun palvelun tuottamisessa. Joko palvelun pitää olla niin korkealaatuista, että ihmiset matkustavat (pahimmillaan taksilla toisten kuntalaisten piikkiin) sitä saadakseen tai maksuttomat palvelut ovat ylimitoitettuja kustannuksia ajatellen. En ole vaatimassa mummojen tappamista hoidon puutteeseen, mutta tosiasia on sekin, että jos rahat eivät riitä kaikkeen, on keskusteltava, mihin ne riittävät.

PS Otsikon piti olla Joukkoliikenne, mutta tuokin on ihan hyvä.

sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Mäyräkoiraa karvoihin katsominen

The Israelis and Arabs realized that, if they continued fighting, they would someday end up destroying the whole world. So they decided to settle their dispute with an ancient practice: a duel of two, like David and Goliath. This "duel" would be a dog fight.

The negotiators agreed each side would take 5 years to develop the best fighting dog they could. The dog that won the fight would earn its people the right to rule the disputed areas. The losing side would have to lay down its arms for good.

The Arabs found the biggest, meanest Dobermans and Rottweilers in the world. They bred them together and then crossed their offspring with the meanest Siberian wolves.

They selected only the biggest, strongest puppy of each litter, fed it the best food and killed all the other puppies. They used steroids and trainers in their quest for the perfect killing machine. After the 5 years were up, they had a dog that needed steel prison bars on its cage. Only expert trainers could handle this incredibly nasty and ferocious beast.

When the day of the big dog-fight finally arrived, the Israelis showed up with a very strange-looking animal, a Dachshund that was 10 feet long!

Everyone at the dogfight arena felt sorry for the Israelis. No one there seriously thought this weird, odd-looking animal stood any chance against the growling beast over in the Arab camp. All the bookies took one look and predicted that the Arab dog would win in less than a minute.

As the cages were opened, the Dachshund slowly waddled toward the center of the ring.

The Arab dog leaped from its cage and charged the giant wiener-dog. As he got to within an inch of the Israeli dog, the Dachshund opened its jaws and swallowed the Arab beast whole in one bite. There was nothing left but a small puff of fur from the Arab killer dog's tail floating to the ground.

The stunned crowd of international observers, bookies and media personnel let out a collective gasp of disbelief and surprise.

The Arabs approached the Israelis, muttering and shaking their heads in disbelief. "We do not understand," said their leader, "Our top scientists and breeders worked for 5 long years with the meanest, biggest Dobermans, Rottweilers and Siberian wolves, and they developed an incredible killing machine of a dog!"

The Israelis replied. "Well, for 5 years, we have had a team of Jewish plastic surgeons working to make an alligator look like a Dachshund."

perjantai 25. helmikuuta 2011

Alkemistit ja ikiliikkuja

Soininvaara kirjoittaa taas nin sekavia, että lienee syytä kommentoida.

Perinteinen vasemmistolaisuus on tulontasausta verotuksella. Tulontasaus on perinteisesti koskettanut tuloja, joita on verotettu progressiivisesti. Ajatuksena on ollut, että jonkun tulotason ylittävät tulot ovat "riittäviä", joten niitä voidaan verottaa ankarammin kuin tuloja, jotka "riittävät" itsensä elättämiseen. Vasemmisto ei myöskään ole nähnyt ongelmaa valtion velanotossa, koska se uskoo, että taantumissa pienenevä verokertymä on vain tilapäinen häiriö, joka ei saa horjuttaa valtion maksuvalmiutta. Ongelma, jota en nyt käsittele sen enempää, on siinä, että suhdannesyklit ovat nopeutuneet huomattavasti. Kun ennen seitsemän vuoden talouskasvua seurasi parin vuoden lama, nykyinen suhdannekierto on pari hyvää ja yksi huono vuosi. Veikkaan, että jo ensi vuonna kohonneet raaka-ainekustannukset ajaa maailmantalouden uuteen velkakriisiin valtioiden joutuessa taas kerran lisäämään velkaansa. Velkakriisi jäänee kuitenkin aika huomaamattomaksi, koska inflaatiopyörä on jo kovassa vauhdissa.

Nykyinen vasemmisto ei enää siis aja tulontasausta, vaan veroja kerätään kaikkialta mihin vain valtion pitkä koura ulottuu. Teknistyneessä maailmassa veroja voidaan kerätä melkein mistä vaan, ja kerätäänkin, koska valtion rahantarve on pohjaton. Tämän takia nykyvasemmisto kuvittelee olevansa oikeutettu valvomaan kansalaisten liikkeitä aina ja kaikkialle. Soininvaara ehdottaa, että jokaisen kansalaisen liikkeitä tulee seurata kuin jossain Schwarzeneggerin karmeassa scifi-leffassa, jossa vangit kulkevat tunnistepannat nilkoissaan.

Kommenttini ydin on kuitenkin se, että Soininvaaran ehdotus nojaa puhtaasti amerikkalaisten veronmaksajien haluun kustantaa Suomen valtiolle maksuton teknologia veronkeräykseen. Voisin kuvitella, että amerikkalaiset eivät ole ihan niin naiiveja, että huomatessaan omien verodollariensa hyödyttävän pienen Suomen veroviranomaisia, he antaisivat satelliittipaikannuksen säilyä maksuttomana. Sen jälkeen, kun siis Soininvaaran ehdotus GPS:n käyttämisestä verotukseen, he joko sulkevat paikannuksen Suomen alueella tai vaativat siitä käyttökorvauksia.

Pointti: suomalainen punavihreä vasemmisto ei tunnu ymmärtävän, että ilmaisia lounaita ei ole. Hullua on, että ilmastonmuutoksen nimissä (lue: autoilu) he kasvattavat verotaakkaa, mutta mikään osa kerätyistä veroista ei todellisuudessa mene "ilmastonmuutoksen torjuntaan" (siis sikäli kuin se nyt on edes mahdollista saati ongelma). Silkkaa ideologista vyörytystä.

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Vihreä mafia

Seuraavat uutiset ovat karmivia. On luotu järjestelmä, joka varastaa työssäkäyviltä ihmisiltä rahaa eikä kukaan viitsinyt vartioida holvia:

Kauppalehti: Päästökauppa takkuaa yhä tietomurron vuoksi
08:52

EU:n päästökauppa on yhä pysähdyksissä Suomessa ja monissa muissa EU-maissa. Asiasta kertoo keskiviikon Kauppalehti.

Päästökauppa keskeytettiin tammikuun loppupuolella, kun paljastui, että krakkerit ovat varastaneet Itävallan, Kreikan, Puolan, Tšekin ja Viron päästökaupasta yhteensä 50 miljoonan euron edestä päästöoikeuksia.

Komissio määräsi tuolloin, että päästökauppa on suljettava kaikissa EU-maissa, kunnes tarvittavat tietoturvaparannukset on tehty. Toistaiseksi vain seitsemän maata on saanut tietoturvansa kuntoon. Suomen osalta päästökaupan arvioidaan aukeavan parin viikon kuluttua.

Kauppalehden mukaan päästökauppa on ollut muutenkin vastatuulessa, sillä Britannia, Puola ja Saksa ovat ilmoittaneet, etteivät halua osallistua EU:n yhteiseen päästöoikeuksien huutokauppaan, vaan haluavat järjestää omansa.

Tietomurto panee EU:n pohtimaan päästökaupan jatkoa
21.1.2011

Euroopan unionin päästökauppa on jouduttu tietomurron vuoksi sulkemaan viikoksi. Muun muassa uutistoimisto Reuters kertoo, että krakkerit ovat onnistuneet varastamaan päästöoikeuksia lähes 30 miljoonan euron arvosta.

Yhteensä kahta miljoonaa päästölupaa koskeva tietomurto kohdistui Tšekin lisäksi Itävallan päästökauppaan. Saksassa torjuttiin vastaavankaltainen isku joitain viikkoja sitten.

Päästökauppa on määrä avata uudelleen ensi keskiviikkona, mutta ainakin Tšekin päästörekisteri on jo ilmoittanut olevansa suljettuna toistaiseksi määrittelemättömän ajan, eli mahdollisesti pidempään kuin ensi keskiviikkoon.

Reutersin mukaan päästökauppa avataankin asteittain sitä mukaa kuin jäsenmaat ovat varmistaneet omien järjestelmiensä tietoturvan.

Uutistoimisto AP:n haastattelema asiantuntija ei yllättynyt tapahtuneesta.

"Tämän on sanottu jo aiemmin olevan ongelma, mutta varoitukset on sivuutettu", E3G-järjestön asiantuntia Sanjeev Kumar sanoo.

Vuonna 2009 Britannian päästökaupassa paljastui 38 miljoonan punnan veropetos. Jo tuota ennen Interpol varoitti, että päästökauppa houkuttelee talousrikollisia.

Rotutohtori Soininvaara

Kaikki tuntevat väitteen, että vihreä aate oli sosialistisen maailman ovela juoni läntisen talousjärjestelmän raunioittamiseksi. Samoin tiedetään jo laajalti, että natsit loivat maailman ensimmäiset eläinsuojelulait, joiden mukaan eläimillä oli jopa korkeammat oikeudet kuin monilla ihmisillä. On myös tunnettua, että nykyajan vaarallisin jollain tavalla valtaa pitävä aate on islamismi eli arabisosialismi. Ylen tv-uutisethan haukkui Halla-ahoa "rotutohtoriksi" hänen arvosteltuaan islamilaisista maista Suomeen kohdistuvaa maahanmuuttoa vaaralliseksi.

Ilmaston lämpenemisen nimissä ekologiset sosialistit ajavat erilaisia ruokailutottumuksia parhaaseen lähetyssaarnaaja-tyyliin. Bolsevismista eko-sossut ovat kopioineet tarpeen asuttaa ihmiset kerrostaloihin junaratojen varrelle. Samalla tavalla kuin inkvisiittorit levittivät omaa aatettaan, nämä panteistit levittävät omaansa. Amerikkalainen uskonnollinen konservatismi on näille puupäille kauhistus numero uno, mutta se ei estä heitä palvomasta gaia-jumaliaan. Kun amerikkalainen konservatiivi tappaa aborttiklinikan lääkärin, nämä neropatit löytävät motiivin kristinuskosta. Kun suomalainen ahdistunut opiskelija ampuu koulukavereitaan, he kiistävät jyrkästi Linkolan oppien vaikuttaneen asiaan mitenkään.

Poropoliisi jo huomasikin, että toinen merkittävä Virheä eli JJJ Kasvi haukkui maalla-asujat syntisiksi. Samoilla linjoilla jatkaa nyt siis Osmo Soininvaara:
Erityisesti syrjäisillä seuduilla geneettinen perimä saattaa altistaa kallishoitoisille perinnöllisille sairauksille
Soininvaaran mielestä siis maalla asuvilla suomalaisilla on paljon erilaisia geneettisiä sairauksia, joiden hoitaminen tulee pikkukunnille niin kalliiksi, että terveydenhoito pitää siirtää valtiolle. Sitten kun valtio vastaa meidän terveydenhoidostamme, sille syntyy oikeus päättää, mitkä elämäntavat ovat sallittuja (aihetta sivuaa myös Raunioilla-blogi).

Onneksi on tämä internet. Kun seuraa arabimaissa tapahtuvaa vallanpitäjiin tyytymättömien voimannäyttöä, tulee löytäneeksi siitä paljon yhtenevää Perussuomalaisten nousun kanssa.

tiistai 22. helmikuuta 2011

Kuntaliitokset

Yrityksen liikevaihto ja suhteellinen kannattavuus eivät riipu toisistaan. Pieni yritys saattaa maksaa siihen sijoitetulle omalle pääomalle samalla riskillä parempaa tuottoa kuin samalla toimialalla toimialalla toimiva huomattavasti suurempi kilpailijansa. Suurta tasetta eli omaisuutta vaativilla toimialoilla, kuten vaikkapa lääke- tai energiateollisuus, toimii huomattavan harva yritys ja nekn pyrkivät jollain tavalla kartellisoitumaan turvatakseen tuoton sijoitukselleen, jonka aikajänne on tyypillisesti vuosikymmeniä.

Väitetään, että julkiset palvelut eroavat yksityisestä palvelusta. Olen sikäli samaa mieltä, että julkinen palvelu pystyy joissain tilanteissa parempaan laatuun kuin yksityinen, joka joutuu aina toimimaan avoimilla markkinoilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että julkisen sektorin tulisi tämän takia kasvaa tai että pieni sairaala toimisi tehottomammin kuin iso sairaala.

Sillä tavalla yritykset ja kunnat muistuttavat toisiaan, että ne kasvavat, jos ne tarjoavat ihmisille jotain, mitä he tarvitsevat. Yritys voi tarjota uudenlaisia tuotteita ja kunta sosiaaliturvaa, työpaikkoja tai asumisviihtyvyyttä - mihin päättääkään panostaa. Siksi meillä on erilaisia kuntia niin asukasviihtyvyydeltään kuin taloudelliselta suorituskyvyltään. Poliitikoilla on huonoissa kunnissa tietenkin taipumus syyttää aina muita kuin itseään, jos kunnan asukasviihtyvyys tai talous on alamäessä. Yksi tällainen on Osmo Soininvaara, joka haluaa nyt juntata pääkaupungin suurkunnista yhden ison peitellääkseen niitä virheitä, joita hänen edustamansa linja ja puolue on saanut toteuttaa 90-luvulta alkaen.

Ovatko kuntaliitokset oikea ratkaisu kuntien ongelmiin? Kyseessähän on nollasummapeli; jos liitoksella todella saataisiin aikaiseksi uusi ja vahvempi kunta, niin silloin naapurikunnat kärsisivät siitä. Jokaista muuttovoittoista kuntaa kohden täytyy olla ainakin yksi kunta, joka kärsii muuttotappiosta. Niinhän sen on pakko olla, kun Suomen väkiluku ei kasva. Ei kaikkiin kuntiin riitä uusia asukkaita. Kun yksi ihminen muuttaa uuteen kuntaan, niin aikaisemmasta kunnasta on yksi ihminen pois. Ei se sen kummempaa avaruustiedettä ole. Pahimmillaan käy niin, että valtion antamalla tuella kuntaliitoksia varten Suomi tyhjennetään joiltain alueilta autioksi.

(Viimeinen kappale kirjasta, jota lukiessa otsasuonet alkavat pullistua - Kalle Isokallion Urhola)

maanantai 21. helmikuuta 2011

Vasemmisto ja totalitarismi

Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana neo-konservatiivien pahuus amerikkalaisen imperialismin levittäjänä on henkilöitynyt GW Bushiin ja vähän vähemmin Tony Blairiin. Vasemmistoälyköiden väittämä oli, että arabeilla on poikkeuksellinen viehtymys epädemokraattiseen hallintotapaan. Nyt yllättäen kaikki sosialistit - kovapintaisimpia kommunisteja lukuun ottamatta - tukevat riemuhuudoin lännen tukemien arabidiktaattoreiden hallintojen kaatumista. Demokratian nimissä sosialistit ajavat uutta hallintoa näihin henkisesti ja monesti myös fyysisesti raunioina oleviin maihin.

Ei mitään uutta Auringon alla. Kun Eurooppa keräili 1945 itseään kokoon, Ranskassa suurimmaksi puolueeksi nousivat kommunistit, Italiassa toiseksi suurimmaksi, Suomessa suurimmaksi ja niin edelleen. Kaikissa maissa oli vaarana ajautuminen kommunistisen diktatuurin alaisuuteen. Amerikkalaiset ottivat käyttöön Trumanin doktriinin estääkseen vasta yhden totaalisen adiktatuurin alta vapautetut valtiot luisumasta toisen alle. Samalla tavalla 90-luvulla amerikkalaiset pahat neo-konservatiivit avustivat Itä-Euroopan maita yksityistämisessä ja hallinnon kehittämisessä. Sosialistien mielestä asia hoidettiin kaikilla tavoilla väärin, ja sen seurauksena Itä-Euroopassa on korruptiota ja rikkaita rosvoparoneita...

Nyt nähtävä tapahtumasarja näyttää tutulta. Kansa rimpuilee irti armeijaan nojaavasta vallankäytöstä ja haluaa parannusta asemaansa. Arabisosialismi eli islamismi on nähnyt tässä tilanteensa iskeä. Demokratia on paljon muuta kuin vaalit. Se on myös kansalaisvapauksia, toimiva lehdistö, lainkäyttö, tuomioistuimet ja poliisivoimat, moniarvoiset puolueet ja rauhallisesti sujuva vallanvaihto.

Keskeinen kysymys kuuluu: tuemmeko arabimaissa nyt olevia heikkoja moniarvoiseen demokratiaan pyrkiviä tahoja yhdessä neo-konservatiivien kanssa vai annammeko maiden joutua islamilaisen totalitarismin alle? Tämä on yksi mielenkiintoisimpia poliittisia valintoja, joihin omana elinaikanani on jouduttu. Vastaamalla neo-kon, vasemmisto joutuu myöntämään, että sen edustama valtiomuoto ei ole ulkopuolelta sitä tarkkailevalle mitenkään houkutteleva. Toisaalta vastaamalla islam-totalitarismi se vain tulisi paljastaneeksi omat tavoitteensa. En tiedä, kummin valitsevat.

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Virman piikkiin

Vihdoin olen löytänyt kotimaisesta tv-viihteestä hahmon, johon voin täysin samaistua: Pieni muna, suuri sielu!


Jos uni olisikin maittanut tänään, silmät revähtivät auki lukiessani Erkki Tuomiojan haastattelua. Tuomioja ennustaa Suomen jakaantuvan luokkayhteiskuntaan ihan kuin sata vuotta sitten. Ennusteen mukaan osa kansasta vajoaa luusereiksi ja osa nousee jetset-luokkaan. Kolmasosa kansasta tavoittelee taloudellisesti turvattua asemaa samalla peläten tippumista köyhyyteen, Erkki tietää sivistää Hesarin lukijoita.

Tuomioja lipsauttaa, että
"Me sosiaalidemokraatit emme voi luvata kenellekään eliittiin nousua" ja lisäsi, että "Veikkausta ja Fintotoa ylläpitämällä haaveita voidaan elätellä."
paljastaen tahattomasti oman asenteensa. Ei hän tietenkään ole yksin mielipiteineen, mutta suomalaisessa kulttuurissa vaatimattomuus on hyve. Oman yhteiskunnallisen aseman korosttettu alleviivaaminen kutsumalla yli puolta väestönosaa luusereiksi, on erityisesti vasemmistopoliitikolta kova temppu. Vaikka kyseessä on vaalivuosi, on suorastaan epätoivoista kalastella ääniä lottokansalta oman elitistisen elämäntavan jatkamiseksi.

Virman piikkiin! - sanoi Tuomioja kun jetsettiinsä nousi.

Näitä rakennusmestari harjakaisia on muuten uskomattomat määrät töissä kunnissa esimiesasemissa. Yksi omista suosikeistani oli tapahtuma muutaman vuoden takaa. Eräs virkamiesryhmä lähti henkilöstömatkalle Tallinnan laivalle. Ihmettelin parille osallistujalle, että kuinka sitä nyt keskellä viikkoa voi ottaa tuollaisen lomamatkan veronmaksajien rahoilla, päällikkötason virkamies totesi, että tehdäänhän sitä yksityiselläkin puolella matkoja virman piikkiin.

[Lisäys 20.2.11 klo 20:40

Kävin katsomassa illan ottelun ja kukas se siellä jääkoneen päällä istuikaan]

lauantai 19. helmikuuta 2011

95E10

Viime vuoden lopussa kaikesta Suomessa myydystä bensiinistä alle kymmenen prosenttia oli ilman etanolia, eli pumpulla 98-oktaanista tai Shellin V-poweria. Ottaen huomioon, että tässä on vuosikymmen ajeltu 5%:lla tenubensalla ilman teknisiä ongelmia, uskallan väittää että kaikki Suomessa liikenteessä olevat autot toimivat ilman mitään teknisiä ongelmia myös tällä 10%:n seoksella. Amerikkalaiset autot vielä paremmin, koska Amerikassa maissiviinaa on lantrattu bensaan jo 90-luvulta alkaen (Amerikkalaiset ovat vastuullisempia ilmaston lämpenemisen torjunnassa kuin eurooppalaiset [*]). Jos joku osa alkoholin vesiliukoisuuden takia sitten rivahtaa, niin sen voi aina vaihtaa. Ihan kuten jarrutkin kuluvat kun jarruttaa, mutta jarrulevyt ja -palat voi aina huollossa vaihdattaa.

[*] piilovittuilua gaia-uskoisille

Hämmästykseni oli suuri, kun katselin alkuvuoden bensanmyyntiä. Kaikesta myydystä bensasta puolet on 98-oktaanista ja puolet 95E10. Koska alkoholilla on tunnetusti pienempi energiamäärä kuin bensalla, auton kulutus nousee - muiden tekijöiden ollessa annettuja - noin 1,5% kun polttoaine sisältää määrätyn 10% alkoholia. Mutta tuo oli siis annetuilla tekijöillä. Tästä riemastuneena monet tankkaavat sitten 98-oktaanista, koska se on 5% kalliimpaa, ja saavat siten alentuneella kulutuksella puolet hintaerosta säästettyä. Aiheellinen kysymys on, että mitä jos kaikki suomalaiset alkaisivat tankata 98-laatua - mitä tapahtuisi? Miten Suomen "velvoitteet" ilmastonlämpenemisen (hehe) torjumiseksi onnistuisivat?

Väluhuomautuksena hyvä kirjoitus, jossa tunnettu julkkis kertoo kohtaamastaan häirinnästä sen jälkeen, kun oli julkisesti kertonut kannastaan ilmaston lämpenemiseen (Telegraph).

Kun siis mietitään, että koko polttoainejakelu Suomessa oli viime vuonna viritetty sen mukaan, että 90% kulutuksesta on yhtä laatua, on mielenkiintoista seurata, kuinka öljykauppa selviää tästä muuttuneesta tilanteesta. Tällä hetkellä siis melkein puolet kaikesta myydystä bensasta on 98-oktaanista (tarkkoja lukuja ei kukaan julkaise, mutta pienellä haastattelukierroksella suuruusluokan saa selville). Bensakauppiaille ja jalostajille tilanne on mitä maukkain, koska 98-oktaanisen kate on parempi kuin perusbensan. Ainakaan 15 vuoteen perusbensan myynti ei ole ollut kannattavaa, joten nykyinen tilanne löi ällikällä kaikki osapuolet. Veikkaan, että tätä unelmakoppia varjellaan kuin naisen kunniaa ja kohta nähdään mainoskampanja, jossa kannustetaan tankkaamaan 98-oktaanista. Huvittavaa on myös se, että tämä tilanne osoitti vääräksi bensan hintajouston vanhat laskelmat. Kansa ilman mitään mutinoita itse, täysin vapaaehtoisesti, tankkaa kalliimpaa laatua ilman todellista syytä! On se jännää. Saahan sitä uskoa vaikka Ukko Ylijumalaan, mutta miksi vaatia muilta samaa?

perjantai 18. helmikuuta 2011

Minun elämäni

Yksi elämän kohokohdista on huomata olleensa väärässä. On inhimillistä olla väärässä ja tehdä virheitä. Olen omassa elämässäni tehnyt paljon pahoja virheitä, mutta en onneksi mitään lopullista. Suosittelen lukemaan kirjan Minun vasen jalkani, jossa kuvataan koskettavasti sitä, kun koko perhe tajuaa olleensa lähes kohtalokkain seurauksin niin väärässä kuin inhimilliseltä katsantokannalta vaan voi olla.

Painotan edelleen kaikille lukijoilleni, että tilatkaa Politika -lehti. Siinä oli tänään Tampereen punayliopiston dosentin Markku Ruotsilan kirjoitus Neokonservatismi.

Tunnustan täten rehellisesti, että en ole tiennyt, mitä neokonservativismi on. En ole pitänyt sitä niin merkittävänä asiana, että olisin jaksanut edes perehtyä kyseisen nimikkeen alla häärivään poliittiseen oppiin. Ruotsilan kirjoituksen luettuani oivalsin, miksi suomalainen (ja eurooppalainen) media rakastaa tuon sanan käyttämistä lyömäaseena.

Yhtä avartavaa kuin tajuta median pakkomielteisyys tiettyjen sanojen käyttämiseen (neokonservatismi, äärioikeisto, suvaitsevaisuus, tasa-arvo, ilmastonmuutos jne.) on tajuta, mitä neokonservatismi todellisuudessa on.

torstai 17. helmikuuta 2011

Revi siitä

Kotimaista italowesterniä oli eilen tarjolla enemmän kuin katsojat sietivät. Poliitikkomme saattoivat häpeään Italian pääministerin mennen tullen. Suomalainen media nöyränä poikana hirtti edellisen ulkoministerin munistaan muutamasta tekstiviestistä, mutta perustuslakia saa taivuttaa, eikä toimittajat älyä kokoluokkaa alkuunkaan. Kyseessä on Persujen nousuakin merkittävämpi asia. Kyse ei ole laista ja lain kunnioituksesta vaan siitä, että meidän koko oikeuslaitoksemme kärsi sotasyyllisyystuomioihin verrattavan arvovaltatappion aina eduskunnasta alkaen.




Hesari on palannut päätoimittaja Mikael Pentikäisen myötä pitkän loikan pois edellisen päätoimittajan Janne Virkkusen luomalta polulta. Siinä missä Virkkunen löi tamburiiniä demarijohtaja Lipposen käsimerkeistä. Nyt Pentikäinen, kepun vahvalta tukialueelta kotoisin, linjaa lehdessään, että vaikka Vanhanen toimi laittomasti, pääministerin syyttämättä jättäminen oli oikea ratkaisu. Tässähän tulee Augusto Pinochet hakematta mieleen. Joku perustuslakivaliokunnan jäsen totesi uutisissa, että "jos tällaisista lillukanvarsista nostellaan syytteitä, vaarana on, että koko hallitus halvaantuu". Tarkoittiko hän sitä, että hallitus toimii jatkuvasti lain väärällä puolella, vai mitä ihmettä? Miksi lakeja luodaan, jos eliitin ei niitä tarvitse noudattaa? Säädetään lait koskemaan vain rahvasta, niin ei kulu veromarkkoja moisten lillukanvarsien setvimiseen.

Toinen Hesarin pääkirjoitus koski erästä korkeinta suomalaista virankäyttäjää eli Korkeimman hallinto-oikeuden presidenttiä Pekka Halbergia ja hänen traagista ohjettaan poliisille, missä hän vaati oman tuomioistuimensa päätöksen käytäntöönpanon keskeyttämistä. Jyrki Virolainen on käsitellyt aihetta blogissaan runsaasti (mm. täällä). Tässä tapauksessa Hesari arvostelee tapahtumien kulkua aika suoraan ja lehden Neuvostoliiton romahtamisen jälkeiseen linjaansa nähden poikkeavasti. Sen verran Hesari kuitenkin pelkää valtaa, että Halosta se ei vedä toimiin mukaan, vaikka asiasta on niin suoraa näyttöä kuin ilman Wikileaksiä voi väittää. Erityisen huvittava oli tämä kädenojennus Halosen suuntaan:
Heti tuoreeltaan Hallbergin kirje herätti suurta huomiota, eikä oikeustieteilijöiltä liiennyt Hallbergille ihmeemmin tukea.

Juristikunnan ulkopuolelta Hallberg sai tukea sitäkin enemmän. Presidentti Tarja Halosta myöten suuri osa suomalaista oli sitä mieltä, että perheen käsitettä tulkitaan oleskelulupia käsiteltäessä liian ahtaasti ja epäinhimillisesti.
Ja arvojohtajamme, presidentti Tarja Halonen, joka siis palkitsi viime itsenäisyyspäivänä rakkaan Pancho Sanzansa maamme korkeimmalla kunniamerkillä, onkin näin päätoimittaja Pentikäisen taikasauvalla siirtynyt osaksi suurta osaa suomalaisista ja hänen juristitaustansa, jota hän muistaa itse korostaa aina Putinin tavatessaan, on pyyhitty pois.

Pohjimmiltaan arvojohtaminen sisältää tietenkin passiivisen kansalaistottelemattomuuden mahdollisuuden, vai mitä sanotte Gandhista tai vaikkapa asekätkijöistä. Kyllä minä sallin poliitikolle inhimillisiä virheitä, koska en halua robottien johtavan itseäni ja kansakuntaamme. Kirjoituksen ydin on se, että meillä Suomessa on edelleen bolsevistien käyttämä oikeusjärjestys, jossa tuomioistuin voi itse säätää lakia tapaus tapaukselta, koska parlamentin ei voi olettaa voivan säätää lakeja jokaista poikkeuksen poikkeusta varten. On se jännää.

keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Kulkurin viisautta

Katselin Charlie Chaplinin elämäkerrasta kertovan elokuvan. Siinä kuvattiin kenties totuudenmukaisesti eräs JE Hooverin ja Chaplinin käymä keskustelu. Hoover syytti Chaplinia siitä, että tämä oli kuvannut, kuinka Kulkuri tullessaan Ellis Islandille potkaisee tulijoita komentanutta poliisia tai rajavartijaa. Se osoitti Hooverin mielestä kiittämättömyyttä Chaplinin uutta kotimaata kohtaan.

Chaplin vastasi, että tavalliset amerikkalaiset - maahanmuuttajia tai ei - tekevät ahkerasti töitä, elävät pienellä palkalla ja kokevat virkamiehet ja poliittiset päättäjät verenimijöiksi. Hän totesi, että aina ja kaikissa tilanteissa virkamiesten ja heidän toimiensa tulee sietää arvostelua sekä omilta kansalaisiltaan että maahanmuuttajilta. Chaplinin mukaan veronmaksajat kokevat virkaeliitin toimet aina epäilyttävänä holhouksena - nyt ja tulevaisuudessa.

Pohjimmiltaan kannattaa muistaa, että Chaplinin Kulkuri-hahmo oli hänen henkinen omakuvansa. Elokuva on ehdottomasti katsomisen arvoinen, vaikka kahdessa tunnissa lukisi pitkän pätkän alkuperäistä kirjaakin.

tiistai 15. helmikuuta 2011

Islamilaista historiaa


Elizabeth Rubin on kirjoittanut vuodenvaihteen National Geographic -lehteen artikkelin Afganista otsikolla "Verhottu kapina". Kirjoitin viime vuonna samasta aiheesta kirjoituksen (Aisha 31.7.2010).

Maan poliittista elämää 1880-luvulta hallinneen suurimman ja vanhoillisimman väestöryhmän pataanien (pashtut) puolikuussa, joka yltää läntisestä Farahin maakunnasta koilliseen Kunariin, elämää leimasi - ja leimaa edelleen - koodi, joka tunnetaan nimellä pashtunwali, pataanien tapa. Se perustuu miehen kunniaan, jota arvioidaan kolmen omaisuuden perusteella: ne ovat zar (kulta), zamin (maa) ja zan (naiset). Kunniallinen elämä perustuu melmastiaan (vieraanvaraisuus), nanawatiin (turvapaikka) ja badaliin (kosto).

Mitä vieraanvaraisempi pataanimies on, sitä enemmän kunniaan hän ansaitsee. Jos miehen maata, naisia tai kultaa vahingoitetaan, kostaminen on kunniakysymys. Mies vailla kunniaa on mies vailla varjoa, vailla omaisuutta, vailla omanarvontuntoa. Vieraanvaraisuus tai kostaminen ei ole yleisesti hyväksyttyjä pataaninaisille. He ovat omaisuutta, jolla tehdään kauppaa tai josta taistellaan - kunnes he eivät kestä sitä.

Kuulin tytöstä, joka eli yhdessä Pakistanin rajan tuntuman maakunnan rikkaimmista pataaniperheistä. Hän rakastui väärän heimon poikaan. Tytön isä tappoi pojan ja tämän neljä veljeä, ja kun hän havaitsi oman äitinsä auttaneen tyttöä pakenemaan isänsä raivoa, hän tappoi oman äitinsäkin. Nyt hän tarjoaa 100.000 dollaria palkkiota tyttärensä ruumiista.

Nämä ovat äärimmäisen miehen äärimmäisiä tekoja, mutta moni pataanimies tuntee elämänsä uhatuksi - sitä uhkaavat ulkomaiset armeijat, ulkomaiset imaamit, ulkomaiset toimittajat, ihmisoikeusjärjestöt. He tarrautuvat perinteisiin, jotka ovat niin pitkään määritelleet miehen elämän tarkoituksen.

Pataaninaisen elämä on kehdosta hautaan täynnä surua ja häpeää, eikä naisen katsota ansaitsevan rakkautta. Naisen aviomies on yleensä joko nuori poika tai vanha mies, joka on heimosuhteiden vuoksi sälytetty naisen taakaksi. Sukupolvea aiemmin naiset tekivät itsemurhan myrkyllä tai hukuttautumalla. Nykyisin käytettävät menetelmät ovat myrkky tai itsensä polttaminen.
Positiivista kirjoituksessa on sen lopun selvä optimismi.

Monelle vasemmistolaiselle oli tolkuttoman vaikea hyväksyä Yhdysvaltain hyökkäystä Afganistaniin. Nyt melkein 10 vuotta myöhemmin varmaa on se, että Amerikka joutuu sitoutumaan pitkäksi aikaa alueen valvomiseen, mutta niinhän jäi Eurooppaan ja Japaniinkin yli puoleksivuosisadaksi. Hämmästyttävää kyllä, amerikkalaisten saapuminen aseineen ja tankkeineen on vähääkään pidemmällä tähtäyksellä nostnut kansan elintasoa. Vasemmistollehan se ei ole todiste minkään puolesta, koska vasemmisto ei arvosta elintasoa vaan on valmis tasapäistämään nekin, jotka sitä arvostavat.

Kysymys kuuluu: miltä maailma ja erityisesti Eurooppa näyttäisi, jos Amerikkaa ei olisi ollut 1900-luvulla? Sotisimmeko punalipun alla Afganistanissa vai lukisimmeko Taisteluani Kongon viidakoissa?

maanantai 14. helmikuuta 2011

Ilmastonmuutos on totalitarismia

Kolme aamun uutista kuvaavat, että maailma ei ole suistunut raiteiltaan. Ensiksi, NATO arvioi Venäjän armeijan tilan juuri sellaiseksi kuin se kaikkien muidenkin mielestä on, eli suomeksi sanottuna vahvat, jos ydinase lasketaan mukaan - muussa tapauksessa vahva ja sitkeä kuin pehmokoiran täyte. Sitten oli pari uutista Nokian ja Microsoftin yhteistyöstä. Siltä osin en oikein osaa ottaa kantaa, koska vaikka Nokian toimintakyky itsenäisenä yhtiönä loppuikin, niin sillä on kaikki mahdollisuudet poimia yhteistyöstä loput palikat itselleen. En usko että niin käy, mutta se on Nokian - ei MS:n - oma vika.

Mutta paras siis lopuksi. Maan suurin sanomalehti antaa palstatilaa Thomas Walgrenille, joka avoimesti ja rehellisesti kertoo, mitä ilmastonmuutos ja demokratia ovat toisilleen:
Joidenkin arvioiden mukaan demokratia on hidas tai huono työkalu, jos maapallo halutaan pelastaa. Aiemmin tällainen välineellinen käsitys demokratiasta oli marginaalinen ilmiö, mutta viime vuosina se on alkanut vaikuttaa politiikan valtavirtaan. Esimerkiksi maineikas yhdysvaltalainen yhteiskuntatieteilijä Michael Mann esitti Suomen Akatemian seminaarissa viime syksynä epäilevänsä demokratian ja vastuullisen ilmastopolitiikan yhteensopivuutta.
Eihän tässä muuta kuin mukavaa ja raikasta pakkaskeliä - demokratia olikin vain tilapäinen häiriö ihmiskunnan pitkällä janalla.

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Kun lapsi ei ymmärrä

Jos seuraatte eläimiä, huomaatte että niiden toimintaa ei ohjaa mikää muu asia kuin tunne. Kun Pavlov opetti koiraansa, koiraa motivoi ainoastaan tunne. Ihmisiä voi ohjata rahalla, mutta pohjimmiltaan raha on vaihdon väline ja se kellä on rahaa, voi vaihtaa haluamiaan asioita. Ihmisten ohjaaminen rahalla on siis sekin pohjimmiltaan ihmisen tunteisiin vaikuttamista. Ihmiset perustelevat päätöksiä järjellä jälkikäteen.

Tiedetään, että arabikulttuureissa maalataan viholliskuvaa laajalla sanallisella valikoimalla samalla tavalla kuin basaarissa tingataan timkimisen ilosta. Amerikassa eurooppalaisten lievät rangaistukset loukkaisivat yleistä oikeustajua, mikä voisi johtaa omankädenoikeuteen. Yksi nykyajan tunnetuimpia tunteiden purkauksia oli Yhdysvaltain omanarvontunnon palautusoperaatio Afganistanissa. Itse en yllättynyt siitä, kuinka monivuotiseen prosessiin amerikkalaiset ryhtyivät. Saksassa on yhä edelleen 70 vuotta rauhan jälkeenkin amerikkalaisia sotilaita. Ehkä turhaan, ehkä ei.

Inhimillisessä toiminnassa ovat aina vastakkain ne, jotka maksavat ja ne, jotka saavat. Muita vaihtoehtoja ei ole. Niitä poliittisia liikkeitä, jotka perustuvat tulontasaukseen kutsutaan vasemmistolaisiksi ja sen poliittinen vastus on siten oikeistolaisuus. Poliittisilla liikkeillä on taipumus julistaa asioita tabuiksi. Tabujen rikkomisesta rangaistaan, koska tabuja ei saa rikkoa. Loogista eikö? Yksi nykyajan tabuista on poliittisesti korrektin kielen vaatiminen. Aikuiset ihmiset ihan tosissaan vaativat, että toisten uskomuksia ei saa pilkata. Miksi ei?

Kun ihminen haluaa vaikuttaa toisiin ihmisiin, hänen täytyy valita lähestymistapansa omien odotustensa perusteella. Jos pyrit vaikuttamaan esimerkiksi vanhukseen, saattaa hyvinkin kannattaa teititellä. Saatat myös joutua tilanteeseen, jossa omien ennakkoluulojesi välitön ja nopea hävittäminen on välttämätöntä. Oma henkesi saattaa riippua siitä, kykenetkö vaihtamaan oman arvomaailmasi slmänräpäyksessä siten, että hyväksyt tappamisen - vaikka koko siihen astinen elämäsi olisi kulunut rauhanpiippua imeskellen. Tabujen rikkominen ei siis ole automaattisesti huono asia. Se on vain yksi menetelmä saada oma mielipiteensä huomion keskipisteeseen heti ja voimalla.

Pilkka ja tabujen repiminen eivät siis ole aina huonoja asioita. Niiden käyttäminen edellyttää (1) syytä muutoksen välittömälle käynnistämiselle ja (2) muutoksen täytyy olla niin suuri, että kannattaa ottaa riski omalle kohdalle tulevasta rangaistuksesta ennen kuin kansakunta muuttaa suhtautumisensa kyseiseen tabuun. Tällainen esimerkki tapahtui Halla-ahon verratessa nykyisiä pedofiileja islamin perustajasta kerrottuihin tarinoihin. Halla-aho sai maksaa kovan hinnan, mutta hänen näkemyksensä suorastaan rojahti keskelle julkisuutta ja aiheutti nopean muutosten sarjan. Jos syytä nopeaan ja suureen muutokseen ei ole, itse käytän maltillista puhetapaa ja varon ärsyttämästä toista keskustelijaa.

Ihmisellä on joku tavoite, jota kohti hän elämässään pyrkii. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää oikeiden keinojen valintaa. Jos keinot eivät johda haluttuun lopputulokseen, ne ovat väärät. Aikuisella on velvollisuus lastaan kohtaan opettaa, että inttäminen ei auta. Jos lapsi ei sitä opi omaisiltaan, hän oppii sen viranomaisilta. On tilanteita joissa omaa tahtoa ei saa läpi ja siinä tilanteessa raivoaminen on turhaa. Voisi jopa sanoa että typerää.

Maahanmuutto ja ilmastonmuutos olivat pitkään tabuja ja niistä vääräoppisesti puhumista pidettiin typeränä, koska molemmat opithan olivat tuhansien tiedemiesten, tutkijoiden ja kansalaisjärjestöjen muovaamia virheettömiä opinkappaleita.

Mufti

Mufti on ihan joku koiran nimi, mutta tämän kirjoituksen aiheena oleva mufti on joku koiraakin alempi olio.


Katselin Ylen dokumentin Suurmufti ja natsit. Heinrich Himmler totesi, että "Islam on sotilaalle hyvin sympaattinen ja käytännönläheinen uskonto" kuultuaan Lähi-idän suurmuftin natseille antamasta suorasta tuesta ja avusta. Suurmuftia koskaan jostain syystä ei tuomittu sotarikollisena, vaikka hän anoi kirjeissään Saksan valtaamien maiden nukkehallitsijoita lähettämään alueensa juutalaiset Puolaan, jossa "heitä voidaan valvoa parhaiten". Sinänsä ihan tunteeton kaveri tämä mufti, sillä hän yllytti Hitleriä pommittamaan Jerusalemia, vaikka hänen perheensä asui siellä edelleen.

Suurmuftin - ja jollain perverssillä tavalla myös Hitlerin - henkinen perintö elää yhä keskuudessamme. Joka kerta, kun uutiset kertovat Lähi-idän ongelmista, on syytä muistaa että juuri tämä kyseinen suurmufti esti henkilökohtaisesti kahteen kansallisuuteen perustuvan ajatuksen nykyisen Israelin alueen itsenäistymisessä. Valtaosan Lähi-idän konfliktista väitetään johtuvan juuri siitä, että arabeilla ei ole omaa valtiota. Kun mahdollisuus tarjottiin, se ei kelvannut.

Suurmufti itse piti kansallissosialismia ja islamia samankaltaisina ideologioina, jotka molemmat perustuvat työväenluokkaisiin arvoihin. Tässä työväenluokkaisuus tarkoittaa vaan yksinkertaisesti vastakohtaa rikkaille pankkiireille, jotka edustivat kaikessa yksikertaisuudessaan siis juutalaisuutta. Kun Adolf Hitler julisti sodan Yhdysvalloille 11.12.1941 houkutellakseen Japanin Neuvosto-Venäjän vastaiseen sotaan Tyynellä merellä, paikalla istui itse suurmufti hakaten käsiään innosta yhteen. On liian yksinkertaistettua väittää, että islam on kansallissosialistinen ideologia, koska yleensä kansallissosialismilla tarkoitetaan Saksassa kehittynyttä sosialistista suuntausta. Silti on älyllisesti rehellistä tunntustaa, että islam on pohjimmiltaan sosialistinen oppi.

Ainoa asia, jota en aiemmin ollut tiennyt, oli SS Handscharin sotilaille annettu oikeus pitää fetsiä päähineenään. Joku vanha SS-mies ohjelmassa muistelikin, että natsit sietivät muslimeja vain siksi, että he sotivat Josif Titon partisaaneja vastaan. Itse natsit pitivät itseään muslimeita parempina, luonnollisesti.

Maksamme velkaa

Yle kertoo, että Ranskan presidentti arvostelee länsimaiden maahanmuuttopolitiikkaa. Sekä Englannin Cameron, Saksan Merkel ja nyt Ranskan Sarkozy ovat siis liittyneet kotimaisen mediamme kammoamaan kansallismieliseen äärioikeistoon. Eurooppalaisilla poliitikoilla todella on paljon selitettävää kansalaisilleen, mistä tämä kirjoitus antaa esimakua (Näin eurovaltio saneeraa velkansa). Toinen hyvä kirjoitus samasta aiheesta on Neljä tapaa maksatta elkakriisi kansalla lopuksi Katso, miksi eurokriisi venyy ja paukkuu.

Lyhyesti sanottuna Eurooppaa riivaava velkaongelma on sosialistisen sääntelyn tulosta:
Sääntelyn mukaan pankeilla ei tarvitse olla esimerkiksi Kreikan valtion lainoja vastaan euronkaan vertaa omaa pääomaa. Näin pankkisääntelyn on katsottu osaltaan jopa yllyttäneen velkaisten valtioiden yhä mittavampaa luototusta.
Olen alusta asti arvostellut sosialismia, joka on valitettavasti siis tämänkin ongelman takana. Ongelma on ratkaistava, ja ratkaisu on ja tulee aina olemaankin velkaongelman korjauksessa inflaatio. Kymmenen vuoden inflaatiokuuri on käsillä.

Verkon logiikka

Hesari kirjoittaa, että
netti on nostanut perussuomalaisia, sillä sen kannattajat hallitsevat verkon logiikan paremmin kuin muut puolueet
Vaikka en tajuakaan, mikä on "verkon logiikka", ymmärrän asiayhteydestä, mitä sillä tarkoitetaan. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini tunnustaa, että
verkkokeskustelut myös raaistavat ja yksinkertaistavat mielipiteitä
ja
Soini ihmettelee, miten nuoret voivat viettää netissä kaiken aikansa
Noh, minä en ole nuori enkä vietä kaikkea aikaani netissä, satunpa vaan käyttämään tietokonetta työssäni eikä työni tuloksia mitata kellolla, joten minulla on usein mahdollisuus työpäivän kuluessa hoidella omia asioitani.

Hesari on valjastanut uuden päätoimittajansa voimin kaiken aivotoimintansa yhteen kirjoitukseen ja kertoo nyt lukijoilleen, mistä Perussuomalaisten kannatuksessa on kyse: Keskisormi pystyyn! Vaikka penaali Antti Blåfield onkin vanha kommunisti, hän osuu varsin lähelle totuutta tai ainakin sitä, miten minäkin asian ymmärrän:
Eivät ihmiset löysyyttä ja helppoutta halua, vaan tolkkua ja tulevaisuutta
Ihmisiä vituttaa se, että pitkän työpäivän päätteeksi kaupan kautta kotiin tultuaan veroja on tullut maksettua yli puolet palkasta. Veroilla elätetään kaiken maailman "selvinpäin en ajaisi kännissä" pietikäisiä, propellipäisiä soineja ja "selätämme markkinavoimat" kataisia. Pahimpana kaikesta ovat ilmastonsuojelun nimissä tehdyt kuppaukset.

Ajatelkaapa nyt, että moni sijoittaa kymmeniä tuhansia päästäkseen eduskuntaan, koska kansanedustajan työ on niin tuottoisa. Kun (muistaakseni) Arto Bryggare tippui eduskunnasta, hän kuvaili muutamaa kuukautta myöhemmin, kuinka vaikeaa oli palata tavalliseen elämään. Joutui varaamaan itse ajan parturiin, ostamaan lomalennot netistä ja niin edelleen. Tuollaiset lausahdukset eivät yllätä vaan osoittavat ihan käytännönläheisesti, kuinka irrallaan Arkadianmäellä eletään tavallisen suomalaisen arjesta. Ei Soinikaan tyhmä ole - hän tajuaa, että otamme häneltä vallan pois heti, jos hän ylpistyy, ja tuollaiset lausunnot kulkevat juuri sillä rajalla.

lauantai 12. helmikuuta 2011

Milffi ja hirviö

Vaikea aina arvuutella, ovatko haastattelijat vai haastateltavat tyhmiä. Tällä kertaa politiikan tutkija Samo Borgin väittää toimittaja Jenni Leukumavaara sanoneen Virheiden kannatuksesta seuraavaa:
"1980-luvulta lähtien vihreät ovat pikkuhiljaa lisänneet kannatustaan, ja sieltä tulee se lisäkannatuskin"
Ottaen huomioon, että kaikilla puolueilla on omat vakioäänestäjänsä, Borgin väitteen sisällön kyllä ymmärtää, mutta tuo, kuinka asia on ilmaistu huvittaa. Muut puolueet hakevat kannatusta pois toisten puolueiden kannatuksesta, mutta Virheillä kannatus tuo lisäkannatusta. Uskomatonta.

Sauli Niinistö on Vihreän hirttolangan mukaan todennut, että
Eurooppa kärsii taloudellisesti, koska se haluaa olla edelläkävijä ilmastopolitiikassa
Sinänsä voisin kuvitella äänestäväni Niinistöä tai Sekoomusta, jos tällaiset lausumat millään tavalla näkyisivät puolueen teoissa, mutta pelkät lausahdukset eivät muutu itsessään käytännöksi.

Kansanedustaja Timo Kaunisto (Kepu) on jättänyt muijansa ja syönyt kuormasta kerrotaan. Tämä vitsin tasoa lähentelevä uutinen tietää, että Kauniston uusi rakas


kolme kertaa synnyttänyt Kirsi Ojansuu, ei kohtaa omassa puolueessaan mitään epäluuloja toisin kuin Kaunisto, jonka epäillään vuotavan Kepun sisäpiirin tietoja Virheille. Minulla ei ole aavistustakaan, mitä sisäpiirin tietoja puolueilla voi olla, joita pitää varjella kuin atomipommin valmistusohjeita. Ymmärtääkseni puolueet ajavat äänestäjiensä etuja, enkä nyt ihan äkkiseltään saata kuvitella, että kukaan selvinpäin oleva miettisi äänestämistä Kepun ja Virheiden välillä. Tai no, moni umpikujaan ajautunutkin tietty miettii, onko helpompi päättää päivänsä hukkumalla vai ampumalla.

torstai 10. helmikuuta 2011

Vihreät marxilaiset

Siitä lähtien kun rotutohtori Halla-aho otettiin julkisesti nöyryytettäväksi, ovat Vihreät kiristäneet näkemyksiään maahanmuuton puolesta. Eilisessä Maikkarin uutisessa näytti olevan tilastoa eduskuntavaaliehdokkaiden suhtautumisessa verojen alentamiseen (ainoastaan Sekoomus kannatti), eläkeiän nostoon (ainoastaan demarit vastusti kategorisesti) ja maahanmuuttajien vähentämiseen (ainoastaan Persut kannattivat). Sinänsä hauskaa, että meillä puolueet kosiskelevat äänestäjiä yli omien ideologisten rajojensa ja siksi meille muodostuu tuollaisia monipäisiä hirviöpuolueita, joissa aivan vastakkaiset linjat saavat kannatusta.

Soininvaara on ilmeisesti ainoana näkyvänä Virheänä äitynyt pohdiskelemaan maahanmuuton ongelmia. Uusimmassa kirjoituksessaan hän sortuu itselleen niin tyypilliseen jeesustelun verraten New Yorkia ja Nairobia ja esittää kysymyksen
"jos laivalastillinen suomalaisia pakenisi Nairobiin, varmaankin me pyrkisimme asumaan toistemme naapureina."
Ymmärrän kielikuvallisen vertauksen venepakolaisiin ja siihen, että laivassa saapuu enintään joitain satoja pakolaisia, joiden asuttaminen edes Nairobissa yhteen kortteliin tuskin luo ongelmia. Ja sitäpaitsi - minä mieluumin en asuisi Soininvaaran naapurina - luultavasti hän keksisi jonkin keinon kupata minun rahojani sielläkin - varmasti jonkun YK:n keksimän "pakolaisjärjestön" nimissä.

Mutta missä oli Soininvaara silloin, kun suomalaisia votkaturisteja paheksuttiin, kun suomalainen johtaja vaihtoi puvunkengät nauhallisiin ja valkoiset tennissukat puvun sukiin? Missä monikulttuurisuuden kannatus oli silloin? Miksi suomalaisen oli niin tärkeätä oppia valkoisen miehen tavoille, mutta somalian abdullahit saavat säkittää muijansa kaapuun ja itsensä ulos työmarkkinoilta?

Mielenkiintoisinta Soininvaaran, ja vihreiden yleisemminkin, julkisen keskustelun avauksessa on se, että vasta kun joku - siis Halla-aho - mursi sallitun keskustelun tabun, Vihreät ovat alkaneet itsekin keskustella asiasta. En väitä, että Soininvaaralla ei olisi ollut asiasta Virheiden mitassa kriittisiäkin näkemyksiä, mutta hänkin avasi sanaisen arkkunsa vasta kun joku muu teki aloitteen. En hauku sinänsä Soininvaaraa vaan arvosteluni kärki osoittaa Virheän ideologian suuntaan: Se on tyypillinen vasemmistolainen pakottava oppi, jossa toisinajattelua ei sallita.

tiistai 8. helmikuuta 2011

95E28


Lueskelin uutta Mobilistia, jossa oli pari mielenkiintoista artikkelia. Molemmat kuuluivat sarjaan "ei mitään uutta Auringon alla". Ensimmäisessä kerrotaan sota-ajan häkäpöntöistä, joilla isänmaassa liikkuivat joukot ja varusteet. Koska Suomen öljyriippuvuutta piti pakon edessä vähentää, bensiiniä alettiin lantrata alkoholilla, jota oli parhaimmillaan 28% tankillisesta. Pitkälle ei olla päästy 2011 AD, kun huoltoasemalla valtio pakottaa sinut taas tankkaamaan 95E10:ä. Miten on perkele mahdollista, että kun 70 vuotta sitten tuo muutos tehtiin pakon edessä, nyt se tehdään edistyksen nimissä? No, sama edistyksen nimissä tuotu pakkosyöttöhän alun alkaen oli syynä siihen, että öljyä ei härmään asti saatu ja sama edistys näemmä nostaa rumaa päätään. Sama edistys ei kuitenkaan päässyt Uudelle mantereelle, jossa - eri syistä tosin - kehiteltiin samaa asiaa kertaluokkaa kekseliäämmin.

Toinen kirjoitus koski siis Chrysler Turbine -nimellä kulkenutta projektia, jonka tarkoitus oli siirtää ihmiskunnan liikkumiseksi tuotettava energia uudelle vuosituhannelle. Valitettavasti Chrysler aivan viime hetkillä luopui projektistaan, joka oli saatu käytännössä rima reilusti ylittäen maaliin saakka. Valitettavasti sikäli, että samalla tavalla kuin häkäpöntöt, joissa poltettiin kaikkea puuhiilestä hakkeeseen, myös turpiini (tai turbiini) olisi ratkaisevalla tavalla vähentänyt Amerikan öljyriippuvuutta. Turpiini kun voi polttaa mitä tahansa palavaa nestttä, mutta silläpä ei ollut merkitystä 70-luvun lopussa, jolloin päätettiin (haitta)verottaa keskikulutusta - poltitpa bensaa, dieseliä, petroolia tai vaikkapa viinaa.

PS Tuossa linkissä on uuden lehden kansi, jossa on valokuva kommarien MAZ-maastoveturista. Hauska tarina, kannattaa lukaista. Lukekaa vaikka kirjastossa, jos ette raaski lehteä tilata.

maanantai 7. helmikuuta 2011

Vallan kolmijako: U, K ja K.

Puolueen näköradio lähetti dokumentin Urho K Kekkosen elämästä ja teoista. Kuten tiedetään UKK syntyi Lepikon torpassa erämaassa ja oli aikansa nuoreksi voimakas menestyen erinomaisesti urheilussa. Sata vuotta sitten raittiusliikkeeseen ja urheilutoimintaan kanavoituivat keskeiset isänmaallisuuden voimat. Venäjän tsaarin kukistuminen helmikuussa 1917 ja sitä seurannut samettivallankumous lokakuussa irrotti nuoren Kekkosen Suomen itsenäiseksi.

Isänmaallinen Kekkonen lähti Helsinkiin lukemaan Luckya ja valittiin 29-vuotiaana Urheiluliiton johtoon. Ruotsia osaamattomana Kekkonen inhosi Helsingin ruotsinkielistä talouseliittiä ja oli aktiivisesti mukaana tukemassa kansanvallan laajentamista kattamaan - oman etunsa nimissä - maaseudun suomenkielisen väestöön. Vuosina 31-37 Suomi Kekkosen johdolla lopetti kaiken urheiluun liittyvän yhteistyön Ruotsin kanssa.

Sotavuosina Kekkonen vastusti ensin Talvisodan rauhanehtoja ja sittemmin kannatti liittosuhdetta Saksan kanssa. Stalingradin jälkeen UKK lähestyi nopeasti Paasikiven käskystä Ruotsin elinkeinoelämää ja erityisesti SEB:n Wallenbergia. Paasikivi, joka tavallaan jopa kaappasi vallan itselleen, koulutti UKK:n nojaamaan Ruotsiin.

Ilkka Kanerva on alottelija, kun verrataan sitä tapaa, millä Kekkonen kaatoi sänkyyn niin omia kuin vieraitakn. Maalaistollo kun oli, hän ihastui kovin Pohjoismaiden hovien loistoon. Menestyäkseen siellä hän sai tyylikonsultikseen muuan leskirouva Snellmanin, jonka kautta Urkille aukesivat ovet myös kotimaisen teollisuuden salonkeihin.

Ikuisena opportunistina Kekkonen löysi pienestä Lepikon-torpan korkeushyppääjästä Suomen kuninkaan. Kekkonen saikin kritiikittömän hovin ympärilleen kuiskimaan johtajansa korvaan suloisia viestejä tämän neroudesta. Vastustajansa Urkki pieksi niin julkisesti Myllykirjeillään kuin yksityisesti estäen vastustajansa menestymisen taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti.

Kekkosen politiikan lähtökohtana oli arvio, että Neuvosto-Venäjä vie voiton Yhdysvalloista. Hyvällä johtajalla on näkemys, visio. Hän kertoo näkemyksensä ja innostaa ihmisiä näkemyksensä tueksi. Nyt tiedämme, että Urkin visio oli väärä. Jo Kekkosen aikaan oli laajoja ihmisjoukkoja, jotka arvioivat Kekkosen vision vääräksi. Viimeistään poikkeusvaaleissa 74 Kekkonen tiesi, että hän saattaisi hävitä Veikko Vennamolle, jos UKK:n sikailut ja töpeksinnät tulisivat julkisuuteen.

Kekkosen töpeksinnät liittyivät lähinnä ihmissuhteisiin ja mainittuun virheelliseen visioon. Vision virheellisyys johti suomettumiseen: kun Suomi nojasi Itään se menetti luottamuspääomansa Lännessä. Kun Kekkonen menetti kasvonsa Lännessä yöpakkaskriisissä 56 ja antoi Venäjälle tosiasiallisen veto-oikeuden muodostettavien hallitusten henkilövalintoihin, Kekkonen menetti valtansa päättää johtamansa maan asioista kansanvaltaisesti. Jos Kekkonen olisi padonnut Idän painetta nojaten Lännen elinvoimaan, hänellä olisi ollut tosiasiassa laajempi ulkopoliittinen pelivara, ja sitä kautta myös sisäpoliittinen, koska johtaminen ei olisi perustunut pelkoon ja nöyryyttämiseen.

Kekkosta ei tietenkään ulkopoliittisen vallan menettäminen kiinnostanut, koska hänhän ihaili Pohjolan kuninkaiden elämäntapaa, joka perustui ulkoiseen loistoon ilman todellista valtaa. Kekkonen luovutti maansa johtajuuden Venäjälle pitääkseen oikeutenaan naida ketä huvitti - nöyryyttäen näin jopa lähimpiä alaisiaan. Ja valta tunnetusti houkuttaa naisia, joille evoluutio on luonut kaipuun roikkua miehissä, jotka voivat taata jälkeläisilleen parhaat resurssit.

Jos Kekkonen olikin hedonisti, hänen jälkeensä poliittista kenttää ovat hallineet moralistit. He oppivat, että tietty nuhteettomuus pitää lyömäaseet pois vastustajien ulottuvilta, kuten vaikkapa Clintonin, Woodsin ja Bush Jr:n tapaukset osoittavat kukin omalla tavallaan. Moralistit - Kekkosta enempää - eivät ole kiinnostuneita itse fokuksesta eli poliittisesta visiosta. Heitä kiinnostaa vain pudottaa pohja pois itseensä kohdistuvalta arvostelulta. Jos joku kuitenkin epäilee heidän moraaliaan, saa syytteet vihapuheista ja kiihotuksesta. Sillä moralisteille vallan saleissa pyörähtelyyn tuo lisää hohtoa tieto siitä, että heillä on oikeus availla ja sulkea rajoilla kolkuttavilta portti Linnan juhliin.

Lyhyesti: hedonismi on muuttunut moralismiksi, mutta fokus on hukassa.

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Mulkosilmä

Paavo Väyrynen aikoinaan tuli kuuluisaksi tokaistuaan, että pitää nukkua yön yli ja katsoa sitten. Politiikassa ei enää aikoihin ole ollut aikaa hitaalle pohdiskelijalle, vaan media leimaa kylmästi epäpäteväksi sellaisen haastateltavan, jolta ei välittömästi irtoa mielipidettä. Talouden puolella tehokkuutta tai tulostavoitteiden täyttämistä kutsutaan kvartaalikapitalismiksi - politiikassa se näyttää olevan populismi.

Länsiväylä-lehdessä pyydetään lähettämään kysymyksiä eduskuntavaaliehdokkaille. Oma kysymykseni on:
Oletko sitä mieltä, että kuluneen vaalikauden aikana nähty ns. finanssikriisi on seurausta siitä, että lainan antajia tarvitsee kontrolloida tiukemmin vai siitä, että lainan ottajia täytyy kontrolloida tiukemmin? Eli lyhyesti: kumpaa pitää kontrolloida tiukemmin: kansalaisia vaiko poliitikkoja?
Lopuksi vielä pieni vertaus tilastoinnista. Suomessa tasoristeysonnettomuudet ja itsemurhat tilastoidaan liikenneonnettomuuksiksi mutta Ruotsissa ne poistetaan.

lauantai 5. helmikuuta 2011

Terveisiä perseestä


Tundra Tabloidissa oli hyvä kirjoitus ja tuo yllä oleva kuva. Jotenkin tulee mieleen se vanha vitsi, jossa Reagan kehuskeli Brezhneville, että meillä kuka tahansa saa tulla Valkoisen talon eteen huutamaan, että Reagan on hullu. Brezhnev myönteli, että kyllä meilläkin saa kuka tahansa tulla huutamaan Punaiselle torille, että Reagan on hullu.

Borat on yksi parhaista koskaan tehdyistä elokuvista. Eilen tuli dokumentti, jossa vierailtiin siinä tuppukylässä, josta Borat lähti matkaan. Kuvittelin aiemmin, että elokuvan antama kuva oli liioittelevan karmea, mutta totuus oli taas tarua ihmeellisempää. Dokkarissa oli nuori 17-vuotias tyttö, jonka isä totesi tyttöä kutsuttavan mummoksi, kun yleensä siellä mennään naimisiin 15-16-vuotiaana. Kazakstan kuuluu niihin maihin, joista ei tiedettäisi mitään ilman Wikipediaa.

Kazakstan on siis takapajuinen junttila, joka tuottaa runsaasti viljaa. Osama Soininvaara kirjoittaa uudessa blogissaan taas ikivanhoja malthusilaisia ennusteitaan ihmiskuntaa odottavasta tuhosta. Soininvaara on omien sanojensa mukaan ennustanut 20 vuotta viljan hinnan nousua ja nyt se on vihdoin lähtenyt nousuun. Syynä on tämän visionäärin mukaan Aasian vaurastuminen, ilmastonmuutos ja maanviljelijöiden lukumäärän vähentyminen. Kaikkein koomisinta on, että Soininvaara väittää vehnän maksavan kolme kertaa enemmän kuin mitä se oikeasti maksaa (250 euroa tonnilta).

Jyrki Käteinen joutui selittelemään pahasti pieleen mennyttä arviotaan Venäjän kansantuotteesta ja Timo Soini pyyteli anteeksi kopioituaan SAK:n ilmasto-ohjelman kertomatta lähdettään. Kuka laittaisi edes yhden kerran nämä joutavanpäiväiset viherpiipertäjät tilille sanomisistaan? Vai onko tosiaan niin, että vihreät saavat sanoa mitä huvittavat, koska he ajavat "hyviä asioita"?

[Päivitys 5.2.2011 klo 18
Soininvaara haukkuu suomalaisen viljan täyspaskaksi, kun se on hinnaltaan edullisempaa kjuin tuo hänen raaka-ainepörssistä ottamansa hinta. Soininvaara on aiemminkin monet kerrat haukkunut suomalaista kulttuuria ja ruokaa, joten mitään uutta tuossa eliitin Suomi-vastaisuudessa ei ole ja se vain selittää tätä nykyistä pakolaispolitiikkaamme.

Lisäys 8.2.2011 klo 17

]

Kun muslimit suuttuivat

Yleisradio uutisoi, että Englannin pääministeri David Cameron on todennut, että
vuosia jatkunut liiallinen suvaitsevaisuus on johtanut eri kulttuurien eristäytymiseen ja pelkoon puuttua vähemmistöissä pesivään rasismiin
Taloustieteessä läytetään käsitteitä mikro- ja makrotalousteoria. Kuten nimestä huomaa, toinen käsittelee talouden tapahtumia yhteiskunnan tasolla ja toinen yksilötasolla. Ei ole mikään salaisuus, että yksilötason tapahtumat huomataan yhteiskunnan tasoa tarkastellessa viiveellä. Esimerkiksi muutokset työttömyydessä havaitaan jo ENNEN kuin työnantajat alkavat irtisanoa ihmisiä, mutta kansantalouden tasolla työttömyys tilastoidaan jo tapahtuneista luvuista.

Monikulttuurisuus - tai "suvaitsevaisuus" kuten sitä on meille myyty - on suututtanut ihmiset pahemman kerran. Kukaan monikulttuurisuuden kanssa tekemisiin joutunut ei ole pitänyt kokemastaan. Afrikasta la Lähi-itämaista on tuotu meille suomalaisille veronmaksajille tuhansia ihmisiä, joilla ei ole pienintäkään aietta opetella tapojamme, vaan meidät on pakotettu "suvaitsevaisuuden" nimissä hyväksymään heidän tapansa. Monikulttuurisessa ympäristössä eläneet ihmiset ovat jo vuosia viestittäneet ärtymyksensä tapahtumien saamaan käänteesee, mutta kuuntelemisen sijaan poliittinen eliitti on lyönyt rasismikorttia pöytään.

Yhteiskunta toimii siten, että kansa valitsee joukostaan päätäjiä, joiden tehtävä on ajaa kansan etua. Yhteiskunta on perusluonteeltaan konservatiivinen: se reagoi muutoksiin hitaasti ja vastentahtoisesti. Kirkko on hyvä esimerkki siitä, kuinka länsimainen yhteiskunta ei ole valmis uskomaan väitteitä, joiden mukaan abortti ei ole murha. Islamilaisessa maailmassa kansalaiset taas eivät halua luopua ajatuksesta, että nainen on miehen omaisuutta. Molemmat tapaukset - pyrkimyksinä hyviä tahi eivät - kuvaavat sitä kulttuuria, jossa ihmiset elävät. Uskonto itsessään pyrkii säilyttämään olemassa olevat olosuhteet, ja uskonnon vastaisuus on muutoksen vaatimista. Muutos on hyvä asia ja muutos on biologisesti sisäänrakennettu kaikkeen elolliseen. Mutta liian nopeat muutokset kaatavat yhteiskuntia, yhteisöjä ja yksilöitä. Uskontoa voi arvostella sen opetuksista ja vaikutuksesta yhteiskuntaan, mutta arvostelun ohessa on syytä ymmärtää, että arvostelun kohteena ei ole (pelkästään) uskonnon opetukset vaan uskontoaan tukevat ihmiset.

Kristallilasitalo

Nämä päivitykset on oikeastaan pakko nostaa omaksi aiheekseen:
5.2.2011 klo 01:10 HS Ulkomaat
Egyptin mielenosoitusten voimaryhmäksi on noussut islamistinen Muslimiveljeskunta. Sen johtajisto koostuu kuitenkin lähinnä maallikoista, ja liike tukee moniarvoista demokratiaa.
5.2.2011 klo 01:15 HS Ulkomaat
Juutalaisia on maailmassa hyvin vähän, mutta he pitävät valtaa pankeissa, kansainvälisissä rahoituslaitoksissa, elokuva- ja viihdeteollisuudessa

Olen hyvin kummissani. Kertokaapa, mistä se Halla-aho nyt taas saikaan tuomionsa? Siitäkö, että kirjoitti muutaman tuhannen ihmisen lukemalle blogilleen jotain sen tyylistä, että islam on väkivaltainen ja siihen yllyttävä uskonto?

Lähteekö Mikael Pentikäinen kiven sisään?

torstai 3. helmikuuta 2011

Kasvisruokailijan parempi päivä

Kasvisruokailuun liittyy antikristillinen - tai ehkä pitäisi sanoa länsimaisen kulttuurin vastainen - ajatus, että ihminen ei ole luoma(sic)kunnan herra. Kasvisruokailu yhdistetään ilmaston lämpenemiseen ja se kytketään sitä kautta eettiseksi kysymykseksi. Olet moraaliltasi huono, jos et kannata kasvisruokailua. Helsingin surullisen kuuluisa pakollinen kasvisruokapäivä on tätä pakottavaa oppia eli dogmaattisuutta karmeimmillaan. Siinä missä kenellekään ei vapaassa läntisessä demokratiassa tulisi mieleen pakottaa aikuisia ihmisiä syömään kasvisruokaa (siis ilman lihavaihtoehtoa), lapsiin moista aivopesua näemmä saa soveltaa.


Suomen McDonald'sin pääkonttorin alakerran ravintolassa istuskellut yhtiön maskotti Ronald McDonald on varastettu, ja teon on ottanut nimiinsä Food Liberation Army (FLA) -niminen ryhmä. Tuskin on sattumaa, että julkaisemassaan kuvassa ryhmä julistaa poliittista oppiaan islamilaisilta terroristeilta matkitulla symboliikalla. Vaikka olenkin pahoillani yksityisomaisuuden turmelemisesta ja varastamisesta, tässä tilanteessa näen oikeastaan enemmän hyviä puolia. FLA tuo harvinaisen julkeasti esiin sen yhteyden, joka näillä punavihreillä on islamilaiseen ideologiaan.

Missään ei kuitenkaan näy yhtä laajaa poliitikkojen rintamaa tuomitsemassa tätä tekoa kuin näkyi esimerkiksi Setan oven töhrimisen tai Gay Pride -kulkueen häiriköinnissä. Se ei tietenkään yllätä vaan pelkästään heijastelee sitä, kuinka punavihreä aate on vallannut Suomen poliittisen eliitin. Toki FLA:n tempauksen voi nähdä satiirina - mitä se onkin - mutta niin voi nähdä myös nuo muut tempaukset. FLA:n uhrina on suuri kansainvälinen konserni, joka edustaa big governmentia kannattaville poliitikoille uhkaa, joka rajoittaa poliittista valtaa. Samaa valtaa, jota käytetään oikeuttamaan homoseksuaaleille annettuja erioikeuksia. Erioikeuksilla tarkoitan mm. Johanna Korhosen saamaa korvausta siitä, että hänet irtisanottiin seksuaalisen poikkeavuutensa vuoksi. Samaa korvausta ei saa, jos poikkeavuus kohdistuu esimerkiksi eläimiin. Tai puhevikaan, ylipainoon ja muuhun ruumiilliseen ominaisuuteen. Silloin puhutaan pärstäkertoimesta, ja pärstäkerroin on käytännössä hyväksyttävä peruste irtisanomiselle.

keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Vaaran sointi

Soininvaara astuu taas äkkijyrkkään (lantakasa) ja kirjoittaa vihreästä asuntopolitiikasta. Kirjoituksessa on yksi keskeinen lause, jolla Soininvaara tunnustaa osallisuutensa epäonnistumiseen:
Ilman Helsingin harjoittamaa pieni- ja keskituloisia suosivaa asuntopolitiikkaa Helsingin seutu olisi kovin erilainen.
Tämä pitää paikkansa, mutta vastuunkannon sijaan Soininvaara uskottelee, että kaupungin epäonnistunut linja on oikea, mutta kun muut eivät seuraa perässä... Lyhyesti sanottuna: Wincapita on vihreän politiikan malliesimerkki. Kun pyramidiin ei enää tule uusia pohjakerroksia, rakennelma sortuu.

80-luvulla Helsinki tunnettiin ympäri Suomenniemeä kaupunkina, joka tarjosi asukkailleen poikkeuksellisen hyvät sosiaalietuudet. Kuten todettu, sitä saa mitä tukee. Ihmisten päätöksiä voi tehokkaasti ohjata taloudellisilla tuilla. Helsinki päätti tukea vähätuloisia, ja nyt Helsingissä asuu suhteettoman paljon vähätuloisia.

Olen aiemminkin nostanut A-P Pietilän erinomaisen kirjoituksen (Asuntokauppa on politiikkaa) valokeilaan, ja lähestyvien vaalien takia temppu on syytä uusia. Pietilä kirjoittaa:
Asukkaat ja asunnonostajat eivät huomaa tai tiedosta, minkälaista puoluepoliittista peliä heidän asumis-, elämis- ja kulutustarpeillaan tehdään. Äänestäjät eivät ole ymmärtäneet, että tiettyä puoluetta äänestämällä tehdään myös valintoja asuntorakentamisen ja palvelutuotannon puolesta.
Tämähän on siis täysin sama asia, minkä Soininvaara itsekin tunnustaa. Keskeinen kysymys kuuluukin: Who you gonna call? Ghostbusters (or Greenies?)!

Lopuksi pieni ennustus:
Helsingissä muutettiin 90-luvun laman jälkeen paljon asuinkiinteistöjä toimistoiksi. Nyt tilanne on muuttumassa, ja Mikonkadun ja Yliopistokadun kulmaan nousee uusi asuinkiinteistö. Helsingissä on tällä hetkellä reilu miljoona neliömetriä tyhjää toimistotilaa. Jopa ilmastontutkija voisi kerrankin osua oikeaan, jos ennustaisi näiden muuttuvan kovan rahan suuriksi perheasunnoiksi.

Asuntojen hinta seuraa kahta muuttujaa, jotka ovat reaaliansioiden kehitys ja reaalikorko. Edellisen laman myötä niin julkinen valta, rakennusliikkeet kuin pankitkin oppivat, että asuntojen nimellishinnan lasku ajaa heidät kuilun reunalle - ja yli. Niinpä 15 viimeisen vuoden virheellisen politiikan purkaminen tapahtuu yhtä hitaasti. Asuntojen nimellishintojen lasku on hyvin epätodennäköistä, vaan kysyntä ja tarjonta löytää uuden tasapainopisteensä ainoastaan ajan kanssa.

Tarinan opetus: Markkinat korjaavat virheellisen politiikan sotkut. Yhtä hullua kuin on uskoa aaveenmetsästäjiin on uskoa vihreisiin.

tiistai 1. helmikuuta 2011

Luonnonsuojelu ja totuuden kumoajat

näitä "totuuksien kumoajia" on nähty niin paljon, että kun sama homma esitetään AGW-kritiikkinä, niin kannattaa vaihtaa kanavaa

Tiedemies

Mielenkiintoista on, mitä Ken Saro-Wiva kirjoittaa Vankilapäiväkirjassaan pyrkimyksistään saada omalle kansalleen (ogonit) itsehallinto suuressa Nigeriassa. Saro-Wiva matkusteli paljon maailmalla tutustuen sekä Neuvosto-Venäjän vallankumousoppeihin että YK:n (lähinnä UNPO) vastaaviin, mutta lopulta päätyi kuitenkin turvautumaan kansalaisjärjestöihin:

Matkani Yhdysvaltoihin terävöitti tietoisuuttani organisoida ogonikansa taisteluun ympärsitönsä puolesta. Tutustuminen Denverissä aarniometsien suojeluun erikoistuneen aktivistien ryhmään osoitti minulle, että tuollainen toimintatapa saa aikaan paljon sekä hallitukseen että suuryrityksiin kohdistamillaan painostuksilla. Yhdysvaltain matkani vahvisti sen, että nimenomaan ympäristönsuojelun pitää olla se vahvin tukipilari, jonka varaan liikkeemme toiminta tulee asettaa. Aloin hahmotella keinoja käydä vallassa olevien kimppuun.

Soitin Greenapeacen toimistoon, mutta sain jäätävän vastauksen: "Me emme toimi Afrikassa". Amnesty: "Onko joku tapettu?" ja vastattuani kieltävästi he sanoivat, etteivät voi tehdä mitään. Olin järkyttynyt. Ogoneita kyllä tapettiin, mutta epätavallisin menetelmin. Amnesty oli kiinnostunut vain tavanomaisesta tappamisesta. Miksei Greenpeace ollut kiinnostunut Afrikasta? Näytti siltä, että kansani oli tuomittu kuolemaan sukupuuttoon.

Vuonna 1958 Ogonimaasta löydettiin öljyä ja sitä on pumpattu arviolta sadalla miljardilla dollarilla. Maat, joet ja purot ovat saastuneet ja ilma on myrkytetty 30 vuoden aikana. ekosysyteemi on tuhottu ja kaikkialla on vain kuolemaa. Tähän katastrofiin yhdistyy ogonien poliittinen syrjintä ja taloudellinen riisto. Useimmat Nigerian osavaltiot ovat elinkelvottomia ja täysin riippuvaisia Ogonimaan öljystä saaduista vientituloista. Ainoastaan kansainvälinen yhteisö, mikäli se kantaa vastuuta ihmisyyden kohtalosta, voi auttaa ogoneita. Kansalliset itsenäisyysaatteet ja se, että afrikkalaiset hallitsevat afrikkalaisia valtioita, ovat tehostaneet ihmisten luontaista taipumusta sortaa ja orjuuttaa heikompiaan joko suoralla väkivallalla tai verhoamalla se näennäiseen laillisuuteen. Tulkaa maahani katsomaan, kuinka alkuperäiset kansat kärsivät toisiin kansoihin kuuluvien hallitsijoidensa taloudellisten etujen puristuksissa.